Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsingin Kirjamessut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsingin Kirjamessut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. syyskuuta 2024

Lippuarvonta: Helsingin kirjamessut 2024

 


 

 

 

Helsingin Kirjamessut järjestetään 24.–27.10.2024. Jättämälä kommentin tähän postaukseen olet mukana arvonnassa, jossa voit voittaa lipun Kirjamessuille. Lippu oikeuttaa sisääänpääsyyn kerran, sekä ohjelman katseluun streamin välityksellä.

 

Arvonta päättyy 18.10.2024 klo 18. Ilmoita kommentissa sähköpostiosoite, jota käytän vain lipun lähetykseen. Suoritan arvonnan tuon 18. Päivän iltana. Lippuja jaossa kaksi kappaletta eli voittajia on kaks jotka saa yhden lipun per hlö. 

 

Julkaisen arvonnan päätyttyä omat vinkkini messuille. 

 

Ohjelma löytyy tästä . 

 

 

Kiitos Messukeskukselle yhteistyöstä. 

 

Onnea arvontaan!

perjantai 10. marraskuuta 2023

Helsingin kirjamessut 2023

 

 


 

 

 

Kiitoksia mediapassista Messukeskukselle & Helsingin kirjamessuille! Ilo oli osallistua ja käydä ihan livenä messuilla. Kiitos myös Kaikille Muille, jotka mahdollisti tämän reissun! Erityiset Kiitokset Avustajalleni oppaana olosta ja mukana elosta & hyvien paikkojen löytämisestä milloin missäkin tilanteessa! 

Kiitos myös siitä, että sain olla rauhassa. Varmaan "tuttuja" kirjallisuustyyppejä oli vaikka kuinka paljon. Mulla on helpompi olla kun saan jutella vaan itselle tutulle tai tutuille ihmisille. Ok, oli siellä pari kohtaamista. Toinen niistä oli niin lyhyt ja hauska, ettei se kuormittanut mitenkään. Toinen tapahtuikin sitten iltamyöhästä hieman erikoisessa tilanteessa ja en tunnistanut henkilöä, mutta ei se haittaa. 

Yleensä ihmiset haluaa tutustua ihmisiin. Minä en halua. 

 

Kkäyttämäni kirjailijakuvat ovat Emmi Kähkösen. 

 

 

 

Torstai 


 

Seurailin streamia kotoa. Ennen aloitusta kylässä kävi henkilö, jolla on osansa tähän blogiin ja blogin nimeen. Vaiheltiin kuulumisia ja kahviteltiin. 

 

Ensimmäinen haastattelu, jonka katsoin oli kirjasta Kikka – Traaginen elämä sisaren silmin. Siinä haastateltiin Kikan siskoa, joka on tämän teoksen kirjoittanut yhdessä Kai Kortelaisen kanssa. Luin kirjan kesällä ja jo silloin mietin miksi kirja on tehty ja siinä tuodut ikävät asiat on nyt vuosikymmenten jälkeen tuotu julkisuuteen. Voihan se olla, että kirjan tekeminen on ollut terapeuttista, mutta mutta. Miksi pitää tulla Kirjamessujen Senaatintori-lavalle näistä asioista itkemään? Toki jokaisella on oikeus olla mitä on ja tehä mitä huvittaa! Omassa elämässäni on tänä syksynä tapahtunut vaikka minkälaista dragediaa, joista minulla ei ole tarvetta kuitenkaan kirjaa kirjoittaa. 



Seuraavana oli vuorossa Ann-Christin Antell. Pitäs lukea ne Puuvillatehdas-kirjat, niinkuin miljoona muutakin kirjaa. Pitäis ja pitäis! Kunnioitan sitä kuinka hän on saanut kirjailijuudesta päivätyön. Kaikki ei siihen pysty. Esim. Minä en. 


Anna-Leena Härkönen on heitä, joiden haastattelun olisin halunnut olla livenä kuulemassa. Uusin kirjansa on myös lukematta. Yhtenä kirjan teemana on mies seksityöntekijänä, josta oli vaikeaa löytää ketään haastatteluun kirjaa varten. Yksi henkilö oli suostunut ja siitä oli valtavasti apua ja ilman häntä koko kirjaa ei olisikaan. 

 

Minna Lindgren kertoi uudesta kirjastaan nimeltä Sävelsinkö. Kirja on hätähuuto kulttuurin ja humanismin arvostuksen puolesta. Romaani syntyi osana Koneen Säätiön rahoittamaa tieteellis-taiteellista tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli tuoda esiin muistisairaiden ihmisten ongelmia. 


Itse en tiedä minkälaista säveltäminen on, mutta kait se on käytännössä semmosta, että sommitellaan nuotteja nuottiviivastolle eri paikkoihin. Kirjan nimestä tuli mieleen biisi, jossa sanotaan näin: "kato en mä osaa Muuta kuin järjestellä säveliä oikeaan paikkaan". Kappaleen voi kuunnella tästä



Torstaita sävyttivät myös ongelmat streamissa ja pääsin vasta myöhemmin katsomaan pari ohjelmaa iltapäivältä.

Sain streamin toimimaan Meiju Suvaksen esiintymisen aikana. Katsoin sen ja muutaman muun esityksen kun en uskaltanut vaihtaa lavaa, jottei stream katkeaisi taas. 

Yksi näistä oli teemaltaan Miki Liukkosen (1989-2023) kirjallisuus. En ole edelleenkään lukenut häneltä ainuttakaan teosta ja se ei tee minusta huonompaa ihmistä. Kirjoja maailmassa riittää! 

 

 

Perjantai 


Olin paikan päällä Helsingissä tuon päivän. Tiedän ihmismäärän kuormittavan omaa itseä ja jaksamista. Niinpä valitsin valtavasta ohjelmatarjonnasta muutaman itselle tärkeän jutun. Enempää en olisi jaksanutkaan. 


Päivällä käytiin katsomassa Alivaltiosihteerit. Aina hauskaa olla pittää. Kun Tampereelta poistuu niin täytyyhän Helsingissäkin nähä paikallisia ihmisiä ja mitä ne oliskaan Kirjamessut ilman Alivaltiosihteerihuumoria. 

Käytiin läpi myös muutamia näytteilleasettajia. Eksyttiin Elisakirjan osastolle kuulemaan Iina Kuustosen haastattelua Ivalo-sarjaan perustuvan äänikirjan lukemisesta. 

Olisin kaivannut äänikirjapalveluilta osastoilleen enemmän toimintaa. Tosin en osaa kertoa mitä se olisi voinut olla. Tarjoukset eivät ainakaan kovin ihmeellisiä olleet. Toki nykyään kaikki maksaa ja kallistuu vain entisestään. Esim. Bookbeatin tarjous, joka oli myös vanhoille asiakkaille oli aika huono, koska ei 20 h kuukaudessa riitä kaltaiselleni lukijalle yhtään mihinkään. 

 

 

 


 


Iltapäivällä oli vuorossa lukupiiri, jossa esiintyi Harry Whittaker. Aiheena oli tietenkin hänen ja Lucinda Rileyn kirjoittama Atlas, Papa Saltin tarina. Oltiin ajoissa paikalla jonottamassa, jotta pääsemme varmuudella Lonnaan, jonne mahtui vain 100 ihmistä. Ihmettelen miksi tämä oli järjestetty kyseisessä tilassa sillä vuonna 2017 kun olin edellisen kerran Kirjamessuilla ja vieraana oli Dan Brown. Niin silloin tilaisuus oli järjestetty tilassa, jonne mahtui valtavasti väkeä. En saa mieleeni tilan nimeä. Siihen tilaisuuteen piti ilmottautua ja onneksi mukaan pääsi myös kuka vain. Kupliva maailmani alkoi pyöriä vasta paljon paljon myöhemmin. 


Ajoissa paikalla oleminen takasi sen, että pääsin niin lähelle kirjailijaa kuin vain voi. Ihan eturivissä oltiin ja ikäänkuin kirjailija olisi puhunut vain ja ainoastaan just mulle! 

Olen tästä ikuisesti kiitollinen työntekijälleni! 








Harry jutteli äidistään Lucinda Rileystä, Seitsemän sisarta-sarjasta, sekä siitä minkälaista oli saattaa loppuun äitinsä työ sarjan päätösosan kanssa. 


Olen itse sitä mieltä, että todella kunnioitettavasti hän onnistui. Samaa mieltä tuntuivat olevan myös muut yleisössä. Harry on äärimmäisen valovoimainen esiintyjä. 



Illalla viimeisenä esiintyjänä, jota katsoimme oli Jake Nyman, jolta on juuri tullut uusi elämäkerta. 

Oli kyllä jännää kuulla häntä livenä ilman välissä olevaa radiota. Kuultiin mielenkiintoisia juttuja elämän ja uran varrelta. Voin pelkästään tuon perusteella suositella kirjaa ja etenkin äänikirjaa, jonka hän itse lukee. Eipä kait sitä kukaan muu pystyisikään lukemaan. 



Lähdettiin junalle tämän jälkeen. Oli kyllä mielenkiintoista istua perjantai-iltana junassa ja matkata kotiin. Kanssamatkaajia ja meininkiä riitti. 


Lauantaina oli pakko vähän levätä ja jatkaa messuja streamin kautta. 

 

Lauantain osalta katsoin vain Raija Orasen haastattelun, sekä yhteishaastattelun Maija Vilkkumaasta ja Miina Supisesta. Vilkkumaan elämäkerta ilmestyi kirjamessuilla. He ovat yhdessä kirjoittaneet sen. Äänikirja luvassa joulukuussa. Varmaankin se tulee luettua ihan ajankuvan vuoksi ja koska Ei oli joskus merkityksellinen levy. 


Raija Oranen jutteli uudesta kirjastaan, jonka aiheena on Armi Ratia. Mulla on vihasuhde hänen kirjoittamaansa tekstiin. Hänen kirjoittamansa TV-sarjat on kyllä loistavia. 




Sunnuntai 



Sunnuntaina katsoin Enni Mustosen, Jenni Haukion Heini Röyskön ja Elina Hirvosen haastattelut. 

 

Röyskö kertoi kirjastaan Ja samassa tuli hiljaisuus, joka kertoo Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä vuonna 1976. Kirja on lukulistallani ollut jo pitempään. Nythän tästä aiheesta on tullut myös elokuva. 

 

Enni Mustonen jutteli keväällä alkaneesta kirjasarjastaan, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Kasvattitytär. Tuo kirja oli itselleni pettymys. Tässä haastiksessa ei tullut itselle mitään ihmeempää uutta. 

 

Elina Hirvonen puhui Katri Helenan elämäkerrasta. Olen itse kuunnellut tuon ja välttämättä artisti itse ei ollut paras mahdollinen valinta lukijaksi tässä tapauksessa. 

 

 

 

 


 

 

Jenni Haukiota pitää kuulla aina kun mahdollista. Sinun tähtesi täällä on itselläni kesken. Hän itse lukee äänikirjan ja tätä haastattelua seuratessa mietin kuuntelenko nyt sitä kirjaa vai haastattelua. Tuntuu, että moni on odottanut, että hän paljastaisi kirjassa jotain suurta, mutta sellaisesta kirjastahan ei ole kyse laisinkaan tässä tapauksessa. 

 

 

Muita huomioita 

 

 

Tämän postauksen julkaisu on viivästynyt, koska kuvat eivät mediapankissa olleetkaan aiempien vuosien tapaan upeasti nimettyinä. Niitä ei oltu nimetty sinne myöskään näkeville. Eli jos et tiedä miltä joku kirjailija näyttää niin sieltä on täysin mahdotonta löytää haluamaansa. 

Aiempina vuosina kuvat on nimetty erittäin saavutettavasti ja kun kysyin miksei tänä vuonna niin vastaus oli, että kuvia on niin paljon, että nimeäminen on mahdottomuus. Jäin miettiin, ettei tänä vuonna kuitenkaan kait ollut enempi esiintyjiä kuin viime vuosina. Tapahtumat haluavat kyllä kovasti puheissa olla saavutettavia ja yhdenvertaisia, mutta jatkuvasti huomaan, että todellisuus on toinen. Jos Kirjamessut nimittäin haluaisivat olla saavutettava, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen niin ne kuvat olisi kyllä nimetty. Olen tämän sanonut ennenkin ja sanon taas: esteettömyys, saavutettavuus, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus tarkoittavat muitakin kuin vain näitä kahta asiaa: 1. Että pyörätuolilla pääsee liikkumaan 2. Seksuaali-, ja sukupuolivähemmistön huomioimista. 

 

 

En voi jatkossa osallistua ainoaankaan tapahtumaan näin blogistina jos median käyttöön tarkoitettu materiaali on käytännössä saavuttamatonta itsenäistä työskentelyä ajatellen! 

 

Toinen ongelma on kustantajain järjestämät tilaisuudet vain akkreditoituneille/medialle. Tiedot tämän vuoden tilaisuuksista tulivat melkos myöhään. Olin siinä vaiheessa jo ostanut junaliput messumatkalle ja sopinut avustajani kanssa tarvittavat työvuorot. Toki kaikki on aina järjestelykysymyksiä, mutta mutta. En siis osallistunut näihin specialhappeninkeihin tällä kertaa, koska aina ei jaksa olla järkkäilemässä. 

 

Kivaa oli ja ensi vuonna mahdollisesti uudestaan. Ainakin streamin kautta jos ei muutoin. 

 

Tämä messuilta otettu kuva on saanut valtavasti huomiota. Kiitos kuvaajalle kuvasta.

tiistai 3. lokakuuta 2023

Lippuarvonta: Helsingin kirjamessut 2023








Helsingin Kirjamessut järjestetään 26-29.10.2023. Jättämälä kommentin tähän postaukseen olet mukana arvonnassa, jossa voit voittaa lipun Kirjamessuille. Lippu oikeuttaa sisääänpääsyyn kerran, sekä ohjelman katseluun streamin välityksellä. 


