Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luettavaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luettavaa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. marraskuuta 2020

Tuire Malmstedt: Enkelimetsä


 

 Tuire Malmstedt - Enkelimetsä 

Myllylahti 2020

ISBN
9789523561328

E-kirjan sivumäärä 275

 

E-kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta. Kiitokset tästä. Kuva on Myllylahden sivuilta. 

 

 

 Enkelimetsä on kihelmöivää jännitystä ja koskettavia ihmiskohtaloita tarjoava psykologinen trilleri kuolleen morsiamen kohtalosta. Teos jatkaa kiitettyä ja palkittua Isa Karos -sarjaa.
Kuu näyttää kauniilta.
Mutta se vain heijastaa auringon valoa.
Todellisuudessa se on kylmä ja pimeä.
Kylmä ja pimeä kuin sydämeni.
”Äiti, voiko enkelit kuolla?” Pienen pojan viaton kysymys johdattaa hänen äitinsä lumiseen metsään, josta löytyy puunoksaan hirtetty morsian. Morsian on 20-vuotias Verna Vesterinen, joka oli juuri eronnut sulhasestaan. Isa Karos tiimeineen pitää tapausta aluksi itsemurhana, mutta vähitellen esiin nousee seikkoja, jotka viittaavat henkirikokseen.
Tutkinta kieputtaa Isan vahvasti mukaansa. Osittain siksi, että hän on itsekin tulevan kesän morsian, osittain siksi, että Verna on hänen entisen opettajansa tytär. Työn ohessa hän rakentaa suhdetta Niileksen tyttäreen Aidaan ja kipuilee riittämättömyyden tunteiden kanssa.
Mitä enemmän Isa tutustuu Vernan taustoihin, sitä enemmän hän ihmettelee, mitä on tapahtunut. Verna oli luontoa ja rauhaa rakastava, hiljainen ja kiltti tyttö. Kuka murhasi nuoren viattoman morsiamen? Ja miksi?
Vuonna 1674 Joškar-Olassa Marinmaalla syntyy kahden nuoren rakkaustarina, johon kietoutuvat marilaisten uskomukset ja mystiikka erottamattomalla tavalla.

Tuire Malmstedt (s. 1974) toimii kieltenopettajana ja on aiemmin työskennellyt kääntäjänä ja teknisenä kirjoittajana. Psykologisen trillerin taidonnäyte, Isa Karos -sarjan avausosa Pimeä jää ilmestyi 2018 ja sai Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan. Sitä seurasi vuonna 2019 Mykkä taivas, joka samoin sai erinomaisen vastaanoton.

 

 

Kirjassa kuljetetaan kolmea eri tarinaa. Nykyajassa ollaan vuodessa 2018 Savonlinnassa ja seurataan Isa Karoksen elämänvaiheita ja tutkimuksia. 

Toisessa tarinassa ollaan vuodessa 1674 Marinmaalla kyläyhteisössä. 

Kolmas tarina kertoo lapsuudesta ja perheen ongelmista, sekä sisarusten välisestä suhteesta, jossa tulee esiin mustasukkaisuutta ja tuhoisaa jälkeä. Kohtaus, jossa poika koettaa laittaa sisartaan lähtevän junan kyytiin on aivan järkyttävä. Tämä epäonnistuu, onneksi. 

1600-luvulle sijoittuvaa tarinaa olisin lukenut mielelläni enemmänkin. 


Kirjassa on läsnä luonto, rakkaus ja rakkaus luontoon. Pidän todella paljon luontokuvauksista tässä kirjassa. Hyytävä pakkanen, lumi ja metsä on kaunis yhdistelmä, tosin tässä tapauksessa karmiva. 


Kirja oli luettava yhdeltä istumalta sillä niin hyvin se piti otteessaan. Vetävää kerrontaa, sujuvaa ja upeaa tekstiä. Jännitys pysyi aina viimeisiin lauseisiin saakka. 

