Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampere. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampere. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. elokuuta 2021

Teatterikesän taikaa: M & Lumos Telttalab ohjelmisto @ G Livelab / Sinun omasi singlearvio


 

 

 

Juhannuksena julkaistiin tämä M - Sinun omasi sinkku. Kuuntelin sitä Spotifystä repeatilla silloin ja ostin sinkun iTunesista tietenkin. 

Olin jo aiemmalla viikolla kuullut biisin radiosta Pekka Laineen ihmemaassa. Tai tarkemmin sanottuna kuuntelin lähetystä jälkeenpäin areenasta, koska oli näemmä helvetin kuuma kesäpäivä, josta nautin ulkona samalla kuunnellessani. 

Odotin kauhulla ja jännityksellä, että minkäköhänlainen versio tästä on tehty. Pidän siitä alkuperäisestä. M musa on hyvinkin elektronista, joten siksi nämä ajatukset. 

 

Aivan turhaan mietin asiaa. Biisi on mielestäni taidolla ja taiteellisesti tehty ja kannattaa kuunnella kuulokkeilla jotta erottaa kaiken biisissä olevan. 

 

Levy-yhtiön eli Solina Recordsin sivuilla kerrotaan näin. Ainiin ja kuva on sieltä. 

 

M: Sinun omasi
Single
SOL-129
Release: Midsummer´s Eve, June 25th 2021 (25.6.2021)
M julkaisee klassikon 60-luvulta.
Perjantaina 25.6.2021 Solina Records julkaisee kauniista ja omaperäisistä kappaleista tunnetun Minja Kosken eli M-artistin uuden singlen ”Sinun omasi”. Kyseessä on cover Tamara Lundin 1965 tulkitsemasta ja kirjoittamasta, Rami Sarmaston säveltämästä ja Nacke Johanssonin sovittamasta legendaarisesta iskelmästä.
Sinun omasi -kappaleen melodia on erittäin tyylikäs ja muistuttaa myös aikakauden tyypillistä italialaista iskelmää. Tamara Lundin kihlattu, turkulainen näyttelijä Rami Sarmasto sävelsi tunteikkaan laulun ja Tamara Lund itse kirjoitti tekstin. Tosielämässä heidän rakkaustarina päättyi surullisesti. Rami Sarmasto ei ehtinyt nähdä kappaleensa menestystä – hän menehtyi auto-onnettomuudessa pariskunnan häiden alla, mutta tämä laulu jäi elämään. Se puhuttelee kuuntelijoita aitoudellaan ja hienovaraisella herkkyydellään. Sinun omasi on tositarina rakkaudesta.
M on lunastanut viime vuosina paikkansa kotimaisen pop-musiikin kiinnostavimpien artistien joukossa. Kolmen julkaistun albumin myötä on sadellut ylistäviä arvioita, vuoden paras kotimainen albumi, ehdokkuudet Emma- ja Teosto-palkinnoissa sekä keikkoja tärkeimmillä kotimaisilla festivaaleilla.
M – Sinun omasi
Laulu Minja Koski
Koskettimet Aleksi Kaufmann
Kitara Jussi-Pekka Parviainen
Basso Simo Saukkola
Rummut, syntetisaattori Miikka Ahlman
Äänitys Miikka Ahlman, Simo Saukkola
Miksaus, tuotanto, masterointi Miikka Ahlman
Sovitus Miikka Ahlman, Aleksi Kaufmann, Minja Koski, Jussi-Pekka Parviainen, Simo Saukkola
Sävellys: Rami Sarmasto
Sanat: Tamara Lund 


Biisi löytyy Spotifystä. Eli: 


M - Sinun omasi 

 

 

Tää on niin loistava biisi, etttä annan tähtiä viisi. 

 

 

Viikko sitten eli 05.08.2021. olin vuoden ensimmäisellä ja ehkä ainoalla keikalla. Se oli osa Tampereen Teatterikesän Telttalab ohjelmistoa. Esiintymässä oli M & Lumos ja paikkana aina niin ihana ja akustiikaltaan mahtava G Livelab. 

Täytyy kyllä sanoa, että oli joltiseenkin absurdia edes päästä keikalle. Etenkin kun Teatterikesä joutui lyhyellä varoitusajalla lunastamaan lippuja takaisin useisiin esityksiin, koska uudet kokoontumisrajoitukset tulivat voimaan juuri tapahtuman alla. 

Oli kyllä jotenkin niin ihmeellistä istua yleisössä yhdeksän kuukauden tauon jälkeen. Viimeksi olin ollut keikalla marraskuussa 2020. 

 

Keikan alkamista odotellessa fiilistelin ympäristöä, yleisöä ja paikkaa. Oli hauskaa kuulla kanssa ihmisten puheen pulputusta. Saatiin eturivin paikat hyvällä tuurilla. Oltiin niin lähellä lavaa kuin oli mahdollista olla. 

Join lasillisen kuplivaa. Oli aihetta juhlaan keikan lisäksi myös henkilökohtaisen elämän puitteissa. 


Odotus palkittiin ja keikalla kuultiin tietysti myös Sinun omasi. 


Sillat, Punainen ovi, Kuolleen naisen maalauksia, Kaarina, Tehtaan tyttö ja Puhu mut pyörryksiin toimii aina niin hyvin livenä. Sillat soi aika usein Spotifystä tilanteissa, joissa olen kuunnellut jonkun albumin ja se lähtee toistamaan samanlaista musaa. 