Olen itse siellä livenä osallistumassa. Erityisesti kiinnostaa Harry Whittaker


Arvonta päättyy 24.10.2023 klo 14. Ilmoita kommentissa sähköpostiosoite, jota käytän vain lipun lähetykseen. Suoritan arvonnan tuon 24. Päivän iltana. Lippuja jaossa kaksi kappaletta eli voittajia on kaks jotka saa yhden lipun per hlö. 


Ohjelma löytyy tästä


Kiitos Messukeskukselle yhteistyöstä. Nähdään messuilla. 



Onnea arvontaan!

maanantai 7. marraskuuta 2022

Helsingin kirjamessut 2022

 

 


 

 

 

Kiitos kutsulipusta Helsingin kirjamessut! 

 

Tällainen streamin seuraaminen kotisohvalta sopii niin paljon paremmin kuin fyysisesti paikalla käyminen. 

Tänä vuonna esiintyjiä oli yli 900, lavoja 15, joten jo pelkän messuohjelman lukemiseen olisi mennyt useampi tunti ja sieltä haluamaansa valikointi toisen mokoman. 

 

Olin pettynyt siihen, että lava, jolla olisi ollut äänikirjakeskustelua niin sitä ei lainkaan streamattu. 

Siinä taas nähdään lukijoiden arvostus. 

Ilmeisesti Storyteliin tulee heidän nauhoittamiaan haastatteluja 60 kappaletta, mutta en ainakaan vielä ole onnistunut niitä sieltä löytämään. 

Se vähä mitä äänikirjoista kuulin keskusteltavan oli taas sitä, että ikäänkuin ne olisivat kulutushyödyke eivätkä lukemista. 

Se on niin raivostuttavaa! 

 

Tässä minun messufiilistelyä. Pahoittelut, etten saa tehdyksi edelleenkään haluamanlaistani tekstin asettelua. 

 

 

 

 


 

 

27.10.2022 10:30 - 11:00
Kaikki lokakuun taivaat

Mitä kaikkea pahaa voi saada aikaan olemalla erityisen hyvä? Elina Annolan Kaikki lokakuun taivaat -romaanissa alakoulun opettaja on valmis tekemään oppilaiden eteen kaikkensa, vaikka väkisin. Ja silti kaikki voi mennä toisin kuin oli tarkoitus.
Aika: 27.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Annola Elina 



Tätä odotin erityisesti ja oli kyllä voimaannuttava haastattelu. Kaksi kirjaa vuodessa on hieno saavutus. Tuli sellanen olo, että täytyisi heti alkaa lukea Kaikkia lokakuun taivaita. 

Ihmisotus on ehtiväinen kun kirjailee opettajan työn ohella.

 

Kirjailijan kotisivut. 

 

Kupliva maailmani arvio Kunnes kukkivat puut. 

 

 

Esikoiskirja käsittelyssä tässä podcast jaksossa

 

 206. Afterworkin lukupiiri: Fomosta, onnellisuuden tavoittelusta ja ystävien välisestä kateudesta. 

 

 

Kirjailija vieraana näissä parissa jaksossa 

 

#96: Elina Annola: Miten kirjoittaja saa ajan riittämään? 

 

ja 

 

Elina Annola - Moniääninen kerronta ja yksityiskohtien merkitys.   

 

 

 

 27.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Muu
Valtajulkisuuden katvealueet ja median monimuotoisuuden tärkeys
Koronaepidemiaan, Ukrainan sotaan, ilmastomuutokseen ja esimerkiksi sukupuoli-identiteetteihin iittyvät kysymykset ovat asioita, jotka julkisessa debatissa näyttävät tiivistyvän yhä jyrkempiin mustavalkoisempiin vastakkainasetteluihin. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n paneelissa keskustellaan siitä, mitä olennaisia kulttuurisia ja yhteiskunnalllisia tai tieteen alaan liittyviä näkökulmia on jäänyt tai uhkaa jäädä valtajulkisuudessa katveeseen, ja miten aidoista arvoeroista käytävää debattia voitaisi jalostaa vakiintuneita juoksuhautoja ylittävillä näkökulmilla. Samalla esiin nousee kysymys siitä, mikä rooli median moniäänisyydellä on.

Paneelissa mukana Mika Rönkkö (Diplo), Martti-Tapio Kuuskoski (Kritiikin uutiset), Minna Tawast (Teatteri&Tanssi+Sirkus) ja Petra Packalen (Tiedonantaja). Debattia moderoi Voima-lehden kustantaja ja Kultin puheenjohtaja Tuomas Rantanen.
Aika: 27.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rönkkö Mika, Kuuskoski Martti-Tapio, Tawast Minna, Packalén Petra


Tää olikin mielenkiintoinen keskustelu. Tässä mainittiin Maria Petterssonin uusin teos ja lisäksi sellaisia lehtiä, joista en ole koskaan kuullutkaan. 

Tuli sellainen olo, että tahtoisin heti selailemaan Kultin sivuja ja tilata itelleni vaikka kuinka paljon lehtisiä. 



 27.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Digiajan tietosuoja & Pimeyden ytimeen
Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ja toimittaja Aarno Malin keskustelevat digiajan tärkeimmistä kansalaistaidoista ja internetin kauniista sekä rumasta puolesta sekä sen mahdollisuuksista että uhkista.
Aika: 27.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Järvinen Petteri, Malin Aarno



Keskustelua seuratessa tuli mieleeni Ylen sarja Pieleen mennyt historia. Tämä Toro verkko sopisi siihen oikein hyvin. Se on alunperin kehitetty laivastolle ja se on laillinen ohjelma, jota käytetään kaiken maailman rikoksiin. 

Toinen kertoi olleensa internetissä viimeiset 29 vuotta ja toinen Toro-verkossa 8 vuotta. 

Täytyy sanoa, ettei oma mieli kestäis tutkistella internetin väärää puolta. 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 27.10.2022 17:00 - 17:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Pidä minua vielä & Elotulet
Hanna Päivärinnan Pidä minua vielä on kiehtova kertomus naisen matkasta äidiksi ja omaksi itsekseen. Kauniin paljaana se kuvaa, kuinka elämänmuutos haastaa minuuden rajat. Miten tulla äidiksi ja säilyttää silti erillisyytensä, oma vapautensa? Hanna Meretojan romaanissa Elotulet omakohtainen kokemus kietoutuu yhteen filosofisten pohdintojen kanssa tavalla, jonka Rachel Cuskin ja Maggie Nelsonin lukijat tunnistavat.
Aika: 27.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Päivärinta Hanna, Meretoja Hanna

 

 

Pakko sanoa, etten ole lukenut Rachel Cuskin ja Maggie Nelsoninkirjoja.   

Cusk taisi olla jonkinlainen iso ilmiö muutama vuosi sitten. 

Elotulet & Pidä minua vielä ovat kesken. Olisin halunnut lukea Elotulet tietenkin elokuun lopulla sillä se sijoittuu kyseiseen ajankohtaan, mutta olin festaroimassa sinä viikonloppuna. 

Elotulet lukee Krista Kosonen, jonka ääntä en voi sietää. Toki nopeutettuna tarpeeksi nopealle mikä tahansa ääni menee. Teksti on pääasia. 

Nyt oli mukavaa saada kasvot näille kirjailijoille ja kuulla heidän ajatuksiaan. 

Kesken olevien, sekä uusien lukemattomien lukemattomien kirjojen pino vaan kasvaa vuodesta toiseen. Lohduttaudun ajatuksella, ettei elämänsä aikana kerkiä lukea kaikkea haluamaansa.


 

 27.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Muu
Jarkko Sipilän merkitys rikoskentällä
Niko Rantsi, Ari-Matti Auvinen, Rami Mäkinen
JARKKO SIPILÄN MERKITYS
RIKOSKENTÄLLÄ
Keskustelu tunnetun rikoskirjailijan ja -toimittajan
vaikutuksista sekä suosiosta
Aika: 27.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rantsi Niko, Auvinen Ari-Matti, Mäkinen Rami

 

 

Tämä oli koskettava, surullinen ja mielenkiintoinen haastis. Sain tästä myös eväitä omaan kirjoittamiseen. 

Viime vuoden Tampereen Kirjafestareilla olis ollut mahdollista kohdata Sipilä, vaan en mennyt siihen tapahtumaan aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi. 

 


 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Lusu – Rikollispomon kaksoiselämä
Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen.

Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Krautsuk, Satu, Mäntysalo, Jesse, Ahlqvist, Sini

 

 

True crime tulee jo korvista ulos. Jatkuvasti kirjatapahtumissa se on edustettuna. 

Olen lukenut tämän(kin) kirjan. 

Haastattelussa totesin, että totuus on tarua ihmeellisempää. 

Onhan se nyt vaan niin käsittämätöntä minkälaista elämää ihminen voi viettää kun ajautuu sivupoluille. 

90-luvulla ei ollut nykyisen kaltaista mobiili ja mediamaailmaa. 

Niin voin hyvin uskoa, että lapset on luulleet vankilaa lelutehtaaksi, koska siihen aikaan vankilat on näyttänyt tehtailta. 

Nykyään ei ehkä onnistuisi kertoa toisenlaista totuutta, koska helpostihan netistä kaiken tiedon löytää. 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 16:30 - 17:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Helsingin Sanomat: Epäpyhä liitto
Politiikan läpikotaisin tuntevat kirjailijat Kari Häkämies ja Rosa Meriläinen yhdistävät voimansa yritysmaailmaan sijoittuvassa vaikuttavassa ekotrillerissä, jossa ympäristöaktivistien mielenosoitus, yhtiön toimitusjohtajan murha ja ulkopolitiikkaan asti leviävät jäljet haastavat rikostutkijaa ja horjuttavat lopulta koko hallitusta.
Aika: 27.10.2022 16:30 - 17:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Häkämies Kari, Meriläinen Rosa

 

 

Huomasin tämän kirjan joku aika sitten ja ajattelin kuinka jännää on, että täysin eri puolueista tulevat henkilöt kirjailee yhdessä. 

Tässä haastattelussa puhuttiin tämän ja työskentelytapojen lisäksi myös seksistä. 

Kirja on saamassa ilmeisesti jatkoa, joten täytyy tääkin lukea. 

Rosa näyttelee Metsolat-sarjassa. Minulla meni vuosia, ennenkuin tajusin että kyse on samasta henkilöstä. Nytkin haastattelua seuratessa ajattelin paljon sitä roolityötä ja oli jotenkin vaikeaa asemoitua tähän hetkeen. 

 

 

 

 

 

 


 

 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Riivattu ja siunattu - Kalle Holmbergin elämä ja teot
Annina Holmbergin isästään kirjoittama elämäkerta Riivattu ja siunattu kulkee Kalle Holmbergin eteläsavolaisista lapsuudenmaisemista Mental Finland -näytelmän spektaakkeliin, näyttelijänä jäähdytelleen ohjaajan viimeiseen erään. Riivattu ja siunattu on intohimoisen totuudenetsijän ja tunteita herättäneen taiteilijan henkilökuva. Tytär kertoo karskisti mutta hellästi niin yksityiselämän ja dramaturgi Ritva Holmbergin kanssa solmitun taiteilijaliiton myrskyistä kuin ammatillisesta kunnianhimosta, huikeasta menestyksestä ja kirvelevistä pettymyksistä. Näkemyksellisen ja rohkeanelämäkerran sivuilla teatteri- ja kulttuurihistoria elävät.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Holmberg Annina, Honkanen Nina

 

 

Aloitin syksyllä kuuntelemaan tätä teosta, mutta se on yhä kesken. Annina itse lukee kirjan, mutta koska assosioin hänet vahvasti lapsuus aikojen suosikki kirjoihini Amorina, kesähevonen, Amor ja uusi kesä, sekä Amor onnen hevonen. 

Niin kuuntelin sitten ne. En edes tiedä monennettako kertaa tässä elämässä. 

Vietin muutaman päivän kavioiden kopseessa ja kaukana arjen väreistä. 

Ikävää, ettei näitä ole kaupallisina äänikirjoina. Oli pakko lainata Celiasta ja sydämeni itkee aina verta kun joudun lainaamaan sieltä, koska kirjailijat eivät saa lainauskorvauksia, paitsi cd-lainoista. Jos olen ymmärtänyt oikein. 

Tämä haastis oli mielenkiintoinen sillä vaikka Holmberg on tuttu nimi niin en hänestä saati perheensä elämästä paljoa tiedä. 

Esiintyjistä kyllä havaitsi, että he tuntevat toisensa. 

Jos haastista olisi tehnyt joku muu niin se olisi ollut varmasti hyvin erillainen. 

 

 

 

 28.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Yhteiskunta
Venäjä, energiavalta
Energian ja vallan kytkös on Venäjälle kohtalonkysymys. Putinin hallinto on hyödyntänyt öljyä ja kaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se väistelee vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa, hamuaa arktisen alueen rikkauksia ja on valmis avoimeen hyökkäyssotaan pitääkseen kiinni vallastaan. Venäjästä voisi kuitenkin muodostua uusiutuvan energian jättiläinen. Ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkystä haastattelee toimittaja Janne Hopsu.
Aika: 28.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Tynkkynen Veli-Pekka, Hopsu Janne


Tämä oli informatiivinen lisäys siihen kaikkeen tietoon mitä olen syksyn aikana eri medioista lukenut liittyen sähköön, kaasuun ja meidän riippuvaisuuteemme veli venäläisestä. 

Toivottavasti Sähkö tulee töpselistä-podcastiin tulee lisää jaksoja. Suosittelen kuunteleen!

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 28.10.2022 16:00 - 16:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Tiu tau tilhi
Juha Hurmeen hilpeä Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista. Timanttisena vyöryvä tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Haastattelija Jussi Tiihonen.
Aika: 28.10.2022 16:00 - 16:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hurme Juha, Tiihonen Jussi 



Minun ei alunperin edes pitänyt kuunnella tätä haastista, mutta kun se nyt sattui tulemaan suorana, enkä jaksanut vaihtaa virtuaalista lavaa niin kuuntelin tämän ja oli kyllä varmaan paras haastis koko messuilla! 