Kirjan lopussa selviää aiemmissakin osissa mainitun Isan tyttären Edithin kohtalo, jonka arvelin jossain vaiheessa selviävän, mutta olisin voinut odottaa sitä vielä osan tai parin verran. Tätä tapahtumaa ei pystynyt mitenkään arvaamaan ennalta, vaikka olenkin lukenut aiemmat osat. Olin ttästä todella yllättynyt, kuten myös rikoksen loppuratkaisusta. 

Sellaiset dekkarit on parhaita, joiden juonenkulkua ei voi ennalta arvata ja tämän sarjan kaikki osat kuuluvat niihin. 

Uskon, että saamme jatkossa lukea Isan perhe-elämästä ja onnesta vielä lisää. 


Tähtiä annan 5/5. 


Kirjan trailerin voi katsoa tästä .


 

torstai 22. lokakuuta 2020

Peter Mohlin & Peter Nyström: Viimeinen elämä


Peter Mohlin & Peter Nyström - Viimeinen elämä 

Bazar 2020 

ISBN
9789522799555 

Alkuteos 

Det sista livet 

Suomentaja 

Jänis Louhivuori

E-kirjan sivumäärä 442

Painetun kirjan sivumäärä 525 


 

  Kirjailijakuva Copyright Liam Karlsson. Molemmat kuvat kustantajan sivuilta. E-kirja saatu arvostelukappaleenakustantajalta. 

 

 

Uuden ruotsalaisen dekkarisarjan avaus
Mohlinin & Nyströmin Viimeinen elämä aloittaa uuden ruotsalaisen dekkarisarjan, jonka keskiössä on FBI-agentti John Adderley.
Ruotsalais-amerikkalainen FBI-agentti John Adderley herää sairaalasängystä Baltimoressa kiitollisena siitä, että on vielä elossa. Muutaman sängyn päässä makaa mies, joka vain 24 tuntia aiemmin painoi aseen piipun hänen päähänsä.
Kymmenen vuotta aiemmin Karlstadissa Etelä-Ruotsissa Heimer Bjurwall huomaa tyttärensä kadonneen. Teini-ikäinen muoti-imperiumin tuleva perijätär Emelie ilmoitetaan kidnapatuksi, ja köyhästä lähiöstä kotoisin oleva teinipoika pidätetään rikoksesta epäiltynä. Emelien ruumista ei kuitenkaan koskaan löydetä, ja tutkinta lakkautetaan tuloksettomana.
Todistajansuojeluohjelmassa Karlstadiin lähetetty Adderley saa Emelien ratkaisemattoman tapauksen työpöydälleen. Avatessaan tutkinnan uudelleen hän käynnistää tietämättään ketjureaktion, joka uhkaa tuoda hänen menneisyytensä Atlantin toiselta puolelta Ruotsiin.
Viimeinen elämä aloittaa dekkarisarjan, jonka päähenkilö on FBI-agentti John Adderley. Traumojensa kanssa painiva, toiselle puolelle valtamerta väkisin sysätty Adderley on persoonallinen lisäys nordic noirin henkilögalleriaan. 





Peter Mohlin (kuvassa vas.) ja Peter Nyström kasvoivat yhdessä ruotsalaisessa pikkukaupungissa ja loivat ensimmäisen rikosromaaninsa kymmenvuotiaina. Työskenneltyään usean vuoden ajan elokuva- ja teatterikäsikirjoittamisen, ohjaamisen ja toimitustyön parissa kaksikko päätti jatkaa siitä, mihin he kouluaikoina jäivät, ja kirjoittaa uuden rikosromaanin.

 

 

Kirja alkoi todella vetävästi joka toisen luvun sijoittuessa vuoteen 2019 ja joka toisen vuoteen 2009. Luvut ovat lyhyitä, joten ajattelin tämän olevan oivallinen kirja josta kirjoittaa arvio. Luin kirjan lähes yhdeltä istumalta kahden päivän aikana. 