Tykkään jousisoittimista, joten Lumos oli oivallista kuultavaa. Soittamassa oli myös Minjan oma bändi kuten keikoilla muutenkin. Eli artistin lisäksi soittajia oli 8. 


Viikonloppu meni toipuessa keikasta ja ihmisten kohtaamisesta. 


kenpä tietää milloin seuraavan kerran keikkaillaan yleisön osassa olevana.

 

 


keskiviikko 18. marraskuuta 2020

Keikalla: Samuli Putro 50 @ Tampere-Talo




 

 11.11.2020. Samuli Putro: Putro 50  @ Tampere-talo 

Järjestäjänä Tampere-talo ja Centralline Entertainment.

 

Kiitos promokuvista Centralline Entertainment ja Kiitos nopeasta vastauksesta sähköpostiini, jonka uskoisin olleen verrattaen harvinaislaatuinen. Luultavasti olen ainoa kulttuuriblogia kirjoittava näkövammainen Suomessa. Kiitos myös kuvien kuvailusta. Tiedostonimissä tai niihin liitetyissä teksteissä oli virhe, jonka havaitsin liian myöhään ja siksi vain julkaisin kuvat tekstin alkuun, enkä ripotellut niitä osaksi tekstiä, joka oli alkuperäinen tarkoitukseni. 

Kuvat on ottanut Leif Väre.





 

 

Viikko sitten olin Tampere-Talossa Samuli Putron 50v keikalla, jolla kuultiin musiikkia kaikilta jo julkaistuilta sekä uudelta vielä julkaisemattomalta levyltä. 

Keikka alkoi kappaleella, jonka viralliseksi nimeksi tulee varmaankin Raahe. Kappale oli siitä erikoinen, että Putro soitti siinä flyygeliä. Oletan kyseessä olleen flyygelin. En erota pianon ja flyygelin sointia vaikka tahtoisin. Olin itse mieltänyt Putron kitaristiksi, joten koskettimien soitto oli yllätyksellistä. 

Pidin valtavasti tästä laulusta. Siinä mainittiin päivämäärä 16.09.1999. Muistelin omaan elämääni liittyneitä asioita tuosta vuoden -99 syksystä, joka oli synkkää ja tyhjää aikaa elämässäni. Minut oli jätetty kesällä ja siitä toipuminenhan jatkuu periaatteessa edelleen, koska en ole kyennyt uutta parisuhdetta muodostamaan. 

Tuo laulu on hieno ja uskon, että siinä käydään todenmukaisesti läpi Putron elämää. Toivottavasti levytetyssä versiossa soi flyygeli tai piano. 

Putrolla on uskomaton kyky kuvata lauluissaan suomalaista mielen ja sielun maisemaa. Onhan hänet niin usein palkittu lyriikoistaan. 

Keikalla kuultiin jousisovituksia kappaleista ja ne toimivat mielestäni hyvin. Itselläni oli kyllä ennakko odotuksena, että siellä olisi ollut bändi soittamassa. Siis niinkuin rockbändi ja yllätys oli aikamoinen kun tajusin jouset. Bändiä odotin vielä siinä vaiheessa kun minulle kerrottiin mitä lavalla on. 

Uusin sinkku Sydän hakkaa ahneesti oli upea kuulla livenä. Glitterin värinen taivas on mielestäni hauska maininta laulussa. Glitteriä ei voi koskaan olla liikaa. 

Keikalla kuultiin ymmärtääkseni ensimmäistä kertaa ikinä missään jousisovitus kappaleesta nimeltä Jäniksen vuosi. Jousisovitus oli kirjoitettu ymmärtääkseni automatkalla Treelle. Ammattilaiset osaa hommansa. 

Olet puolisoni nyt kappaletta kuunnellessani tuli mieleen kesä, jolloin kyseinen laulu soi jatkuvasti kaikkialla. Sitä kyseisen kesän onnen ja ilon määrää voin vain muistella. 

Parhaimpia ohjelmanumeroita tuon avauskappaleen lisäksi olivat Totutusta poiketen ja keikan päättänyt laulu nimeltä Älkää unohtako toisianne. 

Väliajan jälkeen kuultiin hieno aikaa käsittelevä teksti. Aika on.... Olisin toivonut, että tekstiä olisi myös avattu ja kerrottu mistä se on. 

Kappaleessa nimeltä Tyttäreni mietin että tarina kertoo artistin suhteesta tyttäreensä, mutta sitten muistin lukeneeni jostakin ettei hänellä ole lapsia. Tuo oli kyllä kaunis biisi. Voisi olla hyvä sinkku julkaisuksi.


11.11.2020. Samuli Putro Tampere-talo



Keikka järjestettiin rajoitetulla yleisökapasiteetilla eli ymmärtääkseni puolet isoon saliin mahtuvasta yleisömäärästä oli tällä keikalla. Oma paikka oli lisäkatsomossa rivillä 1. Saliin mennessä ja salissa oli henkilökuntaa ohjaamassa paikoille ja ihmettelen miksei näin ollen voitu taata sitä, että yleisö pääsee juuri niille paikoille, joille lippu on. Olin rivillä 2, mutta mutta. 