Mietin miten joku saa kokonaisen teoksen kasattua lasten laulun ympärille. 

Haastiksessa tuli esiin tuttuja ja vähemmän tuttuja nimiä vuosisatain takaa. 

Siinä vaiheessa kun Juha Hurme esitti Mirri sairastui laulun ihan tosta noin vaan puhuessaan melodiasta. 

Niin ajattelin, että tää on näitä blogistin elämän kohokohtia, että ilman tätä yhteistyötä en olisi saanut kuulla näin upeaa ja spontaania musiikkituokiota! 

KIITOS!

 


 28.10.2022 18:00 - 18:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Kivipuiston tyttö
Kuinka pohjanmaalla asuva Nilla Kjellsdotter kirjoitti dekkarikäsikirjoituksen, jonka oikeuksista käytiin kova kisa Ruotsin suurimmissa kustantamoissa? Kesällä suomennettu Kivipuiston tyttö avaa Murhia Pohjanmaalla -sarjan, ja on saanut loistoarviot ruotsalaislukijoilta ja -kuuntelijoilta. Nilla Kjellsdotter on kirjailijana luonnonlahjakkuus pohjoismaisen laatudekkarin genressä.
Aika: 28.10.2022 18:00 - 18:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Kjellsdotter Nilla

 

 

Kuuntelin Kivipuiston tytön kesällä. En ymmärrä mikä tässä teoksessa on se juttu. 

Tämä haastis oli ruotsiksi ja toivoisin, että tällasista sais sitten vaikka tekstinä käännöksen suomeksi joskus tilaisuuden jälkeen. 

 

 

 28.10.2022 10:30 - 11:00 · Senaatintori-lava · Kirjoittaminen ja kustantaminen
KÄSIKIRJOITUKSESTA KIRJAKSI
Miten käsikirjoituksen tie valmiiksi kirjaksi etenee kustantamossa? Mitä kustantamon työntekijät tekevät? Mihin kustantajia tarvitaan? Kustantamojen ammattilaiset kertovat. Keskustelemassa kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson (WSOY), kauno- ja tietokirjallisuuden kustantaja Johanna Laitinen (Gummerus) sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen (haastattelija, WSOY).
Suomen Kustannusyhdistys
Aika: 28.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Carlson Anna-Riikka, Laitinen Johanna, Miettinen Reetta

 

 

Tämä oli mielenkiintoinen haastis. Itsehän en kirjaa tule koskaan julkaisemaan. Kirjallisuus ja myös se miten sitä julkaistaan on silti kiinnostavaa. 

Haastiksen teemaan pääsee myös kuuntelemalla Suomen Kustannusyhdistyksen Kirjan tie-podcastin jakson Käsikirjoituksesta kirjaksi. 

 

 

 

 

 


 

 28.10.2022 14:30 - 15:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Häväistyt & Kostajan merkki
Lapset on pidettävä turvassa Tuomisen Häväistyt-kirjassa. 13-vuotias Laura katoaa koulumatkalla. Poliisi epäilee tytön karanneen kotoa, kunnes tämän kotikoneelta paljastuu huolestuttavia asioita. Häväistyt on Delta-sarjan itsenäinen neljäs osa.

Menneisyys alkaa kietoa Antti Hautalehtoa synkkään viittaansa Christian Rönnbackan Kostajan merkki -kirjassa, joka on sarjan 10. osa. Tilanne pakottaa hänet pohtimaan valintoja. Seuratako omia moraalisia periaatteitaan, vai noudattaako lakia?

Haastattelija Taija Tuominen.
Aika: 28.10.2022 14:30 - 15:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Rönnbacka Christian, Tuominen Arttu

 

 

Nämä kirjailijat on monilahjakkuuksia. 

Uusin Hautalehto on lukematta, koska on ollut niin kiire ja Delta-sarjaakin on lukematta uusin ja edellinen. 

 

 

 28.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Kööpenhamina-trilogia
Tanskalaisen Tove Ditlevsenin (1917-1976) omaelämäkerrallinen Kööpenhamina-trilogia löi suomalaiskriitikot häpnadilla. Lavalla toimittajat Annaleena Jalava Eeva-lehdestä, Anna Tulusto Yleltä sekä kustantaja Mari Koli keskustelemassa historiallisista klassikkolöydöistä.
Aika: 28.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Jalava Annaleena, Koli Mari, Tulusto Anna

 

Olen lukenut tuon trilogian kaksi ekaa osaa ja oli mielenkiintoista kuulla miten sarja on päätynyt suomalaisille luettavaksi. 



 29.10.2022 11:30 - 12:00 · Hakaniemi-lava · Äänikirja
BookBeat palkitsee vuoden kotimaisen tulokkaan ja kotimaisen dekkaristin
Suomen suurin äänikirjaraati on puhunut! Tule kuuntelemaan, kun BookBeat julkistaa vuoden 2022 kotimaisen tulokkaan ja dekkaristin. Palkinnot ratkaisee Suomen suosituimman äänikirjapalvelun käyttäjädatasta saatu tieto: kirjojen aloittaminen, loppuun asti kuuntelu ja asiakasarvioiden keskiarvot.
Aika: 29.10.2022 11:30 - 12:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hautala Anni, Forsström Sari



Bookbeat palkitsi Seppo Jokisen. Siitä tuli hyvä mieli. Vaikka käytänkin Storyteliä. 

ONNEA! 

Kevättä ja uutta Koskista odotellessa. 

 

 

 











 29.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Neiti Steinin keittäjätär
1900-luvun alun Paraisilla kahden siskoksen työpesti kartanon apulaisina päättyy hirvittävään veritekoon.Parikymmentä vuotta myöhemmin Pariisissa: maailmankuulu Gertrude Stein ja Alice B. Toklas pestaavat kahden naisen talouteensa keittäjättäreksi suomalaisen Margitin, toisen Paraisten tragedian sisaruksista.Keittäjättären ja palvelijan roolit määrittävät sekä Margitia että Alicea.Naisten välille syntyy erikoinen luottamus ja jännite.
Aika: 29.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Parkkinen Leena



Tämä kuuluu kirjailijoihin joiden teoksien lukemisesta olen haaveillut vuosia. Sinun jälkeesi, Max on ollut lukulistalla kauan. Galtbystä  länteen olen joskus aloittanut, mutta jäänyt kesken ja tätä uusinta en ole vielä aloittanut. 

Nyt oli kivaa saada kirjailijaa kuulla. 



 29.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Päänäyttämöllä
Suomen Kansallisteatteri on toiminut 150 vuotta suomalaisen kulttuurin eturintamassa. Päänäyttämöllä-kirja esittää kansallisnäyttämön historian tuoreena ja elävänä. Se tuo esiin myös kulissientakaiset riidat, harharetket ja epäilykset. Haastattelija Krista Kosonen.
Aika: 29.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Häggman Kai



Aloitin tätä kirjaa kuuntelemaan jo tammikuussa, mutta se on kesken. 

Rakastan hyvin kirjoitettua draamaa ja erityisesti muutamia 90-luvun TV-sarjoja, joiden dvdt pyörii tietokoneelta jatkuvasti, koska näinä aikoina ihminen tarvitsee tuttuja äänimaisemia. 

Oli mielenkiintoista kuulla teatterin historiaa ja stooria useammasta johtajasta. 


Oma elämänihän on melkoinen show. Ei sillä että oisin jotakin muuta kuin oon vaan sillä, että kohellan pitkin maailmaa ja kohkaan millon mistäkin. 











 29.10.2022 13:30 - 14:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Liekinkantajat
Ulla-Lena Lundberg kuvaa upeassa pitkään odotetussa Liekinkantajat-romaanissaan kolmen pariskunnan elämää kolmen sukupolven ajan – Vaasan palosta elokuussa 1852 Krimin sodan kautta 1920-luvun lopulle – lukutaidottomuudesta tyttökoulujen ja yliopistojen kautta pakkomielteiseen koulupelkoon. Suuri historiallinen kertomus, jota valaisevat rakkaus ja kansanvalistus. Haastattelija Eva Kela.
Aika: 29.10.2022 13:30 - 14:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Lundberg Ulla-Lena, Kela Eva



En osaa ruotsia, joten en pysty paljoa sanomaan tästä. 

Lundberg on tuttu nimi, mutta pitäisi perehtyä enemmän. 




 29.10.2022 17:00 - 17:30 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Hämähäkki
Lars Kepler on kirjailijanimi, jota käyttää ruotsalainen aviopari Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril. Suosittu Joona Linna -sarja on lunastanut paikkansa pohjoismaisen kirjallisuuden eturivissä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut sarja on myynyt maailmalla 12 miljoonaa kappaletta ja sitä on käännetty 40 kielelle.

Saga Bauer palaa Joona Linnan rinnalle sarjan yhdeksännessä osassa. Vastaansa Joona ja Saga saavat julman sarjamurhaajan, jolla tuntuu olevan heihin kumpaankin pelottava kytkös

Keskustelu on englanniksi
Aika: 29.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Kepler Lars



Tämä oli messujen kohokohta itselle! Haastista seuratessa avasin kuohuviinin ja fiilistelin tulevaa keikka iltaa. Näin vihdoinkin livenä Aino & Hajonneet. Ilta oli ikimuistoinen monesta syystä ja esiintyminen aivan mahtava ja kuohuviinin määrä illassa valtava! 


Keplerin kirja on kesken ja haastiksessa puhuttiin väkivaltaisuudesta ja siitä miten sitä kirjoitetaan ja minkälaiset työskentelytavat kirjottajilla on. 

Kuulin myös heidän kahden keskisestä lukupiiristään tai kirjakerhostaan. Eli luetaan samaa kirjaa samaan aikaan joku tietty aika kun ollaan päivän kirjoitustyöt tehty. 

Kuulostaa parhaalta mahdolliselta tavalta nollata pää työrupeaman jälkeen hyvässä seurassa! 

 

 

 

 

 


 

 

 

 30.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Historia
Gallian kukko kiekuu taas
Ranskan kuin omat taskunsa tunteva Helena Petäistö sukeltaa valtakunnan ytimeen. Kirjoituskokoelma tarjoaa jännittävän läpileikkauksen ja nautinnollisia lukuhetkiä Ranskan poliittisen elämän päänäyttämöiltä ja kulisseista.
Aika: 30.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Petäistö Helena

 

 

Tätä ei ole äänikirjana, mutta oli mielenkiintoista kuulla. 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 30.10.2022 15:30 - 16:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Helsingin Sanomat: Tekijä
Viena on palannut Amerikan-vuosien jälkeen juurilleen Leppävaaran vanhaan huvilaan. Suvun naiset totuttelevat taas elämään saman katon alla, mutta mistä löytyisi työpaikka Vienalle? Vienasta tulee yksi tarmokkaista naisista, joiden uurastuksen ja uskollisuuden varaan Armi Ratia rakentaa imperiuminsa. Viena pyörii myös kulttuuriradikaalien joukossa ja Lapualaisoopperan kulisseissa, mutta vasta kun hän uskaltaa noudattaa Ida-mumman esimerkkiä, tulee hänestäkin oman elämänsä sankaritar.
Aika: 30.10.2022 15:30 - 16:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Mustonen Enni

 

 

Hyvä, että Syrjästäkatsojan tarinoita-sarja on päättynyt ja odotamme innolla ensi kevättä ja Rouvankartanon tarinoita-sarjan ensimmäistä osaa.

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Lippuarvonta: Helsingin kirjamessut 2022


 

 

 

 

 

Helsingin kirjamessut on to-su. Arvon pari lippua paikalle messuille ja pari lippua verkkotapahtumaan. 

Seurailen ite taas streamin kautta.

 

Jätä kommenttisi ja kerro kumpaan haluat lipun, sekä jätä myös sähköpostiosoitteesi, koska lippu lähetetään vain sähköisessä muodossa. 


Aikaa kommentoida on keskiviikkoon 26.10.2022. klo 18. 


Arvontaan osallistuu vain tämän tekstin alle jätetyillä kommenteilla. 

 


Onnea arvontaan!

maanantai 1. marraskuuta 2021

Helsingin kirjamessut 2021: Fiiliksiä & viiltävää analyysia


 

 

 

Tässä ajatuksia ja tunnelmia Helsingin kirjamessut 2021 tapahtumasta, jossa olin akreditoituneena eli medianedustajana ilmaisella lipulla. Kiitos tästä mahdollisuudesta järjestäjälle. 

Seurasin tapahtumaa streamina kotitoimistoltani. Koronan vuoksi en vieläkään liikuskele kuin pakon edessä ja totesin, etten kaikesta huolimatta nyt lähde livenä paikan päälle messuhumua ihmettelemään. 

Tämän neljän päivän intensiivisen rupeaman eli keskittymisen jälkeen sanon vain, että onneksi Kirjamessut on vain kerran syksyssä, joulu sentään joka vuosi. 

Tämä on lainattu legendaarisesta The Joulukalenterista, jossa sanotaan, että Joulu on kerran vuodessa. Isänpäivä joka syksy. Jos nyt oikein muistan tämän sanonnan. 