 

Kirjan edetessä selvisi, että henkilöitä on verrattaen paljon ja vasta noin puolenvälin tienoilla pääsin todella sisään siihen. Tapahtumapaikkoja on myös paljon, on sairaalaa Yhdysvalloissa, poliisiasema Ruotsissa, sekä paljon puhutettavia menneisyyden tiimoilta, uhrin perhe jota kuvaillaan paljon kuin myös poliisit. Välillä en pysynyt kärryillä siitä kuka tämä henkilö on ja mikä rooli hänellä mahtaakaan olla. Vaikka kirja alkoi todella lupaavasti niin lukeminen osottautui kuitenkin puuduttavaksi ja mietin että eikö tässä ratkaisuun päästäkään. On todistajansuojeluohjelmaa, huonomuistista porukkaa päihteiden käytön vuoksi, kadonnut puhelin, jonka kohdalla mietin kuinka paljon tekniikkka on mennyt eteenpäin iPhone 3 jälkeen, on kaliolta löytynyttä siemennestettä, sekä täysin väärä epäilys tekijästä. 

 

Kirja kannatti kuitenkin lukea loppuun asti. Ratkaisu oli sellainen, jota en olisi osannut arvata millään. Se on aina hyvä asia kirjassa kun ei pysty arvaamaan rikoksen tekijää tai arvaa väärin. Sellaisen juonen kehittely vaatii taitoa kirjoittajalta tai tässä tapauksessa kirjoittajilta - suomentajaa unohtamatta. 

Yli 400 sivua tälle teokselle on pituutena liikaa. Tiivistämisen varaa olisi ollut mielestäni. Kirjan kiitoksissa käy ilmi, että kirjasta oli jo tekovaiheessa karsittu 100 sivua. Varaa olisi totisesti ollut. 

 

Ymmärtääkseni kirja aloittaa sarjan, mutta tuntuu, että en jatka sarjan seuraavien osien parissa, vaikka kirjoittajilta taitoa löytyykin. 

 

Arvio asteikolla 1/5 tähteä on 2/5. 

Suosittelen kirjaa jos todistajansuojeluohjelma ja vaihtuvat tapahtumapaikat kiinnostaa, sekä jos tahtoo lukea tekstiä uusilta tekijöiltä. 



Muita huomioita: 


Luen E-kirjat Adobe Digital Editions ohjelmalla tietokoneella. Tarkemmin sanottuna ruudunlukuohjelma lukee tekstin tietokoneen näytöltä eli käytännössä kuuntelen myös e-kirjan, tosin erona äänikirjaan on se, että tietokoneen tai iPhonen ruudunlukija puheääni on monotoninen puhesyntetisaattori. Varsinaiset äänikirjathan ovat ihmisten lukemia, joten niissä voi olla äänen värin vaihteluja yms. E-kirjassa olen nimenomaan tekstin äärellä en ihmisäänen lukeman tulkinnan. 


Pari huomaamaani ongelmakohtaa: Adobessa tekijänoikeus syistä ei voi kopioida mitään. Sen vuoksi tässä tekstissä ei ole henkilöiden nimiä muuten kuin kustantajan esittelyosuudessa, joka kopioitu heidän sivuilta. En voi tarkistaa henkilöiden tai paikkojen oikeaa kirjoitusasua mistään. Voisin toki kirjoittaa haluamani sanat siis vaikkapa henkilön tai henkilöiden nimet siten, että kävisin nimen merkki kerrallaan läpi ja kirjoittaisin muistiin, mutta pidemmän päälle tämä on todella hidasta puuhaa ja melkoista pientä piperrystä. Eli käytännössä olen samassa asemassa kuin he, jotka sanoo, ettei äänikirjoista voi tarkistaa oikeinkirjoitusta yms. 


Toinen asia, johon kiinnitin huomiota ja joka on kyllä todella merkittävä oli se, että alunperin minun piti saada tämä arvostelukappale äänikirjana, mutta kyseinen sivu, josta olisin kirjan saanut ei toiminutkaan niinsanotuilla apuvälineillä. En päässyt lataamaan kirjaa, koska ruudunlukuohjelma ei lukenut kaikkea sivuilta eli juurikin tuo lataus painike oli ruudunlukijalla saavuttamattomissa vaikka kokeilin eri selaimia, eri ohjelmia ja myös eri laitteita tähän. Onneksi e-kirjan osalta homma toimi. Käytän internettiä jatkuvasti ja itsenäisesti. Tulevaisuuden kannalta sitä tietysti toivoisi, että antamani palautteen pohjalta kyseinen sivu korjattaisiin, jotta jatkossa arvostelukappaleiden lataus myös äänikirjana olisi mahdollinen. 