Keikalle annan tästä paikkaselkkauksesta johtuen 4/5 tähteä. 

Olen nähnyt Putron usein livenä, joten ehkä sillä on vaikutuksensa. Zen Cafen levyt ja osa Putron soololevyistä löytyy omasta levyhyllystä. Tykkäsin Zenkkareista jo 90-luvulla. Muistan ekan levyn kappaleista erityisesti Sellan soineen silloisessa radiomafiassa. Kakkos levyltä muistan erityisesti Taksi-biisin, jonka sanoitus oli vuosia myöhemmin niin kovin osuvaa. 

Kolmannelta levyltä muistan sen kuinka Harri soi radiomafiassa kesäkuussa -99. Tykkäsin laulusta heti ensi kuulemalta oman tarttuvuutensa erityisesti kertosäkeen osalta johdosta. Samalta kesältä muistan myös Talon soineen siinä vaiheessa kun jo elin omaa suru-aikaani. Erityisesti sanoituksesta kosketti silloin tämä: "Talo on tyhjentynyt sä otit kaikki tavarasi levyjä myöten." 


Helvetisti järkeä levyltä muistan biisin nimeltä Kannattaako tunnustaa jos pettää, josta haastattelussa mainittiin silloin Anna-Leena Härkösen Akvaariorakkautta kirja. Luin kirjan vuosia myöhemmin kun se löytyi silloisen opiskelukaupungin kirjastosta Härkösen itsensä lukemana äänikirjana. Tätä versiota kirjasta kaipaisin esim. Storyteliin tai vastaavaan kaupalliseen äänikirjapalveluun.

 Lisäksi tuolta levyltä on jäänyt mieleen biisit Tuulensuoja ja Tuhannen kilometrin päässä. 


Vuokralainen levyltä eniten olen kuunnellut nimibiisiä. 


Laiska, tyhmä ja saamaton albumin paras biisi ehdottomasti Uudenvuodenpäivä. 


STOP! on Zen Cafen viimeinen levy ja itselleni niin merkityksellinen, etten voi arvioida sitä tähän. 


Putron soololevyistä Taitekohdassa albumin kappale nimeltä Kuka tahansa kelpaa oli erään vuoden osalta itselläni Spotifyssä vuoden kuunnelluin biisi. Lyriikka on niin hieno. 


Vielä palatakseni tähän keikan teemaan. Yle areenasta löytyy Elämä on juhla. Samuli Putro 50 vuotta kolmen tunnin lähetys, jonka voi kuunnella tästä .  


 

Kaleva haastatteli Putroa otsikolla "Minulle riittää onneksi yleensä se, etten ole onneton". Tämäkin vain tilaajille luettavissa täällä. 

 

Uusin sinkku Sydän hakkaa ahneesti kuunneltavissa tästä .

lauantai 7. marraskuuta 2020

Behm @ Olympia Tampere

Behmin albumi julkaistiin syyskuussa. Olen kuunnellut sitä paljon. Ostin keikkalipun välittömästi niiden tultua myyntiin elokuussa, vaikka tiesin artistilta vain ne kolme julkaistua biisiä. Mietin toteutuuko keikka laisinkaan kun Koronatilanne paheni. Toteutuihan se hieman erikoisilla järjestelyillä. Alkuperäinen keikka oli jaettu kahdeksi keikaksi, joille tuli ilmottautua ja näin ollen lunastaa uusi lippu. Ensimmäinen keikka oli klo 17 ja toinen klo 20:30. 

Olin itse tuolla aiemmalla keikalla ja oli kyllä kovin erikoista kun keikka tosiaan alkoi viideltä ja kotona olin jo ennen puolta seiskaa. Normaalistihan tuolloin viiden maissa ruvetaan vasta valmistautumaan keikalle lähtöön. 

Luulin, että yleisöä olisi verrattaen vähän, mutta kyllä siellä porukkaa oli paljon. Istumaan pääsy oli ihanaa, koska aiemmin Olympian keikoilla tämä ei ole ollut mahdollista. 

Show alkoi aikataulun mukaisesti ja biisit kuultiin samassa järjestyksessä kuin ne on levyllä. 

 

Tässä käyn levyn läpi biisi biisiltä ja myös keikan osalta. Levy kuunneltu Spotifystä tätä varten. 

 

 


 

Behm - Draamankaari viehättää Warner Music Finland 2020 

 

 

1. Päästä varpaisiin. 

 

Odotin tämän liveversiota, koska olen kuunnellut tätä valtavasti. Sanoitus on niin upea. 

"Ei auta selitellä vaan koettaa muuttua. Turha eritellä syitä joista suuttua." Se on niin hienosti sanottu. Livenä tämä toimi upeasti bändin kanssa. 


2. Minä vai maailma (feat. Keko Salata)


"Voihan se olla etten nää vikaa itsessäni kun draamankaari viehättää. Tällaisina aamuina kun pää ei pysy mukana mua pelottaa kumpi ensin sekoaa." Pidän tästä sanoituksesta valtavasti. 

Biisissä tosin on se häiritsevä tekijä, että se muistuttaa vuosien takaista hittiä, jota silloin itsekin kuuntelin ja joka oli mielestäni maailman paras biisi. 