Mietin myös kuinka paljon olisin livenä messuilla käynnistä saanut irti. On nimittäin helpompi keskittyä haastattelun kuuntelemiseen streamin äärellä kuin satojen ihmisten keskellä. Pohdin kuinka paljon ja miten tuotteliasta tekstiä olisin saanut aikaan jos olisin seurannut tämän määrän infoa paikan päällä, koska nykyään en luultavasti välttämättä kykenisi livetilanteessa tekemään muistiinpanoja. Minun tulisi näet samaan aikaan myös seurata haastattelua ja kuunnella mitä puhelimen ruudunlukuohjelma puhelee kirjoittaessani. Toki tähän ratkaisu on puhelimeen liitettävä pistenäyttö, jonka avulla voisin näytöstä siis kyseisen kapistuksen mallista riippuen kirjoittaa pistekirjoitusnäppäimistöllä. Enkä näin ollen joutuisi kuuntelemaan puhelimen ruudunlukijaa ja voisin näin ollen referoida haastattelua itselle muistiin ja keskittyä molempiin. Eli haastattelun seuraamiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Pistenäytöllä puhelimen käyttö mahdollistaa sen, että puhelimen puheohjelman tai siis ruudunlkuohjelman voi hiljentää ja systeemit toimii tällä sokeiden ihmisten omalla salakielisellä kirjoituksella. Jos siis joskus olisi tilanne, että täytyis livetilanteessa tulevia blogitekstejä varten hahmotella asioita. 

Nämä on luonnollisestikin sellaisia asioita, jotka joudun itse miettimään ja mahdollistamaan käytännöt, koska kukaan muu ei sitä tee. 

Tämä tuli mieleeni kun törmäsin messujen kuvien osalta mielenkiintoiseen saavutettavuus ongelmaan. 

On aina aivan valtavan lumoavaa mennä kirjan kustantajan tai minkä tahansa instanssin nettisivuilta löytyvään mediapankkiin ja joko löytää haluamansa valokuva tai valokuvat ja/tai olla löytämättä. Mediapankkia tehdessä ei yleensä olla ajateltu, että sitä käyttää joku joka ei näe mitä kussakin kuvassa on. Tämä kertoo vain siitä kuinka järkyttävä määrä meitsillä on ns. Lasikattoja rikottavaksi kun haluan pärjätä blogimaailmassa kaikin tavoin.  


En rasita teitä enää teknisellä hölinällä vaan nyt pääsette mukanani Kirjaviin maailmoihin. 


Ohjelmaa lähetettiin kahdelta lavalta suorana ja tallenteet ovat myös katsottavissa marraskuun loppuun saakka jos on ostanut maksullisen lipun. 

Esiintymislavojahan messuilla oli 15 ja mietinkin kuinka vaikeaa olisi ollut siitä tarjonnasta tehdä valintoja mitä kaikkea katsoo jos olisin ollut livenä paikalla. 

Runsaudenpula ohjelman suhteen. En tiedä vaikuttiko ohjelman määrään se, ettei messuja viime vuonna järjestetty livenä. Niin nyt oli tällainen megalomaaninen tarjonta. 


Listaan tähän ensin Senaatintorin ohjelman päiväkohtaisesti siltä osin kun itse olen haastattelut seurannut ja sen jälkeen Töölönlahti lavan osalta samoin. 

Esittelytekstit on kopioitu suoraan messujen sivuilta ja kuvat ovat messujen mediapankista. 



Pahoittelut tekstin muotoilun ongelmista: sillä en tiedä kuinka onnistuisin ruudunlukijalla tekemään väliotsikot, jotta tätä olis helpompaa lukea. 

Tulisi muutenkin säätää blogia niin, että mobiililaitteella luku olisi helpompaa. Saan tästä aika-ajoin muistutuksen sähköpostiin, mutta kerroin aiemmassa tekstissä siitä miksen pysty asiaa korjaamaan. Näkevälle se on muutama hiiren klikkaus, ruudunlukijan käyttäjälle pahimmassa tapauksessa mahdottomuus. 

Jos kiinnostaa ja Sinulta löytyy Taitoa ja Teknistä osaamista. Niin Tervetuloa näkeväksi avuksi blogi teamiini! Yhteyden saa sähköpostilla jos Niikseen tulee. 

 

Torstai 28.10.2021. Senaatintori 






Ukkoshuilu


Järjestäjä
Otava
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Sinisalo Johanna
Kauan sitten, kaukana täältä, joku puhalsi kiviseen putkeen. Oliko sattumaa, että juuri silloin nousi myrsky? Johanna Sinisalo rakentaa jälleen mestarillisesti maailman, jossa tuttu muuttuu oudoksi.


Päätin katsoa tämän haastattelun, koska tuosta kuvaustekstistä mieleeni tuli rakastamani panhuilun soundi, sekä Ylen vuosikausia lähettämän Knalli ja sateenvarjo-sarjan jakso nimeltä Ilmojenvaltiaat, jossa puututaan vallitsevaan säähän muuttamalla se säähallintalaitteen avulla halutunlaiseksi. 

Johanna Sinisalo on niitä kirjailijoita, joiden kohdalla tulee tunnelma, että hänen teoksiaan tulisi kyetä syvällisesti ymmärtämään. Minua on myös arvosteltu siitä, etten ole lukenut hänen kirjojaan juuri sinä arvosteluhetkenä. Nykyään tilanne on toinen sillä olen lukenut teoksen, jonka nimeä en saa mieleeni. Se taisi voittaa joku vuosi sitten jonkun kilpailun dekkarin hengessä. 

Olen siis sivistymätön ihminen ja täysin ala-arvoinen kun en ymmärrä ko. kirjailijan luomaa taidetta. Näin siis olen ymmärtänyt minulle sanotun tarkoitetun. 

Tässä haastattelussa puhuttiin säästä ja tietenkin kirjasta. En voi paljastaa enempää, koska en halua spoilata. 

 

Pakko kuitenkin laittaa tähän yksi upea kappale, jossa panhuilu soi kauniisti. 

 

Cusco - Montezuma 

 

 

 

Punainen planeetta

 

Järjestäjä
Otava
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Tola Joonatan
Joonatan saa puhelun Pohjois-Karjalaan: isoäiti vetelee viimeisiään. Joonatan pakkaa autoon isänsä sotakypärän ja ajaa isoäidin luo Töölöön. Isoäiti luulee poikansa Mikon saapuneen. Joonatan muistuttaa Mikon kuolleen ja kysyy, mitä isoäiti muistaa pojastaan. Isoäiti ei halua muistella. Joonatan alkaa tutkia ja kirjoittaa omaa ihmeellistä elämäntarinaansa. Joonatan Tolan esikoisromaani isästä on kaunokirjallinen sähköisku suoraan aivoihin. 


Haastattelun alkaessa mietin, että eikö tässä pitänyt miestä haastatella tai miesoletettua. Tajusin kuitenkin äänessä olevan haastattelijan ja kun minulle selvisi kuka on kuka niin seurasin haastattelua suurella mielenkiinnolla. 

En ole lukenut tätä teosta, mutta tuntuu että se on jatkuvasti esillä jossain. Olen vältellyt kirjan lukemista siksi, että jatkuva esillä olo ärrrsyttää ja vaikuttaa itseeni siten, että kiinnostus hiipuu. 

Tää haastattelu oli kuitenkin innostava ja sai ajatukseni muuttumaan. 

Kirjailijan taito olla läsnä hetkessä ja puhua omasta taiteestaan ja suvusta teki vaikutuksen. 

 

 

Silta yli vuosien 


Järjestäjä
Siltala
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Brander Juhani
Romaani vallasta, rahasta, isien synneistä ja hajottavasta rakkaudesta. Sukupolviromaani seuraa pankkiiriperheen pojan silmin 1980-luvun nousukauden kultaisia vuosia ja rajua putoamista 1990-luvun lamaan.


Tämä oli haastattelu, jota minun ei alunperin pitänyt kuunnella laisinkaan. Messujen ohjelma soljui kuitenkin eteenpäin samaan aikaan kun tein hyvin arkisia askareita ja tämän haastattelun kohtaloksi koitui soida taustalla. 

En ollut kuullut tästä kirjasta aiemmin. Haastattelun seurattuani totesin tämän mahdollisesti päätyvän lukemattomien kirjojen lukemattomien listaani. 

Kiinnitin huomiota kirjailijan sanoessa, että tytöt toipuu ensirakkaudesta helpommin kuin pojat. 

Haluisin tietää missä näin sanotaan? Riippuu keltä kysyy niin vastaus saattaa olla, ettei Annukka ole toipunut omastaan viäkään, mutta sitäpä ei kysytä keltään. 

Taiteen tehtävä on herättää tunteita ja samaistuttavuutta, joten kuka sanoo sen olevan väärin jos tuon ensirakkaus toipumis kommentin vuoksi luen tämän kirjan? 



Taivaallinen vastaanotto


Järjestäjä
Otava
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Viikilä Jukka
Finlandia-voittajan odotettu toinen romaani on kuriton kertomus yksinäisyydestä, hengenvaarallisesta sairaudesta ja romaanin vastaanotosta.

 

Kun törmäsin tähän kirjaan ekaa kertaa niin nimestä ajattelin sen kertovan siitä kuinka kuoleman jälkeen päädytään sinne mihkä kukanenkin mielestään päätyy ja kirjan kertovan minkälaista siellä on ikäänkuin rajatilakokemuksen kautta. 

En ole lukenut Akvarellejä Engelin kaupungista. Täällä Taivaallisella vastaanotolla ajattelin kuitenkin käväistä. 

 

 

Vihreä sali 

Järjestäjä
Otava
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Kähkönen Sirpa
Mitä unelmien murskautumisesta seuraa? Väkevä tarina vie 1960-luvun Kuopiosta aina 1910-luvun Pietariin. Nuoret etsivät omaa paikkaansa. Miksi on helpompaa valloittaa avaruus kuin rakastaa toista ihmistä? Rakastettu Kuopio-sarja jatkuu.


Tätä kuunnellessa häpesin omaa blogi tekstiäni tästä kirjasta. Koin olevani täysi idiootti kun en voinut yhtyä haastateltavan mielipiteeseen kirjan kielestä, upeasta kuvauksesta ja niin edelleen. 

Olen kuullut sanottavan, että minusta huomaa sen että luen paljon. Herää kysymys, että mistäköhän sen huomaa kun en ymmärrä yhtä Suomen arvostetuimpaa kirjailijaa tai hänen teoksiaan. 

Kirja nimeltään Lasihelmipeli taitaa olla ns. Korkeakirjallisuutta. Kyseistä teosta en ole lukenut, joten voidaan kai aiheellisesti kysyä voinko olla lukijana ja kirjoista keskustelevana ihmisenä uskottava. 

Voin esittää vastakysymyksen: Miksi pitäisi lukea sellaista mitä ei ymmärrä ja vielä esittää pitävänsä siitä? 

Oma ajatus on, etten taida kuulua kirjallisuuden harrastajain eliittiin. 



Helsingin Sanomat: Tolkienin tulkkina – Tarina Sormusten herran suomentamisesta






Järjestäjä
SKS Kirjat
Teemat
Fantasia, Kääntäminen
Esiintyjät
Juva Kersti
Kuinka Taru sormusten herrasta kääntyi suomeksi? Maamme huomattavimpiin suomentajiin kuuluva Kersti Juva sai Tolkienin klassikon käännettäväkseen vain 23-vuotiaana aloittelijana. Muun muassa örkki-sanan keksinyt Juva jätti käännöstyöllään lähtemättömän vaikutuksen suomen kieleen.


12 vuotta sitten eräänä lokakuisena viikonloppuna, jolloin luulin olevani Ystävien seurassa koin tunteen, että minua pidetään mistään mitään ymmärtämättömänä kun en ole lukenut Taru sormustenherraa. Se kuuluu niihin teoksiin, joista itse ajattelen, että niitä tulisi jotenkin paremmin ymmärtää. 

Mulle riittää kirjallisuudessa ihan tämä real life. Fantasiamaailma ei vaan ole mun juttu. En aio kokea huonommuutta siitäkään asiasta enää yhtään. 

En tajua mikä Tolkienin kirjoissa on se juttu ja suomennettaessa nyt yleensäkin välillä varmaan keksitään sanoja. Örkki sana on tuttu, mutta ei se minuun vaikutusta tee, että se on keksitty näitä kirjoja suomennettaessa. 

Katsoin tämän haastattelun, koska en ole voinut välttyä Kersti Juvan suomentamien kirjojen lukemiselta tai kuunnelmien kuuntelemiselta. Hän on kääntänyt sitä jo mainitsemaani Knalli ja sateenvarjo-sarjaa. 

Haastattelu kannattaa katsoa, koska siinä tulee esille asioita, joita en Juvasta tiennyt. 



Näkijä






Järjestäjä
Otava
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Mustonen Enni
Näkijä vie lukijansa niin Tuntemattoman sotilaan joukkueteltoille kuin 20th Century Foxin studiokaupungin loisteliaisiin lavasteisiin. Enni Mustosen menestyssarja jatkuu!


Tämä oli yksi suuresti odottamistani haastatteluista, vaikka Näkijä olikin minulle suuri pettymys kirjana. Olihan se hyvin kirjoitettu, mutta lukiessa tuli sellainen olo, että kirja on ollut pakko kirjoittaa, koska sarja on myynyt niin hyvin, että mitäpä sitä nyt menestysreseptiä vaihtamaan. 

Sarjan viimeinen osa ilmestyy ensi vuonna ja sen jälkeen on luvassa jotain aivan muuta. Ilmeisesti aloitetaan 1700-luvulta. Tämän enempää en tiedä. 

Haastattelua olisi voinut kuunnella pidempäänkin. Niin eläväinen tapa kirjailijalla on kertoa juttunsa. 

Olen kirjoittanut Enni Mustosesta täällä



 

 

Perjantai 29.10.2021. 


Tarja Kulho - Lomille lompsis

Järjestäjä
WSOY
Teemat
Huumori
Esiintyjät
Noronen Paula
Suursuosion saanut Tarja Kulho viettää juhannuksensa mökillä. Räkkärimarketin kassa Tarja Kulho is bäck. Tai siis ei ole, Tarja on nyt lomalla mökillä, joten tutut ja tuntemattomat, ei tarvi sitten soitella. Paitsi jos on asiaa.


Oli niin nostalgista seurata tätä. Tuli mieleen Radiomafia ja 90-luku. 

