Paljon on vettä virrannut kaikkina näinä 16 vuotena, jotka olen Treella elänyt. Paljon elettyä elämää, vaiheita ja aiheita näihin vuosiin mahtuu. Monesti kysytään miksi muutin tänne. Varsinainen syy jääköön ikuiseksi arvoitukseksi.
Pari faktaa miksi en koskaan muuta takaisin Kainuuseen:
1. Välimatkat ja liikkuminen. Siellä tarvii melkeenpä sen oman auton, jotta pääsee paikasta A paikkaan B juuuri silloin kun tahtoo. Junia saati busseja liikuskelee harvakseltaan sikäli mikäli liikkuu. Eikä se auta, että junalla tai bussilla pääset paikkaan X. Jos sieltä on vielä pitkä matka varsinaiseen kohteeseen, jonne ei mikään muu kuin järjestetty kyyti tai taksi liikennöi. Takseilta poistui heinäkuussa -18 päivystysvelvoite, joka tarkoittaa sitä, ettei pienimmillä paikkakunnilla välttämättä ole taksia laisinkaan joten tilaamasi taksi saattaa tulla ties mistä kaukaa. Se minkä asumisessa säästää menisi helposti liikkumiseen. Mulla kun ei nyt sattuneesta syystä ole sitä oman auton käytön mahdollisuutta.
Siellä voi asua jos on terve ja pystyy itse liikuskelemaan.
2. Täällä voin olla vapaa. En avaa tätä enempää.
3. Elämä ei mennyt niinkuin uskoin. Yhä olen täällä.
Muistan sen ikimuistoisen kesäpäivän kun roudattiin meitsin tavaroita Espoosta Treelle. Jännitin ehditäänkö hakea avaimet ajoissa. Ehdittiin ja ensimmäinen viikonloppu virallisesti Tamperelaisena alkoi. Rakkautta ja kahvia ja musiikkia sisältyi tuohon ensimmäiseen iltaan, yöhön ja muutenkin alku aikoihin. Seuraavana päivänä saapui muuttokuorma pohjoisesta ja pääsin kotiini.
Nykyään asunto on eri, muttei kuitenkaan kovinkaan kaukana siitä ensimmäisestä.
Tässä biisi jota oon viime päivät kuunnellut. Ei liity varsinaisesti mihinkään.
Within Temptation - All I Need
Kirjoituksen otsikko on oma versioni tämän kappaleen nimestä. Eli:
1963 - Viisitoista vuotta myöhemmin
Toinen kappale, joka sopii tässä mainittuihin asioihin on:
Madonna - Till Death Do Us Part