Kyseessä on tämä laulu: 


Gotye - Somebody That I Used To Know (feat. Kimbra) - official music video

 

 

3. Yhtä vaille kaksi 


"Ne näkee dekatendin taiteilijan, joka juhliin itsensä hukkaa. Piilotan introvertin vaiheilijan." "on kello kahta vaille yksi taas tää kääntyi selittelyksi ja meitä yhtä vaille kaksi." 

Biisi toimi livenä. Levyversioon en ole oikein päässyt sisälle vieläkään. 


4. Lupaan 


Tämä toimi livenä. Levyltä en ole hirveästi kuunnellut. Sanoitus ei ole niin omakohtainen kuin muutamissa muissa levyn raidoissa. 


5. Unia 


"Pelkäänkö itse pimeää vai sitä etten nää." Tää on hieno lause tällaiselle pimeässä kulkijalle. Sokeana ihmisenä kiinnitän huomiota tuollaisiin näkemisen asioihin ja osaan sarkasmin. 


6. Apokalyptinen häpeä 


Biisin nimi on hieno ja sanoitus on omakohtaisesti katsottuna hieno. Keikalla Behm puhui häpeästä ja häpeämisestä. 

"Onnistumisien määrä näin vuositasolla on muistaakseni pyöreät nolla". 



7. Frida 


Tämä on julkaistu sinkkuna ja ollut radioiden soitetuin. Kappaleen nimestä ensin tuli mieleen tietenkin ABBAN Frida, mutta tässä puhutaankin Frida Kahlon maalauksesta. "kun on pimeä mä meinaan eksyä kun et pidäkään mua kädestä. Nyt joku toinen saa sokeana seuraa sua." 

Tykkään tästä sanotuksesta ja livenä tää oli oikeinkin menevä kipale. 


8. Riipun 


Livevedosta pidin. Sanoitus on hieno ja tämä soi usein päässäni. En voi avata sanoituksen omakohtaisuutta tässä. 


9. Tivolit 


Tämäkin on julkaistu sinkkuna ja keväällä kuuntelin tätä. 


10. Hei rakas 


Tämä julkaistiin vuosi sitten ja on yksi streamatuimpia biisejä koskaan Suomessa. Tää on niin valtavan kaunis. Livenä olisin halunnut kuulla tämän vielä uudestaan. 


Encorena kuultiin kappale nimeltä Solmussa, jota ei levyllä ole, koska se on julkaistu jo aiemmin. 



Levylle annan tähtiä 5/5. 


Levyn voi kuunnella tästä



Kansikuva on Warnerin sivuilta. 

Vaati taas melkoista säätämistä näin ruudunlukijan käyttäjän näkökulmasta tuon kuvan lataus. Jouduin lataa kuvan ensin puhelimeen, josta sähköpostiin, sieltä koneelle ja tähän blogiin. Pääosinhan teen tätä siis yksin. Kuvien kanssa ja ulkoasun muutoksissa mua autetaan. Kuvien kanssa yleensä vain jos otetaan kuvia kotonani esim. jo olemassa olevista omistamistani kirjoista. Keikkakuvia julkaisen Instassa, mutta yleensä omalla tilillä enkä blogin. Mietin pitäiskö sen suhteen tehä muutos, mutta en ole varma tekijänoikeusjutuista. Niin mieluummin keikkakuvia sitten yksityisenä ihmisenä julkaisen kuin blogin nimissä. 

Blogissa oli myös osio tulevista tapahtumista. Olin lisäämässä sinne uutta tapahtumaa, mutta näin Bloggerin muututtua poistin vahingossa koko osion ja se luultavasti vaikutti myös ulkoasuun. 

Tällä hetkellä en pääse Bloggerissa luomaan uusia sivuja blogille. Jos pääsisin niin olisin jo uudestaan luonut tuon tulevien tapahtumien listauksen. 

Yleensä ohjeet ruudunlukuohjelman käyttöön ovat englanniksi ja ohjeiden löytäminen on oma haasteensa. 

Toistaiseksi Blogger toimii jotenkuten ja niin kauan bloggaan kun se ei aiheuta liikaa haasteita ja voin tehä tätä pääosin yksin.

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Keskiviikko: Kaupunkikulttuurin käsikirja

Tänään esittelen radiosarjan, johon törmäsin Facebookin Kuuntelijaklubi-ryhmässä. 

Sarja on nimeltään Kaupunkikulttuurin käsikirja. 

Kiinnostuin itse tästä sarjasta heti jo pelkän nimen perusteella. Oma identiteettini on kaupunkilainen. Tämän vuoden alussa kun suosikki kanavani Radio Helsinki alkoi kuulua myös Tampereella ihan radiosta eikä vain netin kautta toistettuna. Niin ajattelin, että tämän lähemmäs hipsteriyttä en enää pääse. Opiskeluaikoina Espoossa Ystäväporukan kanssa kokoonnuimme perjantaisin yleensä minun silloiselle kämpälleni ja kuuntelimme ohjelmaa nimeltä Paskalista. Kahvin juonnin ja internet selailun lomassa kommentoimme yhteisvoimin Paskiksen biisejä ja Ari Peltosen tapaa ilmaista itseään. Oi aikoja, oi tapoja. 