Pakko kuitenkin sanoa, etten ole tykännyt kummastakaan Tarja Kulho-kirjasta. Niitä kuunnellessa on tullut sellainen olo, että on muka hauskaa ja rahastuksen makua. 

Haastattelu oli kyllä mielenkiintoinen ja toi uutta infoa. 


Hirvikaava







Järjestäjä
Otava
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Tuomainen Antti, Oksanen Sofi
Rikos, rakkaus ja Suomen suurin hirvi. Selviääkö kaikesta matematiikalla? Henri Koskisesta kertovan trilogian oikeudet on myyty jo 10 maahan. Hirvikaava on sarjan toinen romaani. Haastattelijana Sofi Oksanen.


Jäniskerroin & Hirvikaava kuuluu niihin teoksiin, jotka on tarkoitus lukea. Vakuutusmatemaatikko vaikuttaa niin omaperäiseltä ammattikunnalta ja tästä porukasta olikin kiinnostavaa kuulla haastattelussa enemmän. 

On se vaan mahtavaa kuinka suomalainen kirjallisuus elää ja voi hyvin. Nykyään useita kirjailijoita käännetään suomesta muille kielille ja kirjojen oikeuksia myydään useisiin maihin kuin myös TV-sarja oikeuksia kirjoista. 



Arkkitehti Wivi Lönnin ura ja elämä


Järjestäjä
Werner Söderström Osakeyhtiö
Teemat
Elämäkerrat ja muistelmat, TIetokirjat, Yhteiskunta
Esiintyjät
Markkanen Kristiina, Virtanen Leena, Soininen Pirkko, Tuominen Taija
Olivia Mathilda "Wivi" Lönn (1872 –1966) oli Suomen ensimmäinen merkittävä naisarkkitehti ja lasikattojen murtaja. Markkasen ja Virtasen elämäkerta Wivi Lönn ja Hanna Parviainen sekä Soinisen romaani Valosta rakentuvat huoneet valottavat monipuolisesti ja lämmöllä Lönnin uraa ja kumppanuutta kauppaneuvos Hanna Parviaisen kanssa. Haastattelijana Taija Tuominen.


Valosta rakentuvat huoneet olen aloittanut kuuntelemaan useampaan kertaan ja tämä Wivi Lönn ja Hanna Parviainen meni lukulistalleni innostavan haastattelun myötä. 

Se on jotenkin käsittämätöntä ajatella, ettei niin kovin kauaa ole siitä kun naisen asema oli mikä oli. Nykyään kun saa tehä mitä haluaa.

 

 

Lauantai 30.10.2021. 

 

Samuli. Pimeydestä valoon 


Teemat
Elämäkerrat ja muistelmat, Musiikki, TIetokirjat
Esiintyjät
Edelmann Samuli, Lahtela Johannes
Samuli Edelmannin koskettava ja avoin tarina vie kuoleman porteilta takaisin elämään. Millainen on mies, joka on tuttu julkisuuden valokeilasta, menestyksekkäistä elokuvarooleistaan ja lukuisista hittibiiseistään? Ravisuttava teos on syntynyt kahden elämää nähneen miehen keskusteluiden pohjalta.


Olen lukenut tämän kirjan. Tosin en siksi, että erityisesti fanittaisin Edelmannia vaan siksi koska mielelläni luen elämäkertoja. 

Lukeminen kannatti sillä kirja toi vastauksen yhteen itseäni askarruttaneeseen asiaan. Teoksessa puhutaan rakkaudesta ja siitä kuinka rakastumisen tunne sekoittaa pään ja on niin kokonaisvaltainen. 

Olen itse mietttinyt olenko maailmassa ainoa, joka tuntee sen noin ja enpäs näemmä olekaan. 

Mulle rakastuminen on psykoosin kaltainen tila. Se tunne täyttää kaiken ja tulee se Crash! Boom! Bang! efekti, josta olen aiemmin kirjoittanut. 

Voimme todeta, että lukeminen kannattaa aina. Jos en olisi lukenut tätä kirjaa niin en tietäisi. 

Juha Roiha on hyvä haastattelija ja muistan kuunnelleeni aikoinaan Roihan kirja-nimistä ohjelmaa. 

En tykännyt haastattelun näytelmällisestä osuudesta, jossa Edelmann lausui Herman Hesseä. Se meni yli ymmärrykseni. 

 

Lyriikkakeskustelu: BEHM 







Esiintyjät
Behm Rita
Laulaja-lauluntekijä BEHM hurmasi koko Suomen Hei rakas -megahitillään. Debyyttialbumi Draaman kaari viehättää rikkoi ennätyksiä sekä sisälsi ajattomia rakkauslauluja. Miten monitaituri työstää kappaleitaan, ja mikä on niistä hänelle itselleen tärkein? Kirjamessujen lyriikkahaastatteluissa artistit kertovat kirjoitustyöstään. 


Tää oli mielenkiintoinen keskustelu. Puhuttiin häpeästä ja kuinka ei haluta olla vaivaksi kenellekään ja näin ollen pedataan hotellihuoneen sänky poistuttaessa. Eikä myöskään kerrota keikkamatkoilla, ettei technoa jaksaisi kuunnella, koska ei haluta olla vaivaksi. 

Tätä häpeämis tilitystä kuunnellessani minulle tuli mieleen tämä kappale, jonka suosittelen kuuntelemaan. 


Claire Richards - Shame on You

 

 

Lisäksi puhuttiin siitä mitä kirjoittaminen on antanut Behmille itselleen ja tätä osuutta kuunnellessa mietin sitä, ettei ihminen tule koskaan valmiiksi. Kaikki ollaan keskeneräisiä tavalla tai toisella, vaikka kuinka tehtäs omaa juttua.

 

 

Koiran työ 


Esiintyjät
Statovci Pajtim, Manner Ringa, Putro Samuli
Helsingin Kirjamessujen kutsuvieraat kirjailija Pajtim Statovci sekä laulaja-lauluntekijät Ringa Manner ja Samuli Putro esittävät yhteisteoksen Koiran työ. Esitys on luotu vuoden 2021 Helsingin Kirjamessuja varten ja sen mahdollistaa Suomen Messusäätiö.
 
 Esiintyjät: Pajtim Statovci, Ringa Manner, Samuli Putro

Tätä teosta en ymmärtänyt ollenkaan. Se etten tiedä miltä teos näytti visuaalisesti ei tee kokemuksestani arvottomampaa kuin niiden kokemus, jotka näki teoksen visuaalisen ilmeen. 

Kuunnellessani mietin paljonkohan tämän tekoon on käytetty työtunteja ja paljonko tekijöille maksettu näin huonosta teoksesta. 

Rakastan kissoja, nuita kehrääväisiä ja arvoituksellisia eläimiä. 

 

 

Sunnuntai 31.10.2021. 

 

Kaikki tämä valo 

 

Järjestäjä
Otava
Teemat
Romaani
Esiintyjät
Oranen Raija
Maalaistytön nousu pikkukaupungin näyttämöiltä maailman oopperalavoille on satumainen tarina. Anita Välkki oli kansainvälisesti tunnettu sopraano, joka valloitti maailman oopperalavat, mutta joutui vastoin tahtoaan jättämään uransa ja siirtymään opettajaksi. Raija Oranen, joka on kertonut taiten Suomen historiasta ja presidenteistä, kuvaa romaanissaan nyt ainutlaatuista taiteilijaa. 


Olen lukenut tämän kirjan ja ennen teokseen tarttumista Välkki ei nimenä sanonut minulle mitään. 

Olen aiemminkin puhunut siitä kuinka vaikeaa Orasen tekstiä on lukea, mutta koska hän on käsikirjoittanut upeita TV-sarjoja niin olihan tämä haastattelu pakko katsoo.

 

 

Torstai 28.10.2021. Töölönlahti 

 

 

Kustantajan haasteet ja valtit äänikirjojen kanssa

Järjestäjä
Aula & Co
Teemat
Kirjoittaminen ja kustantaminen
Esiintyjät
Aula Niko, Turunen Ari, Tuuva Harjanne
Äänikirjojen suosio on huipussaan. Mistä se johtuu? Millainen on hyvä äänikirja? Onko äänikirjojen kustantajilla tai jakelijoilla vielä jotain valtteja hihassaan?
 
 Keskustelun ensimmäisessä osassa Niko Aula (Aula & Co), Tuuva Harjanne (Storytel).
 Keskutelun toisessa vaiheessa Nora Varjama pohtii tietokirjailija Ari Turusen kanssa, mikä kirja ei sovi äänikirjaksi ja miksi sekä siitä, millaista on lukea äänikirjoja.


Tämä keskustelu sai minut taas raivon partaalle. 

1. Mikä tahansa kirja sopii äänikirjaksi.

2. Äänikirjoja ei vieläkään nähdä lukemisen muotona vaan ikäänkuin jonain irrallisena harrasteena. 

Älylaitteet vie aikaa, mutta äänikirjaa kuunnellessa voi vaan kuunnella, ei tarvitse tuijottaa näyttöä. 

Näitä äänikirja keskusteluja oli useita ja jossain tuli ilmi se, että mennäänkö kohti tilannetta, jossa lukija siis käytän kuuntelijasta lukija-sanaa. Eli että lukija voi valita kenen äänellä haluaa kirjansa lukea. Vai että onko valmis paketti parempi, että joku on valmiiksi miettinyt kuka kirjan lukee. 

Äänikirjoja on tehty Suomessa 1950-luvulta alkaen, joten uusi keksintö ne eivät ole.

 

 

 

Ratkaisematon 1−7 


Järjestäjä
Otava
Teemat
Äänikirja
Esiintyjät
Backman Elina, Holmavuo Heidi
Ratkaisematon on äänikirjasarja, joka käsittelee selvittämättä jääneitä kotimaisia henkirikoksia. Sarjassa nostetaan esiin jo lähes unohdettuja tapauksia ja selvitetään, mitä tutkinnan kulisseissa on tapahtunut.


Olen kuunnellut tätä sarjaa Storytelistä ja tämän haastattelun myötä tajusin, että muutama osa odottaa kuuntelua, joten korjasin tilanteen. 

Truecrime on viime vuosina lyönyt leiville ja itse mietin onko se eettisesti oikein, että vanhoja tapauksia pengotaan vuosien päästä ja tehdään niistä viihdettä. 

Oli mielenkiintoista kuulla kuinka tätä sarjaa tehdään ja kumpi tekijöistä on hyvä milläkin osa-alueella. 

Onhan tämä huippukirjoittajien huipputyötä ja itsellä sarja on mennyt kuunteluun, koska olen sen Storytelistä löytänyt kätevästi. 

 

 

Perjantai 29.10.2021. 

 

Radio Suomipop – Suomalaisuuden Soundtrack – juhlakirja 20 v. 







Järjestäjä
Into, Supla
Teemat
Elämäkerrat ja muistelmat, Äänikirja, Musiikki
Esiintyjät
Terras Antto, Kuronen Sami
Vuonna 2001 eetterin valloittanut Radio Suomipop on ollut osana suomalaisten arkea ja juhlaa nyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Merkkivuotta juhlistetaan julkaisemalla Suomipopin historiikki yhtä monimuotoisena kuin kanava itse. Ylväs juhlakronikka saa rinnalleen uudenlaisella audiokonseptilla toteutetun kuunnelmallisen äänikirjan. Tämä mehukas uutuusformaatti päästää ääneen kanavan menneet ja nykyiset tähdet, joten kaikki tarinat tulevat varmasti kerrotuiksi juuri sellaisinaan kuin ne tapahtuivat.


Olen lukenut Antto Terraksen vai onko se Terrasin kirjoja aiemmin. Huumori kestää yhden tai kaksi kirjaa, mutta liika on liikaa. Stockmann Yard on hyvä kirja, jota voin suosittaa. 

Suomipop ei ole itselleni kanavana merkityksellinen. Se johtuu siitä, että mieluiten kuuntelen Yleä. Kaupallisista radioista jos jotakin on kuunneltava on valintani silloin radio Helsinki.

Suomipopin aloittamisen aikaan oma ykkös ja ainoa kanavani oli Radiomafia. 

Suomipop kanavana ei ole jättänyt itseeni jälkiä. Samat biisit päivästä ja vuodesta toiseen, tiettyjen levyfirmojen julkaisemaa musaa, sekä höyrypäistä hölinää. 

En itse jaksa kuunnella ohjelmaa, joiden tekijöillä ei ole koskaan mitään sanottavaa vaan puhutaan täysin turhanpäiväisiä juttuja. 

Jos joskus joudun pakosta kuulemaan vaikkapa nyt Suomipop tai Iskelmä tai mitä näitä muita onkaan kanavia. Niin mietin, että kuka oikeesti haluaa kuunnella näitä ihmisiä, jotka on äänessä ja että tätäkö ihmiset haluaa kuulla päivästä toiseen? 

Kirja ei ainakaan viä perjantaina ollut Storytelissä kuultavana. Luulen kuuntelevani sen ja taidan antaa yhden tähden jos sitäkään. 

 

 

Lauantai 30.10.2021. 

 

 

Keskustelusarja: Nyt puhutaan äänikirjoista!, 1. Kirjat ja kirja-ala


Järjestäjä
Storytel
Teemat
Äänikirja, Kirjoittaminen ja kustantaminen, Tulevaisuus, Yhteiskunta
Esiintyjät
Wärri Mari, Al-Ani Noora, Huhtamäki Ninja, Kunttu Noora
Mitä äänikirjabuumi merkitsee kirjalle ja kirja-alalle? Miten muutos vaikuttaa kirjaan tuotteena, ja millaisia uusia mahdollisuuksia ääniformaatti tarjoaa. Mitä tulevaisuuden kirja voisi kuulostaa? Paneelikeskustelussa Otavan liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani, Storytelin Pohjoismaiden sisältöstrategiajohtaja Mari Wärri ja podcast-asiantuntija Ninja Huhtamäki. Keskustelun juontaa Noora Kunttu.