Tätäkin kirjoittaessa taustalla soipi mikäpä muukaan kuin radio Helsinki. Se soipi sekä keittiössä, että tässä yhdistetyn olo-, & makuuhuoneen puolella. Välillähän kodissani tosiaan raikaa useita eri musiikkeja samaan aikaan. Keittiössä soi lähes poikkeuksetta radio Helsinki, olohuoneen stereoista saattaa samaan aikaan soida Yle radio 1, puhelimesta voi olla soimassa soittolista Spotifyn, Youtuben, Youtube Musicin, Deezerin, Napsterin, Tidalin tai omien iTunes ostojen kautta. 

Yleisin tilanne kuitenkin se, että langattomissa kuulokkeissani pyörii kirja tietokoneelta, samaan aikaan seurailen radiosta puheohjelmaa, puhelimesta saattaa soida joku uusi albumi julkaisu ja keittiössä soida hiljaisella radio. 

Näin kauas päästiin pelkästään vuosituhannen alun muistoista, sekä omasta kaupunkilaisuus määritelmästä. 

Kaupunki on jännä sana. Aikoinaan kaupungissa käyminen tarkoitti itselle Kajaania. Paltamo Citystä sinne on sen verran matkaa, että omanlaisiaan reissuja nekin. Itsehän viihdyin Kajaanissa myös pitkiäkin aikoja tai pitäskö sanoa, että Kajjjaanissa. Siellä olikin aikoinaan kaikenlaista viihdykettä ja viihdettä. 

Tampereelle muutettuani sanasta kaupunki tuli tarkoittamaan lähipiirissä sitä, että tullaan kaupunkiin kauempaa. Itsehän olen asunut tässä keskustassa tai sen tuntumassa lähes kaikki nämä vuodet. Se on muuten iskelmä. Siis Kaikki nämä vuodet. 


Parhaita puolia kaupunki asumisessa on myös se, että on esim. Foodora ja Wolt, jotka tuovat ravintolaruuan kotiisi. Se on kyllä niin mahtavaa kun voi kesken intensiivisen kirjoitussession tilata haluamansa lounaan suosikki raflasta tai kahvilasta. Ei tarte lähteä mihinkään ja ruokailtua voi jatkaa kirjoittamista. 

Tokihan kirjoittaa voi missä vaan, mutta ainakin tällaiseen pidempään tekstiin tarviin pöytäkoneen ja muutenkin rauhaa. 


Tällä viikolla vietetään asunnottomien yötä. Olen etuoikeutettu koska minulla on kaunis koti urbaanissa kaupunkiympäristössä. 


Josko nyt esittelisin sen radiosarjan 




Miten skeittari tarkastelee kaupunkiarkkitehtuuria ja mistä skeittitemput opitaan? Entä miksi yleisiä korttelisaunoja alettiin rakentaa 1800-luvun lopulla, ja mitä yhteistä on kaupunkiviljelyllä ja tuberkuloosilla? Sarja ottaa selvää, minkälaisia kulttuuri-ilmiöitä urbaani ympäristö on vuosien saatossa synnyttänyt, ja mitä luovaa kaupunkien kaduilla kehittyy nykyään. Toimittaja Emma Vainio, äänisuunnittelija Laura Koso ja Emma Vainio, tuottaja Sari Siekkinen.


Sarja kuunneltavissa areenassa ja itseäni viehättää se että jaksot ovat alle 20 minuuttisia. Sopivan mittaisia nyky kuuntelijalle. 


Sarjaan pääsee tästä .


Esittelen tässä osan sarjan jaksoista. 




Uusi urbaani kulttuuri venyttää sääntöjä – ja koko kaupunki on ravintola!



Nykyisin kaupunkien kaduille ilmestyy säännöllisin väliajoin loppumattomia kirpputoripöytämeriä ja kotitekoisia muffinssikioskeja. Vielä vuosituhannen alussa yhteisöllinen, urbaani toiminta oli paljon pienimuotoisempaa. 2010-luvulla syntyneet Ravintolapäivä, Siivouspäivä ja Illallinen taivaan alla -tapahtuma ovat saaneet alkunsa nuorten kaupunkilaisten ideoimana, sääntöjä hienovaraisesti venyttäen. Ohjelmassa ovat mukana tuottaja ja kaupunkiaktivisti Jaakko Blomberg, kaupunkisosiologi Pasi Mäenpää sekä tuottaja Tanja Jänicke. Toimittajana on Emma Vainio.



Nämä tapahtumat ovat tuttuja itselleni. Illallinen taivaan alla on herättänyt enemmänkin kiinnostusta. Ravintolapäivästä olen kuullut positiivisia kokemuksia, mutta tapahtuman ollessa aktiivisimmillaan elämäni täyttivät muut asiat kuin se, että oisin käyttänyt aikaani vierailemalla vain hetken auki olevissa paikoissa. 

Siivouspäivästä on kokemus, että toissa vuonna olisi lähistöllä jotain siihen liittyvää ollut, mutta jotenkin meni ohi. 

Illallinen taivaan alla vaikuttaa mielenkiintoiselta ja onhan tässä Koronan riehuessa kyllä tullut erinäisiäkin illallisia virtuaalisesti vietettyä. 