 

Itseäni ärsyttää puhe siitä kuinka äänikirjat ovat olleet saatavilla vasta muutamia vuosia. Minä kun kuuntelin niitä jo 80-luvulla C-kaseteilta. 

 

 

Keskustelusarja: Nyt puhutaan äänikirjoista!, 2. Kirjailijat 


Järjestäjä
Storytel
Teemat
Äänikirja, Kirjoittaminen ja kustantaminen, Tulevaisuus, Yhteiskunta
Esiintyjät
Alasalmi Päivi, Lipasti Roope, Backman Elina, Pöyry Aleksi
Äänikirja formaattina voi tarjota kirjailijalle uusia mahdollisuuksia, uudenlaisia kirjoitusprojekteja ja tulonlähteitä. Millaista on kirjoittaa suoraan äänikirjaksi? Miten äänikirjabuumi vaikuttaa kirjailijan työhön? Paneelikeskustelussa kirjailijat Päivi Alasalmi, Elina Backman ja Roope Lipasti. Keskustelun juontaa Storytelin kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry.


Tässä puhuttiin siitä kirjoitetaanko eri tavalla silloin kun kirjoitetaan ns. suoraan äänikirjaksi. Kirjoittaminen on silloin kuulemma kevyempää kun perinteistä kirjaa kirjoitettaessa. Mietin mitenkähän se käytännössä on kevyempää? Nimittäin tätäkin tekstiä tässä blogissa saattaa minun lisäksi lukea ruudunlukuohjelmaa käyttävä ihminen ja samalla tavalla minä tätä kirjoitan kuin mitä tahansa muutakin. En minä mieti sitä, että sopiiko tämä teksti ruudunlukijalla luettavaksi vai ei. 

Ainut mitä mietin on kuinka mielekästä näkevän on lukea tätä asettelujen ja sen suhteen kun ne väliotsikot puuttuu. 

Tässä haastattelussa tuotiin kerrankin esille se, että kun sanotaan paperisen kirjan olevan ainoa vaihtoehto, mutta entäs sitte kun ei nää lukee. 



Keskustelusarja: Nyt puhutaan äänikirjoista!, 3. Äänikirjojen lukijat


Järjestäjä
Storytel
Teemat
Äänikirja, Kirjoittaminen ja kustantaminen, Tulevaisuus, Yhteiskunta
Esiintyjät
Kamula Toni, Kudjoi Karoliina, Kunttu Noora
Äänikirjojen kasvavan suosion myötä hyviä lukijoita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Millaista äänikirjan lukijan työ on ja mitä hyvältä lukijalta vaaditaan? Haastattelussa äänikirjojen lukijat Karoliina Kudjoi ja Toni Kamula.


Hyvältä lukijalta vaaditaan ääntä, jota jaksaa kuunnella yli 60 tuntia putkeen. Tämä on oma mielipiteeni. Oli mielenkiintoista kuulla miten lukija valmistautuu lukemiseen, mitä saa ja ei saa syödä lukupäivänä ja omena auttaa aina. 




Keskustelusarja: Nyt puhutaan äänikirjoista!, 4. Kirjojen ystävät


Järjestäjä
Storytel
Teemat
Äänikirja, Kirjoittaminen ja kustantaminen, Tulevaisuus, Yhteiskunta
Esiintyjät

Yli 85 % Storytelin käyttäjistä kertoo kuluttavansa kirjallisuutta määrällisesti enemmän aloitettuaan äänikirjapalvelun käytön. Äänikirjat tuovat kirjallisuuden tilanteisiin, jossa ne eivät aikaisemmin voineet olla läsnä ja niiden ihmisten luo, jotka eivät aikaisemmin lukeneet. Tilastotietoa äänikirjojen kuuntelusta sekä äänikirjojen ystävien kertomuksia siitä, miten äänikirjat ovat vaikuttaneet heidän arkeensa.


Tätä kuunnellessa mietin miksei haastateltavaksi oikeasti otettu ihmisiä, joilla on vuosikymmenten kokemus äänikirjoista? Minkä vuoksi vammaisia ihmisiä ei oikeasti haastatella ikinä missään? Paitsi jos he tekevät jotain suurta. 

Pride kuukausi on joka vuosi mut milloin vammaiset alkaa mekastamaan omasta olemassaolostaan samanlaisella voluumilla?



Sydänjää









Järjestäjä

Teemat
Englanninkielinen ohjelma, Äänikirja, Kansainvälinen kirjailija, Romaani
Esiintyjät
Läckberg Camilla, Kunttu Noora
Mitä ihmiselle tapahtuu eristyksessä? Minkä arvoista elämä on ilman yhteyttä toisiin ihmisiin? Onko mahdollista rakastua, vaikka rakkaus uhkaisi henkeä? Dekkarikuningatar Camilla Läckbergin ja näyttelijä Alexander Karimin Storytel Original -äänikirja Sydänjää on pakahduttava rakkaustarina pandemian keskeltä. Tarina nähdään myös elokuvana Elisa Viihde Viaplaylla. Haastattelussa Camilla Läckberg.


Onneksi tämä oli englanniksi eikä ruotsiksi. 

Olen lukenut Sydänjään ja se oli mielestäni yksi turhimmista kirjoista koskaan. 

Haastattelun katsoin koska oli mahdollisuus. 

 

 

Sunnuntai 31.10.2021. 

 

Talo maailman reunalla 



Järjestäjä
WSOY
Teemat
Yhteiskunta
Esiintyjät
Rämö Satu
Talo maailman reunalla on hurja ja hykerryttävä kertomus Islannin syrjäisimpään kolkkaan muuttaneen perheen ei niin tavallisesta arjesta yhden arktisen vuodenkierron aikana.


Haastattelun alkaessa mietin jaksanko kuunnella näin neljäntenä päivänä enää ainuttakaan ja että mitä lisää haastattelu voisi antaa. Olen lukenut kirjan ja onneksi kuuntelin tämän haastiksen sillä kuin vastauksena ajatuksiini tässä tuli ilmi asioita, joita kirjassa ei ollut. 

Suosittelen kirjaa kaikille. Islanti on niin omanlaisensa jääpalanen. 



Paratiisi vai helvetti







Järjestäjä
Otava
Teemat
Äänikirja
Esiintyjät
Jyrinki Samuel
Häpeä ja syyllisyys omasta miehuudesta ja seksuaalisuudesta näkyvät Samuel Jyringin elämän kaikilla osa-alueilla. Hän yrittää olla oikeanlainen mies ja hyvä uskovainen. Salaisuus, jota hänen vaimonsakaan ei tiedä, ajaa hänet lopulliseen romahdukseen. Peloista huolimatta todellinen minuus on paljastettava.

        

Suosittelen katsomaan haastattelun sekä lukemaan kirjan. 

Tekemäni arvion kirjasta voi lukea tästä

Tuo teksti on blogin neljänneksi luetuin kautta aikain.

 

Kiitos järjestäjille lipuista, oikeudesta käyttää kuvia, kuvaajille kuvista, esiintyjille, sekä tekniikan väelle. 

 

Ensi vuonna näemme ehkä livenä ja toivottavasti silloin edes osa tapahtumasta streamataan. 

Oli ilo olla. <3

maanantai 26. lokakuuta 2020

Helsingin kirjamessut 2020: kooste & tunnelmia

Helsingin Kirjamessut toteutettiin tänä vuonna verkkotapahtumana. Todella kirjava viikonloppu takana. On myös tosi hyvä juttu, että tallenteita voi katsoa vielä parin viikon ajan. Osan ohjelmasta seurasin suorana ja osan katson nyt uudestaan tätä tekstiä varten. Teksti päivittyy sitä mukaa kun ehdin katsoa. Välillä pakko tehdä jotain muutakin.

 

22.10.2020.

 

TrueCrime: Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina


Järjestäjä: Docendo Oy

Ohjelman tarjoaa: CrimeTime
Teemat: Elämäkerrat ja muistelmat, Rikos ja dekkarit
Esiintyjät: Johansson Lauri "Late", Tervo Jouni
Tämän kovemmaksi ja todemmaksi ei true crime eli tosi rikoksista kertova kirjallisuus voi Suomessa enää tulla. Suomen pahamaineisimman rikollisjärjestön perustaja ja kolmesta murhasta elinkautiseen tuomittu Lauri Late Johansson kertoo matkastaan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen ja pitkästä paluustaan takaisin järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Johanssonin elämäkerran on toimittanut MTV:n rikostoimituksen päällikkö, rikoskirjailija Jarkko Sipilä.

 

Katsoin haastattelun suorana ja nyt uudestaan. TrueCrime on nyt kovassa huudossa. Tämä oli kuitenkin todella vastenmielinen haastis. Tästä kuten myös aiemmin tänä vuonna esitetystä Katiska dokumentista tulee vaikutelma, että tekijät suhtautuvat tekemiinsä rikoksiin väliinpitämättömästi ja ikäänkuin ajatusmaailmansa olisi sellainen, että näin on päässyt käymään, että elämässä nyt vaan on tullut tehtyä nämä jutut, että eipä sille voi mitään. Voisin jatkaa tästä aiheesta vaikka kuinka pitkään, mutta totean vain etten aio kirjaa lukea. 

 

 

 

Naistenkutsut
 

Järjestäjä
Ohjelman tarjoaa: Otava
Teemat
Rikos ja dekkarit
Esiintyjät
Pakkanen Outi, Ratia Nona
Dekkarikuningattaren herkullinen kuvaus naistenmiehestä, joka päihtyy omasta erinomaisuudestaan, kohtalokkain seurauksin. Max Luotola lausuu kohtalokkaat viimeiset sanansa perjantai-illan prime time -keskusteluohjelmassa. Television ääressä, kukin tahoillaan, ohjelmaa seuraa neljä naista – Jutta, Lotta, Netta ja Ditte. Kaikilla on tai on ollut jonkinlainen suhde Maxiin. Ja jokaisella on hyvä syy päästää tuo sataprosenttinen narsisti päiviltään.

 

Katsoin haastattelun suorana. Kävi ilmi, että kirjailijan toinen suosikki omasta tuotannostaan on teos nimeltä Tarjoilija, pyyhkikää taulu. Täytyisi lukea tuo, koska asetelma luokkakokouksineen on kiinnostava. Toinen suosikkinsa oli Ruohonleikkaaja. Se on mielestäni todella raskas kirja lapsi aiheineen. 

Uusimmasta kirjasta oli tietty enemmän juttua. Palautetta tullut siitä miksei akio ppäähenkilö ollut mukana tässä uusimmassa. Itseäni hänen puuttumisensa ei haitannut ollenkaan ja kyllähän Anna Laine koirineen yhdessä kohtauksessa on. Mietin myös onko pakko päähenkilöiden nimien liittyä aina veteen kun on Anna Laine ja Manna Mela. 

Tämän uusimman olen jo lukenut, mutta se ei jättänyt syvempiä jälkiä. Tosin loppuratkaisua en olisi osannut arvata. Itse luen näitä teoksia välipaloina. En ole suuri fani. En oikein ymmärrä mikä näistä tekee niin suosittuja vuodesta toiseen. 

 

 

Pullopostia Seilin saarelta
Järjestäjä
Ohjelman tarjoaa: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
Teemat
Historia, Tietokirjat, Yhteiskunta
Esiintyjät
Heikkinen Susan
"Hän ei kadonnut, hänet kadotettiin." Seilin saarelta löytyneet lasipullot johdattivat Susan Heikkisen mielisairaalaan suljetun naisen tarinan jäljille. Millaista oli elämä Seilissä, jonne mieleltään järkkyneet naiset unohdettiin vuosikymmeniksi? Susan Heikkistä haastattelee Katja Kallio.

 

En ole lukenut kirjaa vielä, mutta haastattelu oli mielenkiintoinen. Seilistä tulee mieleeni Jenni Vartiaisen albumi Seili. En ole tosin koskaan ymmärtänyt miten albumin nimi liittyy kokonaisuuteen. 

 

 Vedenpaisumuksen lapset
Järjestäjä
Ohjelman tarjoaa: Into Kustannus
Teemat
Romaanit, Science Fiction, Tulevaisuus
Esiintyjät
Isomäki Risto, Wirtavuori Sanna
Risto Isomäen huikea ekologinen trilleri on itsenäinen jatko­-osa hänen tunnetuimmalle kirjalleen Sarasvatin hiekkaa. Vedenpaisumuksen lapset on paitsi monitahoinen jän­nityskertomus, myös vangitsevan kaunis ja kauhistuttava kuvaus jäätiköistä ja luonnonvoimista. Myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Haastattelijana Sanna Wirtavuori. 


Olen lukenut Sarasvatin hiekan kauan sitten. Täytyy lukea uudestaan ennenkuin voi lukea tämän uuden. 



Lars Kepler: Peilimies
Järjestäjä
Tammi
Teemat
Kansainvälinen kirjailija
Esiintyjät
Kepler Lars, Seeck Max
Lars Keplerin takana on ruotsalainen kirjailijapariskunta Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril. Heidän Joona Linna -sarjansa on lunastanut paikkansa pohjoismaisen kirjallisuuden eturivissä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut sarja on myynyt maailmalla 12 miljoonaa kappaletta.


Tämä oli mielenkiintoinen ja odotettu haastis. Lars Keplerit on luettu lukuunottamatta tätä Peilimiestä, sekä edeltävää osaa. En ole myöskään lukenut loppuun asti Playgroundia, joka ei kuulu tähän Joona Linna-sarjaan. 

Haastattelussa kävi ilmi, että he tahtoisivat tulevaisuudessa, että filmatisoinneissa pääosassa olisi suomalainen näyttelijä. 



Lyriikkakeskustelu: Ruusut
Järjestäjä
Helsingin Kirjamessut
Teemat
Musiikki
Esiintyjät
Levola Lauri, Manner Ringa, Salmi Ronja
Pop-yhtye Ruusut on keräsi jo ensiesiintymisellään täyden festivaalikatsomon, eikä kiinnostutus superyhtyeeksikin kutsutun kokoonpanon ympärillä ole sittemmin laantunut. Virtuoosimaisen musiikin ja intensiivisen lavaesiintymisen lisäksi Ruusut tunnettaan valtavirrasta poikkeavista, persoonallisista sanoituksistaan. Keskustelemassa yhtyeen sanoituksista vastaavat Lauri Levola ja Ringa Manner. 


Tämän katsoin suorana. En tiedä oliko oikea tieto, että tällä lähetyksellä oli vain yksi katsoja. Ruusut oon nähnyt livenä pari kertaa ja tykkään valtavasti Ringa Mannerin äänestä. Olen myös nähnyt livenä hänen projektit The Hearing sekä bändin Pint And We Fall. 

Ringa Mannerin ajatuksia voi kuulla tästä podcastista. 


Oma Ruusut suosikkini on Mä haluun et sä kaipaat mua, jonka voi laittaa soimaan tästä.



Syvän maan juuret
Järjestäjä
Gummerus
Teemat
Romaanit
Esiintyjät
Klingberg Eeva, Tapanainen Jonna
Eletään 1970-lukua. Kun kirjailija Ernest Gray joutuu isänsä kuoltua palaamaan New Yorkista synnyinseudulleen Alabamaan, 1930-luvulla tapahtunut synkkä tragedia palaa vainoamaan hänen mieltään. Mikä sai Ernestin jättämään kotiseutunsa? Klingberg kerii perhesalaisuutta taidokkaasti auki ja lukijan on yksinkertaisesti saatava tietää, mitä 40 vuotta sitten tapahtui. Mihin päättyivät viattoman nuoruuden päivät?


En ole kirjaa lukenut, mutta haastattelu oli niin mahtava, että täytynee perehtyä teokseen. Kirjailijan tausta myös mielenkiintoinen. Ei tule toista vastaavaa mieleen. 



23.10.2020. 



Joulupukin joululoma
Järjestäjä
Ohjelman tarjoaa: Otava
Teemat
Vanhemmille
Esiintyjät
Kunnas Mauri, Castrén Minna
Mauri Kunnas tavoittaa joulun hengen paremmin kuin kukaan. Joulupukin joululoma on tulvillaan lämmintä tunnelmaa ja hyväntuulista huumoria.

Tästä kirjasta en ollut aiemmin kuullut. Myöskään haastattelussa mainittu laulu 12 days of Christmas ei kuulosta tutulta. Muistan, että pienenä ihmisenä ollessa luin pistekirjoituksella Suomalaisen tonttukirjan, vai onko se Suuri tonttukirja. Se oli tosi jännää mitenkä eri paikoissa oli aina oma tonttu niinkun vaikka riihessä, tallissa, myllyssä ja saunassa. Lukeekohan tontut muuta kuin tonttukirjoja? Sehän alkaa taas olla niiden kohtaamisen aika käsillä. Tontuthan liikuskelee vaikka Korona onkin. Mitenkä muuten sitä tiedettäisiin ketkä on olleet kilttejä. 

Haastattelussa mainittiin myös möhkimispäivä. Se onkin hyvä lisä kaikenlaisiin tarinoista tuttuihin päiviin, kuten esim. Röllin räytymispäivä. 





Kuin kiehuvaan liemeen - Helena Puolakan uskomaton matka keittiömaailman huipulle
Järjestäjä
Ohjelman tarjoaa: Nemo
Teemat
Tietokirjat, Yhteiskunta
Esiintyjät
Puolakka Helena, Salmi Virpi
Helena Puolakka on Suomen kansainvälisesti menestynein huippukokki. Hän on nähnyt, mitä on valkoisten pöytäliinojen ja huippuunsa hiottujen annosten takana.


Olen lukenut ainakin yhden haastattelun tästä kirjailijasta. Koetin etsiskellä kirjaa, mutta ainakaan Storytelistä en löytänyt. 


Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys
Järjestäjä
Ohjelman tarjoaa: Gaudeamus
Teemat
Historia, Tietokirjat
Esiintyjät
Stewart Timo R., Haavikko Anna-Liisa
Tätä tarinaa et usko todeksi! Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansainväliseen mediakohuun. Myllerryksen keskeltä löytyy suomalainen runoilija Valter Juvelius, joka retkikuntineen etsi alueelta Vanhassa testamentissa mainittua myyttistä liitonarkkia. Haastattelijana Anna-Liisa Haavikko.


Tästä Valtterista en ollut koskaan kuullutkaan saati siitä, että suomalaiset olleet mukana kaivauksissa tuolloin. Kirja ymmärtääkseni tulossa äänikirjaksi syksyn aikana. 



24.10.2020. 



Tulevaisuuden kirjallisuus
Järjestäjä
Kosmos
Teemat
Kirjoittaminen ja kustantaminen, Tulevaisuus
Esiintyjät
Hyppönen Henri, Purokuru Pontus, Auvinen Suvi, Koistinen Olavi
Millaista kirjallisuus on tulevaisuudessa? Miten kehittyvä teknologia ja muuttuva maailma vaikuttavat siihen, miten ja mitä luemme? Entä miten kirjat kirjoitetaan, onko tulevaisuuden klassikkoromaanien takana tekoäly? Millainen kirjallisuus on eettisesti ja ekologisesti kestävää myös tulevaisuudessa? Suvi Auvisen johdolla keskustelemassa Henri Hyppönen (Luomiskertomus – Matkalla luovuuden tulevaisuuteen), Olavi Koistinen (Motivaatiojänis) ja Pontus Purokuru (Mikä liberalismia vaivaa?).



Tämä oli mielenkiintoista ja kauhistuttavaa. Puhuttiin siitä kuinka ensin oli kirjoitettu tekstiä 300 liuskaa ja sen jälkeen annettu se tekoälyn käsiteltäväksi. Tekoäly oli luonut tekstiä ikäänkuin omalla kielellä, joka ehkä muistutti jotain tunnettua kieltä. Lisäksi tekoälyn teksti ei ymmärtääkseni ollut sinäänsä luettavaa tai ymmärrettävää. Tekoäly pystyy esim. yön aikana luomaan tekstin, jossa on miljoona merkkiä eli se olisi noin 650 sivua. Oli puhetta myös siitä tarvitaanko kohta enää kirjailijoita jos tekoäly tekee heidän työnsä. 

Se on sinäänsä kammottava ajatus, että olisi tekoälyn kirjoittamia kirjoja, mutta ilmeisesti sellaiseen tulevaisuuteen on vielä matkaa. Herääkin kysymys, että mihin ollaan menossa ja mitä ihmiset tekevät sillä ajalla, joka heille jää nykytekniikan kehittyessä entisestään? 

Toisaalta kun miettii niin tämänkin tekstin kirjoittamisessa auttaa synteettinen puheääni, mutta tietysti tässä on se, että tämä lukee tekstejä joita haluan, eikä siis ohjaile tietokonetta puolestani millään tavalla. Apple on tehnyt Sirin, jolle voi antaa äänikomentoja ja jolta voi vaikka kysyä mikä on elämän tarkoitus, tai huomisen sää tai mitä päähän pälkähtää. Siri on kuitenkin eri asia kuin ruudunlukija, josta puhuin aiemmin. Itse en käytä Siriä, koska puhelimessa on VoiceOver ruudunlukija, jolla kaikki hoituu. Siristä on myös haittaa ainakin langattomia BT kuulokkeita käytettäessä. Vaikka Siri ei ole omassa puhelimessani käytössä niin onnistuin tässä yhtenä aamuyön hetkenä hereillä ollessa ja kappaletta vaihtaessa soittamaan vahingossa erääseen numeroon. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan, vaikka olikin viikonloppu. Eli haittaakin näistä ohjailemalla toimivista systeemeistä voi olla. 



Tulevaisuus äänessä – äänikirjojen nousu ja tulevaisuus
Järjestäjä
Storytel
Teemat
Äänikirja, Kirjoittaminen ja kustantaminen, Tulevaisuus
Esiintyjät
Pölönen Perttu, Julkunen Timo, Vesala Mirka, Koskinen JP
Äänikirjojen suosion kasvulle ei näy näy loppua. Mutta miten ääniformaatti vaikuttaa tapaamme kirjoittaa, kustantaa ja kuluttaa kirjallisuutta? Tyhmistyykö kirjallisuus tai löytääkö ääni sille täysin uusia yleisöjä? Miltä tulevaisuuden kirja voisi kuulostaa? Paneelikeskustelussa futuristi Perttu Pölönen, kirjailija JP Koskinen, Tammen ja WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen ja Storytelin kustannuspäällikkö Mirka Vesala. Keskustelun juontaa Sanna Stellan.



Tämä oli odottamani ja koko messujen kiinnostavinta antia. Heräsi kysymys: kun puhuttiin kirjallisuuden lajista, joka erityisesti toimii äänikirjana. Niin miten tällaista voidaan edes ajatella. Eli että toimiiko vaikka tietokirja, dekkari, tai muu kaunokirjallinen teos parhaiten. Haluaisin esittää vastakysymyksen tai väitteen: eli entäs jos ei ole mahdollisuutta tehdä valintaa siitä, että mikä on käyttämänsä formaatti, koska ei voi valita painetun kirjan, e-kirjan tai äänikirjan välillä? 

Tuli sellainen olo, ettei äänikirjaa pidetä vakavasti otettavana kirjallisuutena. 

Nykyäänhän voin valita e-kirjan tai äänikirjan välillä. Aiemmin oli vain äänikirjat ja jos esim. peruskoulussa piti vaikkapa äidinkielen tunnille lukea joku tietty kirja niin saattoi äänikirja olla äänitetty kauan sitten, äänitys olla huonolaatuinen ja lukijakaan ei aina paras mahdollinen. Muistan erään kerran jättäneeni kirjan luvun kesken näistä syistä. En voinut vaihtaa e-kirjaan saati painettuun versioon. 


Celia-kirjasto mainittiin tässä keskustelussa ja ihmettelen mikseivät he lainkaan olleet esillä Kirjamessuilla millään tavalla. Äänikirjoja on ollut myös jo kauan ennen cd-levyjen aikaa. On luettu kelanauhalle, Clark & Smith-kaseteille ja tietenkin C-kaseteille. Lisäksi ymmärtääkseni LP-levyhän on kehitetty nimenomaan lukemisen tallennusta varten. 

Kumpi oli ensin: kirjoitustaito vai se, että istuttiin iltanuotiolla kertomassa tarinoita? Tämä kommenttina siihen kun puhutaan siitä, että vain se painettu kirja on ainut oikea tapa kokea tarina ja lukea. Ainahan tarinat on kulkeneet ja ihminen kuunnellut toisen ihmisen kertomaa tarinaa ja silti sanotaan, ettei äänikirjoja voi kuunnella. Ihme touhua, sanon minä. 


Ääni tarinalle – kertomuksia äänikirjan lukijan työstä
Järjestäjä
Storytel
Teemat
Äänikirja
Esiintyjät
Pitkänen Jukka, Putkonen-Örn Krista, Heikkilä Pirjo
Äänikirjojen kasvavan suosion myötä hyviä lukijoita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ketkä äänikirjoja lukevat, millaista lukijan työ on ja mitä se vaatii? Suomalaisten suosikkiäänet Jukka Pitkänen, Krista Putkonen-Örn ja Pirjo Heikkilä kertovat äänikirjan lukijan työstä. Haastattelijana Hanna Walldén.


Tämä oli myös niitä odottamiani juttuja. Oli tosi erikoista kuulla lukijoiden puhuvan muuta kuin luettua tekstiä. Jukka Pitkäsestä tuli kokoajan mieleen Komisario Koskinen. Se on jännää, että Suomessa äänikirjan lukijalle vaaditaan tai lukijalla pitää olla kokemusta näyttelijän työstä kun kuitenkaan he eivät saisi näytellä lukiessaan. Ulkomaisia äänikirjoja en ole kuunnellut, mutta siellä ilmeisesti ne ovat hyvinkin näyteltyjä, joten olisi hauskaa tietää kuka on Suomessa päättänyt, ettei lukija saa näytellä. 

Siitä puhuttiin jos yhdessä kirjassa olisi useampi ääni toteuttamassa sitä. Mikähän sellaisen nimeksi tulisi, koska kuunnelma sellainen ei olisi. Olisiko se vaikka äännelmä. 

Oli myös hauskaa haastiksen päätteeksi kuulla lääkkeen ja pakastimen käyttöohje kuin hippunen tieliikennelakia. 



Kun kuningas kuolee
Järjestäjä
Otava
Teemat
Rikos ja dekkarit
Esiintyjät
Backman Elina, Raatikainen Silka
Selvittämätön teinitytön kuolema 30 vuoden takaa vie toimittajan rakkauden ja vaietun julmuuden jäljille. Dekkarisarjan avaus on kuin kirpeä karkki.


Kirja on itselläni vielä kesken ja kuuluu niihin lukemattomiin lukemattomiin tämän vuoden kirjoihin. Haastattelussa kävi ilmi, että teos on saanut Elisakirjan vuoden tulokas palkinnon ja että kirjan käännösoikeudet on myyty yhdeksään maahan ja että jatkoa on tulossa. 

Kirja sijoittuu Hartolaan ja kun kirjailija oli tehnyt taustatyötä ja saapunut Hartolaan oli hän miettinyt kuinka hyvin paikka sopii dekkarille. Hartolahan voisi hyödyntää tätä matkailussaan. Voisi olla kirjaan ja mahdollisesti kirjasarjaan liittyviä kävelyitä sarjassa esiintyville paikoille yms. 

Tätä kirjaa on syytetty siitä, että 80-luvulle sijoittuva osuus ei ole todenmukaista esim. kauppojen aukiolon suhteen. Itse en lukijana välttämättä kiinnitä tällaisiin huomiota, koska haluan nauttia fiktiosta ja hyvin kulkevasta tekstistä. 