Bravo! Kadulla yleisö syntyy hetkessä



Reilut sata vuotta sitten Suomessa elettiin katusoittajien ja -esiintyjien kulta-aikaa. Pohjois-Eurooppaan vaeltaneet italialaiset posetiivarit ja haitarinsoittajat toivat kansainvälistä väriä isoimpien kaupunkien kadunkulmiin. Miksi kadulla esiintyvä taikuri asettaa esiintymisalueensa ympärille maahan ketjun? Mistä katusoittaja liikuttuu? Miten korona on vaikuttanut katuesiintyjiin?
Emma Vainion haastateltavana taikuri Markus Tervon, sirkustaiteilija Pekka Laamasen sekä katusoittaja Timo Päivänsalon.



Kuka tahansa voi soittaa missä tahansa mitä tahansa. Tästä jaksosta tuli mieleeni vuosien takainen tilanne. Oltiin kirjastossa ystäväporukalla ja siellä joku soitti flyygeliä tai pianoa. Yksi meistä meni keskeyttämään soiton ja soitti itse. Se oli pysäyttävä hetki. 

Suomea taisi vuosia sitten Euroviisuissa edustaa Pihasoittajat. En muista heidän kappaleensa nimeä. Tuli vaan mieleen tuosta katusoitosta. 

Posetiivista tulee mieleen Kiljusen herrasväki. Taisivat pojat seurailla posetiivaria tai tavalla tai toisella päästä itse sitä soittamaan. Posetiivia en ole koskaan päässyt tutkiskelemaan eli en oikein tiedä minkälainen kapistus se on. Kauko Helovirta lukee hyvin Kiljusia. 

 

 

 

Kun kulkutauti uhkaa, puhdasta ilmaa haetaan puistosta 



Keskiajan kaupungeissa ei ollut vielä lainkaan puistoja. 1800-luvulta alkaen viheralueiden rooli kaupungeissa on saanut lukuisia uusia merkityksiä. Miten puistojen raikas ilma liittyy koleraan, ja miksi puistoissa ei aluksi saanut urheilla? Voiko kaatopaikka muuttua lumovoimaiseksi luontoretkeilykohteeksi? Kysymme tätä luontopuutarhuri Jukka Toivoselta. Entä miten korona on vaikuttanut puistojen merkitykseen kaupungissa? Toimittajana on Emma Vainio.



Itselleni tulee puistoista mieleen kartano ja niiden hoidetut puistot. Lisäksi tulee mieleen Maria Eräsen Ratsulomalla Ranskassa kirjan kohtaus, jossa tytöt menevät majatalon vanhaan puistoon ja löytävät sieltä poni patsaan. Kyseinen kirja jatko-osineen teki aikoinaan niin suuren vaikutuksen, että yhä edelleen tahtoisin asua Bretagnessa. Siis ei, en ole koskaan siellä asunut, mutta ratsumajatalo teki niin vahvan vaikutelman, että luen kyseiset kirjat kerran vuodessa vähintäänkin ja haaveilen Bretagnesta ja erityisesti niistä parantavista kivistä, joilla on oma roolinsa sarjassa, kuten myös sillä jo mainitsemallani patsaalla. Sellainen suojelusponi olisi kyllä mahtavaa olla olemassa. 


Tampereella kun ollaan niin tietty Hämeenpuisto on tuttu, kuin myös Emil Aaltosen puisto. Tässä kotini lähistöllähän on tuo Aleksanterin kirkko ja sen puisto, joka siis on hautausmaa, mutta josta kuitenkin kuljeskellaan ihan päivittäin. Haudat ovat vanhoja siis 1800-luvulta. Aiemman kotini ikkunasta kyseinen paikka näkyikin. Joltiseenkin kolkkoa kulkea tuon hautausmaan läpi, mutta sehän sijaitsee tuossa, koska aiemmin oli kaupunki niin toisenlainen. 

Hyvä kun ihmiset on näin Korona aikaan liikuskelleet enempi luonnossa ja ehkä myös se on saanut ajatuksia siihen suuntaan kuinka tärkeää luonnon säilyttäminen onkaan. 

 

 

 

Hermostuttaako - mene siirtolapuutarhaan!



Tämäkin on yksi sarjan jaksoista. Jostain syystä osan kuvailevaa tekstiä en löydä mistään. 

 

 


Siirtolapuutarhat ovat itselleni vieras asia. Tässä ehkä tulee esille se, etten alunperin ole kaupungista. Ilman Googlettamista ajatukseni on, että sulla on se puutarha ja jonkinlainen asumus siellä ja olet osa yhteisöä. Vähän niinkun mökillä olisi, mutta ei sinnepäinkään. 

Nämä ajatukset siis ilman Googlea. 

Tulee mieleeni kirja nimeltä Siirtolapuutarhan varjoissa. Taisi olla dekkari, mutta ilmeisen vaisu lukukokemus kun ei herätä muistikuvia nimen lisäksi. 

 

 

 

Miksi kollektiivinen hikoilu kiehtoo taas kaupunkilaisia? 



Suomen ensimmäiset korttelisaunat perustettiin 1800-luvun lopulla, sillä kaupunkilaiskodeissa ei ollut kylpyhuoneita. Käymme sahaamassa polttopuita Helsingin Sompasaunassa, jonka ulkokatoksessa on piano kenen tahansa soitettavaksi, muttei pukuhuoneita eikä yhtään varsinaista työntekijää. Lisäksi käydään Tampereella Rajaportin saunassa, joka on Suomen vanhin yleinen sauna. Haastattelussa Sompasaunan pitkäaikainen aktiivi ja rahastonhoitaja Wilhelm Björkqvist sekä Pispalan saunayhdistyksen puheenjohtaja Ari Johansson. Toimittajana on Emma Vainio.



Täytyy myöntää, etten ole kaupunkisaunoissa saati yleisissä saunoissa vieraillut. En maksa saunasta, haluan päästä saunomisen yhteydessä myös järveen ja mieluummin rennosti läheisten kanssa saunottelen. Yhdessäkään asunnossa ei ole ollut saunaa. Siis sen jälkeen kun muutin omilleni. En maksa saunasta tosiaankaan. 



Jaksojen kuvaukset on areenasta. En jaksanut yksitellen linkittää joka jaksoa, koska se on melko iso töistä. Käytännössä vain maalaa, kopioi, liitä, käytä, mutta näppäimistöä käyttävälle siinä menee paljon aikaa. 



En tähänkään tekstiin saa haluamanlaisiani otsikoita, joten olen koettanut hoitaa saman asian rivivälejä tehostamalla. 




Nyt ei muuta kuin Kulttuuripainotteisia kuunteluhetkiä!




Blogi löytyy myös näistä kanavista: 


Blogit.fi

Bloglovin 

Facebook

Instagram

Twitter




lauantai 25. heinäkuuta 2020

M / G Livelab + G Livestream

M eli oikealta nimeltä Minja Koski. Hänen fanituksensa alkoi kun joitakin vuosia sitten kuulin musiikkiaan radiosta. Yle radio Suomen musiikkiohjelmat olivat kovassa kuuntelussa. Nykyään radion kuunteluni on satunnaista.
M on asunut osan elämästään Kuhmossa, joka on hienoa.
Olen useammalla keikalla ollut ja tykännyt.

Postaus päivittyy myöhemmin musiikki linkkien ja keikkakokemuksen osalta.

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Kuukauden levy: The Cardigans - Gran Turismo & keikka The Cardigans@Tammerfest 2019

Before Cardigans

 Viime kesän Tammerfesteilla olin katsomassa Cardiganssia. Ostin sinne lipun välittömästi niiden tultua myyntiin, vaikken silloin tiennyt kuka lähtee mukaan. Kyseisen bändin keikka oli ollut haaveissani jo pitkään. Oli myös todella kätevää kun esiintyminen oli Tampereella. En ole festarikävijä siinä mielessä, että oisin viettänyt öitä teltassa tai muussa mielenkiintoisessa majoituksessa. Alan olla liian vanha sellaisiin festarikuvioihin. Minua ei myöskään välttämättä kiinnosta maksaa kallista lippua saati matkoja ja sitten käyttää alkoholia niin, etten muista keikasta mitään. Cardigans esiintyi myöhäiseen iltaan. Mennessämme Ratinaan meitä vastaan tuli erittäin humalaista porukkaa. Mietin, että mihin olen tullut ja että ompa kivaa jos keikan aikana joutuu tällaista menoa katselemaan. Porukkaa poistui paikalta melkoisesti ennen Cardiganssia. Ilmeisesti suomalaiset suuruudet kiinnosti enemmän, jota kyllä ihmettelen. Keikan alkua odotellessa etsittiin fanikrääsää, mutta sellaista ei löytynyt. Pari hassua suomalais artistia myi omia tuotteitaan kyllä.


Keikan alkaessa mietin kuinka upeaa on olla juuri tässä hetkessä juuri tässä kaupungissa. Keikastahan en tietenkään tullut heti sen jälkeen kirjoittaneeksi mitään muistiin. Olisi enempi jaettavaa jos näin olisin tehnyt. En myöskään viime kesänä löytänyt ainuttakaan arviota keikasta ja ihmettelin sitä silloin. Oli upeaa kuulla kun Nina Persson lauloi suomeksi yhdessä vaiheessa ja tietysti oli hauskaa kuulla tuttuja hittejä ja vähän tuntemattomampiakin kappaleita.
Keikan kesto oli myös pettymys. keikka loppui hieman klo 24 jälkeen eli reilun tunnin setistä maksoin aika paljon ottaen huomioon, ettei päivän muut artistit itseäni kiinnostaneet laisinkaan.
Keikan päätyttyä kävelimme kotiin halki hiljaisen kaupungin.


Keikkakuvia voi halutessaan katsoa täältä.
Muistan kun Gran Turismo ilmestyi vuonna 1998. Kyseinen vuosi on eräs elämäni onnellisimmista aikakausista. 

Radiossa raikasi singlet My Favourite Game  sekä Erase/Rewind.

Jonna Tervomaan kappaleesta Yhtä En Saa  tulee nuo molemmat kappaleet mieleen jostain syystä. Kuulostaa mielestäni samalta.

perjantai 12. kesäkuuta 2020

Maustetytöt – Tee se itse -singlen julkkarit + livestriimaus (päivittyvä postaus)

Maustetytöt fanikokoelma
Maustetytöt fanikokoelma osa 2



Maustetytöt – Tee se itse -singlen julkkarit + livestriimaus

aloittaa Koronan jälkeisen ajan keikoilla käymiseen. Oon pyrkinyt käymään jokaisella Maustetyttöjen keikalla, jotka on Tampereella olleet aina siitä lähtien kun ensimmäisen kerran kuulin heitä livenä tammikuussa 2019. Joulun välipäivinä olin myös Vaalassa heidän keikallaan. He ovat kotoisin sieltä.