Yksi syy miksi haluan lukea tämän kirjan loppuun on se, että Outi Pakkasen messuhaastiksessa hän kehui tätä kirjaa ja oli sitä mieltä, että jatkossakin tulee menestymään tämä Elina. 



25.10.2020. 



Se tapahtui meille – Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen
Järjestäjä
Ohjelman tarjoaa: Gummerus
Teemat
Elämäkerrat ja muistelmat
Esiintyjät
Pakkanen Lea, Pakkanen Santeri, Röman Micaela
Paluumuuttajina Suomeen 1990-luvulla tulleet Santeri ja Lea Pakkanen havahtuivat siihen, että inkerinsuomalaisten historia on vaikenemisen historiaa. Tarve tietää omien sukulaisten kohtaloista johti pitkälle matkalle. Yhden suvun kautta, tutkimustietoon ja arkistomateriaaleihin nojautuen, hahmottuu kuva tuntemattomaksi jääneestä vähemmistöstä. Meeri Koutaniemen valokuvat kuvaliitteessä täydentävät teosta, joka pohtii vähemmistöjen osaa. Keiden historiaa kirjoitetaan ja muistetaan?


Joitain aikoja sitten luin Hesarista jutun tästä kirjasta ja kiinnostuin. Olen aloittanut tämänkin kuuntelun, mutta tämäkin kesken näinä nykyisinä kirjojen runsauden aikoina. En tiedä mitään inkerinsuomalaisuudesta saati Inkerinmaasta. Minulle tulee mieleen Suomen sukuiset kansat ja Suomea muistuttavat kielet ja kohtaus yhdestä Laila Hietamiehen kirjasta. Kohtauksessa ollaan metsässä ja kuullaan puhetta, siinä siis piilotellaan jotakin ja todetaan, että puhujat ovat vepsäläisiä. En tuostakaan siis vepsäläisyydestä tiedä mitään. Sukulaiskielistä puhuttaessa tulee aina mieleen Alivaltiosihteerin Suomen virallisen ohjelman tunnari, jossa mainitaan mordvankielen prepositiot. Se tunnus taitaa olla ajalta, jolloin intternettiä ei voinut käyttää samoin kuin nykyään ja muistan aina ihmetelleeni, että minkähänlaista kieltä se mordva mahtaa olla. 

Tämä Kirjamessuhaastattelu oli kyllä hyödyllinen ja he kertoivat siitä kuinka olivat ensin ajatelleet kirjaa aivan toisenlaiseksi ja etteivät kertoisi omaa tarinaansa, mutta kustannustoimittajan mielestä oli tärkeää, että heidän tarinansa tulee kerrotuksi. Haastattelusta jäi myös mieleen sana römpöstetty. Mietin minkähän kielen sana tuo on alunperin. 



Suomen Kirjailijaliitto esittää: Äänikirjat ja raha
Järjestäjä
Suomen Kirjailijaliitto
Teemat
Äänikirja
Esiintyjät
Kilkku Elina, Vuola Sinikka, Lindstedt Laura
Äänikirjojen suosio kasvaa hurjaa vauhtia, mutta näkyvätkö kuuntelut kirjailijan kukkarossa? Äänikirjoista ja tulonmuodostuksesta Sinikka Vuolan kanssa keskustelevat Elina Kilkku ja Laura Lindstedt.


Painettu kirja tuottaa kirjailijalle noin 3.10 € kappaleelta, mutta äänikirja vain noin 0.67 €. Palkkioprosentti painetun ja sähkökirjan osalta noin 20-25 %, mutta äänikirjan osalta vaihtelee 12-50 % välillä. Useimmissa tapauksissa lähempänä 12 % Nämä tulokset Kirjailijaliiton kyselystä ja kerrottiin haastattelun aluksi, jonka jälkeen kysyttiin haastateltavien ajatuksia. He puhuivat taiteilijan riistosta ja näkyvyyden saatavuudesta, sekä surusta taiteilijan puolesta. Lisäksi siitä kuinka kirjailija kirjoittaa yhtä teosta vaikka usean vuoden ja sitten se on ikäänkuin valmis paketti ja kuinka paljon kustantaja maksaa siitä, että lukija lukee kirjan. 

Esille tuli myös, että äänikirja olis lyönyt läpi vasta vuonna 2019 meillä, koska ollaan pieni kielialue ja vasta nyt on hahmottunut tämä miten tulot äänikirjasta muodostuu. Se ei ole kuitenkaan kirjailijalle välttämättä hahmottunut vieläkään, että maksetaanko esim. siitä kun äänikirja käynnistetään ja siitä jos sitä kuunnellaan tietyn aikaa ja miten esim. kirjan alku vaikuttaa tähän, että onko alku niin kiinnostava, että kuuntelua haluaa jatkaa. Sopimukset vuoden 2019 kirjoista on tehty about vuonna 2018 ja niihin ei ole sisällytetty äänikirjaa välttämättä ja nyt kun vuonna 2020 on ensimmäiset tilitykset tulleet niin aletaan miettiä sitä, että menikö tää tulon muodostus oikein. 

Toinen haastateltava puhui siitä tuleeko kahtia jako ns. äänikirjailijoihin ja painetun kirjan tekijöihin jos siis ymmärsin oikein ja jälleen kerran otettiin esiin tämä, ettei kaikki kirjat toimi äänikirjoina ja että mitä tapahtuu sitten kun toiset toimii ja toiset ei, koska äänikirjan ansiosta kirjan elinkaari on pidempi. Taas kysyn, että mikä määrittää sen mikä toimii äänikirjana ja mikä ei? Celia-kirjaston valikoiman vanhimmat äänitteet taitavat olla 1960-luvulta. Toki ne on tuotu mp3-muotoon, mutta niistä kuulee kyllä selkeästi äänityksen laadun. Näitä samoja äänitteitä on veivattu vuosikymmenestä toiseen ja siellä on paljon kirjoja, jotka eivät tänäkään päivänä ole ns. kaupallisella puolella julkaistu äänikirjana, kuten esim. vanhoja klassikoita. Vaikkapa Tuulen viemää ja Anna Karenina. Tuolloin ovat äänikirjan lukijat olleet mahdollisesti sellaisia, joita on satuttu saamaan lukijoiksi. En tiedä minkälaisia ohjeita vaikkapa 60-luvulla on äänikirjan lukijoille annettu, vai onko annettu niin minkäänlaisia. Heidän lukutapansa on siis mitä on ja jos haluan kuulla jonkun klassikon niin lainaan sen Celiasta, koska minulle ei ole muuta vaihtoehtoa. Miten se määritetään toimiiko esim. Tuulen viemää äänikirjana vai ei? Ilmeisesti se ei toimi, koska sitä ei ole vieläkään julkaistu Storyteliin tai Bookbeatiin äänikirjana. Silti minulle itselleni se toimii äänikirjana, koska jos Celiaa ei olisi niin minulla ei olisi minkäänlaista mahdollisuutta lukea sitä. Eli mikä tämä on tämä toimimis äänikirjakeskustelu? Niin en ymmärrä. Puhun lukemisen puolesta ja siitä ettei mielestäni missään voida määrittää, että tiettyä kirjaa ei voida tehdä tiettyyn formaattiin. Jos kaupallinen toimija ei äänikirjaa tee niin Celia tekee. Ihmettelen edelleen miksei Celia ollut mukana näillä messuilla ja etenkin näissä äänikirjakeskusteluissa. 

Haastattelussa tuli ilmi uusi asia itselleni eli se, että Karisto myytiin Otavalle, koska Karisto ei pienenä toimijana pystynyt tuottamaan äänikirjoja nopeassa tahdissa. Alustataloudesta puhuttiin kuinka se koskettaa musiikkia, elokuvia, ruokaa ja näitä äänikirjoja, joiden kuuntelu tapahtuu Elisakirjan, Bookbeatin, Storytelin tai muutaman muun vaihtoehdon kautta sitä vastoin kuin ennen ostettiin painettu kirja ja nyt sitten näyttelijä tai kuka tahansa on lukenut sen äänikirjaksi ja tulo muodostuu esim. kuuntelukertojen mukaan. 

Äänikirjaa ei lueta vaan äänikirjaa kulutetaan. Tällaisesta en ole kuullut. Itsehän yhä edelleen puhun lukemisesta. Äänikirjoja tarjoavat alustat keräävät yleisöä, jotta saisivat monopoly aseman ja tekisivät tiliä, jossa ajattelussa kirjailijan palkkio ei ole mikään kysymys. 

Palvelut tarjoavat 14 päivän ilmaisen kokeilun, jonka jälkeen toimivat kuukausimaksulla ja kirjailijat olivat sitä mieltä, että on ankea ajatus että uutuus kirjan voi kuunnella ilmaiseksi, joten kuka sen painetun kirjan ostaa ja lisäksi, että ikäänkuin kirjat olisivat jonkinlaisessa alelaarista, jonka massasta valita haluamansa. 

Haastattelija kysyi miksei markkinoita rakenneta siten, että painetun kirjan kanssa äänikirja tulisi kappalemyyntiin ja suoratoistopalveluihin myöhemmin. Tämä oli kannatettava idea ja vielä muutama vuosi sitten olikin niin, ettei teosta kannata heti äänikirjaksi laittaa, mutta että nyt se on unohtunut kun kirjat on niin hyvin saatavilla. Hesarin arvioissa on nykyään kerrottu kuka kirjan on lukenut äänikirjaksi samaan tapaan tietona kuten kirjan kustantajakin. Minun mielestäni tämä on hyvä asia, koska muutenhan joutuisin kissojen ja Googlen avulla etsimään tämän tiedon. 

Vasta viiden vuoden kuluttua voitaisiin alkaa myydä äänikirjaa halvalla ja kirjailijoiden pitäisi protestoida tätä että äänikirjat on heti kuunneltavissa. Edelleen kysyn, että entäs jos sen painetun kirjan lukeminen ei ole se lukemisen vaihtoehto niin tulisiko minun odottaa viisi vuotta, että kirja olisi kuunneltavissa? 

Kun kirjoittaa äänikirjaa Storytelille suoraan niin sopimus on taloudellisesti kannattava. Elina Kilkku on kirjoittanut Storytel Original sarjan, josta hän kirjoittaa nyt version painettuun muotoon. Äänikirjaksi kirjoittaminen on oma taiteenlajinsa siten, ettei siihen kannata monia henkilöitä laittaa, koska niin se on helpompi luetuksi toteuttaa samoin kuin teatterissa on halvempi tehdä kolmen hengen näytelmiä kuin suuria musikaaleja. Kirjan sisältöön vaikuttaa valtavasti se mihin formaattiin se tehdään. Kun jos haluaa teoksessa käyttää paljon alaviitteitä ja teoksen olevan monimutkainen niin se ei toimisi äänikirjana... Noh. Celian äänikirjaversioihin alaviitteet on yleensä luettu. Eli ei ongelmaa. 

Haastattelussa tuli ilmi product placement. En tiedä mitä se tarkoittaa. Viimeisenä puhuttiin siitä kuinka äänikirjan lukija tuo oman tulkintansa kirjailijan ja kuuntelijan väliin ja että kuinka tulevaisuudessa voidaan toimia siten, että voidaan valita haluamansa ääni eli vaikka, että Hitler lukee kirjan ja tästä päästiin taas kirjailijan tekijänoikeuksiin ja äänen tekijänoikeuksiin ja halutaanko olla koneiden kanssa tekemisissä niin paljon, että ne arpoo kirjan ja itse valitaan kenen äänellä sen kuulee. 

Eli tällaiseen tulevaisuuteen ollaan ilmeisesti matkalla.



Tapahtuma oli toteutettu hyvin, mutta yksi iso miinus täytyy antaa. Ostin kokoaika lipun kun totesin, että Lucinda Rileyn vierailun lisäksi haluan kuulla muitakin kirjailijoita. Kävi kuitenkin niin, ettei Riley edes esiintynyt Kirjamessuilla ja kyseisestä peruuntumisesta ei mielestäni tiedotettu missään. Lisäksi tein sellaisen huomion, että odottamieni Camillojen eli Camilla Greben ja Camilla Läckbergin haastikset olivat ruotsiksi. Tätä ei mielestäni kerrottu selkeästi. Oli ikävää käynnistää tallenne ja huomata heidän puhuvan itselle vierasta kieltä. Eva Franz ja Lars Kepler oli toteutettu hyvin. Kepler englanniksi ja Franz suomeksi, vaikka hän kirjoittaa ruotsiksi ja luultavasti myös käyttää ruotsia kielenään muutenkin. 



Tulipa kuitenkin koettua kirjamessut ja kultua hyviä keskusteluja erityisesti tulevaisuuden kirjan ja äänikirjojen osalta. Toivottavasti tapahtuma streamataan myös ensi vuonna. Vaikka Koronarajoituksia purettaisiinkin siten, että ensi vuonna pystyttäisiin messut järjestämään liveyleisön osalta niin kokonaan toinen kysymys on haluaako kukaan lähteä sinne väenpaljouteen? Itse en lähtisi. 

Olin kirjamessuilla muutama vuosi sitten kun siellä oli Dan Brown. Täytyisi olla joku hyvä syy, että matkaisin messuille. Jos esim. Diana Gabaldon esiintyisi niin häntä tulisin katsomaan. Ongelma myös on, että täytyy aikatauluttaa päivä hyvin tarkkaan junailun osalta kun ei voi majoittua Helsingissä. Tänä vuonna esiintyjiä oli 400. Vähemmän on enemmän. 



Blogi löytyy myös somesta: 


Blogit.fi

Bloglovin 

Facebook

Goodreads

Instagram

Twitter

Youtube 

Laura Mauro: Otavaisen olkapäillä

        Laura Mauro: Otavaisen olkapäillä  Haamu 2024    Englanninkielinen alkuperäisteos:  On the Shoulders of Otava (2020). SUOMENNOS LAUR...