Viimeksi olen ylipäänsä keikalla ollut maaliskuussa Litku Klemettiä katsomassa, joten onhan se jo aika keikkailun.

Uuden singlen voi kuunnella tästä.

torstai 4. kesäkuuta 2020

2004 - 16 vuotta myöhemmin

Paljon on vettä virrannut kaikkina näinä 16 vuotena, jotka olen Treella elänyt. Paljon elettyä elämää, vaiheita ja aiheita näihin vuosiin mahtuu. Monesti kysytään miksi muutin tänne. Varsinainen syy jääköön ikuiseksi arvoitukseksi.
Pari faktaa miksi en koskaan muuta takaisin Kainuuseen:
1. Välimatkat ja liikkuminen. Siellä tarvii melkeenpä sen oman auton, jotta pääsee paikasta A paikkaan B juuuri silloin kun tahtoo. Junia saati busseja liikuskelee harvakseltaan sikäli mikäli liikkuu. Eikä se auta, että junalla tai bussilla pääset paikkaan X. Jos sieltä on vielä pitkä matka varsinaiseen kohteeseen, jonne ei mikään muu kuin järjestetty kyyti tai taksi liikennöi. Takseilta poistui heinäkuussa -18 päivystysvelvoite, joka tarkoittaa sitä, ettei pienimmillä paikkakunnilla välttämättä ole taksia laisinkaan joten tilaamasi taksi saattaa tulla ties mistä kaukaa. Se minkä asumisessa säästää menisi helposti liikkumiseen. Mulla kun ei nyt sattuneesta syystä ole sitä oman auton käytön mahdollisuutta.
Siellä voi asua jos on terve ja pystyy itse liikuskelemaan.
2. Täällä voin olla vapaa. En avaa tätä enempää.
3. Elämä ei mennyt niinkuin uskoin. Yhä olen täällä.

Muistan sen ikimuistoisen kesäpäivän kun roudattiin meitsin tavaroita Espoosta Treelle. Jännitin ehditäänkö hakea avaimet ajoissa. Ehdittiin ja ensimmäinen viikonloppu virallisesti Tamperelaisena alkoi.  Rakkautta ja kahvia ja musiikkia sisältyi tuohon ensimmäiseen iltaan, yöhön ja muutenkin alku aikoihin.  Seuraavana päivänä  saapui muuttokuorma pohjoisesta ja pääsin kotiini.
Nykyään asunto on eri, muttei kuitenkaan kovinkaan kaukana siitä ensimmäisestä.


Tässä biisi jota oon viime päivät kuunnellut. Ei liity varsinaisesti mihinkään.
Within Temptation - All I Need 

Kirjoituksen otsikko on oma versioni tämän kappaleen nimestä. Eli:

1963 - Viisitoista vuotta myöhemmin 

Toinen kappale, joka sopii tässä mainittuihin asioihin on:

Madonna - Till Death Do Us Part

perjantai 8. toukokuuta 2020

Kuukauden kirjasarja

Tarkoitus olisi esitellä kuukausittain yksi itselle tärkeä kirjasarja.

Tässä ensimmäinen.

Aloitin lukemaan sarjaa väärässä järjestyksessä kun en tiennyt, että kirjoja on enemmänkin.
Ensimmäinen Komisario Koskinen kirja oli Hiirileikki.

Näitä Seppo Jokisen  Tampereelle sijottuvia dekkareita on aina ilo lukea ja huomata tuttuja paikkoja kirjoista.

Uusin kirja Pisara veressä On itselläni äänikirjana ja myös perinteisessä muodossa, kuten muutamat aiemmat osatkin.

torstai 7. toukokuuta 2020

Kissamaista katsottavaa

Kissat nuo kehrääväiset ystäväiset.
Ylen Avara luonto-sarjassa esitettiin viime viikolla ensimmäinen jakso otsikolla Kiehtovat kissat. Mukaan oli valikoitunut itselleni hieman vieraampia kissaeläimiä.
Toinen osa nähdään ylihuomenna ja itseä erityisesti kiinnostaa tuo arokissa.
Ylen artikkeli maailman kissaeläimet ovat sulavia saalistajia ja suuria sopeutujia

Ensimmäinen osa katsottavissa tästä.

Rakkaan Kisumisuni poismenon vuosipäivä oli tällä viikolla. En ole uskaltanut uutta kissakaveria ottaa, koska hänen poismenonsa oli niin rankka kokemus.
Tähän Korona kevääseen tietysti sopisi kissa, koska nyt minulla olisi aikaa olla hänen seurassaan kun musiikkikeikat ja muut kulttuuririennot ovat peruuntuneet ja näin ollen kissillä olisi myös aikaa totutella henkilökuntaansa.

Tässäpä muisto vuosien takaa Meistä.


Tampereella on aivan ihana Kissakahvila Purnauskis jossa voi käydä silittelemässä ja tapaamassa ihania ystäviä ja siinä nauttia hyvät kahvit.

Heart: Heart

Heart on julkaistu kesällä -85. Sehän oli oikeinkin hyvä vuosi! Blogisti on kyseistä vuosikertaa ja synttärit osuu tähän maaliskuuhun, joten...