Kolmas asia johon kiinnitin huomioni oli, että koska tuo äänikirjan lataus ei toiminut niin käytännössä se luultavastikin tarkoittaa sitä, että tämä on ensimmäinen Suomessa koskaan julkaistu sokean henkilön kirjoittama kirja-arvio arvostelukappaleena saadusta kirjasta. Sillä jos tällainen arvio olisi aiemmin kirjoitettu niin siinä olisi luultavastikin kiinnitetty huomiota lataus ongelmaan kirjan itselle hankkimisen vaiheessa, mutta koska tämä ongelma on yhä olemassa niin oletan sen johtuvan siitä, että ruudunlukijaa käyttävät henkilöt eivät ole näitä arvostelukappaleita aiemmin hommanneet. Ihmettelen asiaa, koska aika moni näkövammainen ymmärtääkseni lukee paljon ja osa on myös varsin hyvin kirjallisen ilmaisun taitavaa porukkaa. 



Tämä oli hyvää harjoitusta tulevaisuuteen. Jatkossa tiedän paremmin mitä asioita tulee huomioida arvostelukappaletta lukiessa. 

 

Parasta aikaa Helsingin kirjamessut ovat käynnissä, joten ajattelin tämän päivän olevan siksi oivallinen julkaista tämä arvio. Tämä päivä on itselleni merkityksellinen myös muulla tavoin. Vuosipäivän kyseessä ollessa sitä miettii onko tehnyt elämässä oikeita valintoja. Tämä päivä on parisuhteen alkamisen vuosipäivä. Aikaa on kulunut. Se tapahtui viime vuosituhannella. Olen onnellinen rakkaudesta, siitä että sain olla rakastettu, rakastaa ja niin kiitollinen kaikesta. Minut jätettiin, johon liittyy kolmas osapuoli. Menetyksen pelko on niin suuri, etten ole kyennyt parisuhteeseen sen jälkeen. Olen kuitenkin päässyt tähän pisteeseen. Elän hyvää ja onnellista elämää sikäli kuin mahdollista. Olen myös pettynyt pahasti ihan ystävyyssuhteissakin ja tämä Korona-aika ei haittaa minua siltä osin, ettei ihmisiä voi kohdata. Surullista on, että on joukko ihmisiä, jolle minua ei ole olemassa. Kaikkein eniten sillä petetään omaa itseä, koska itselle tulisi olla rehellinen. Suru antaa voimia vaikka se ei jokapäiväisessä elämässä tunnu. Surua se tyttö kantaa on nimeltään yksi hiljattain julkaistu kirja. Hyvä nimi kirjalle. Minulle on myös kerrottu etten osaa mitään ja etten ole mikään. Päätin kauan sitten, että joku päivä vielä näytän koko maailmalle ja tänään se päivä on. On uuden luomisen ja uuden alun päivä. Luen ja saan kirjoittaa lukemastani. Tiedän ettei lähipiiristäni poistuneet pystyisi itse samaan. Tänään on hyvä päivä ja jatkossakin julkaisen arvioita kustantajilta saaduista arvostelukappaleista. On niin paljon tehtävää, etten ehdi suremaan asioita, joita en voi muuttaa. Minäkin olen vain ihminen virheineni kuten kaikki muutkin. 



Tämä on monipuolinen kulttuuriblogi, joten listaan tähän alle levyjä, joita kuuntelin lukemisen aikana. Niitä pääsee kuuntelemaan klikkaamalla nimeä. 



Mariah Carey - The Rarities

Graaf - Graaf Sisters

Shania Twain - The Woman In Me (Super Deluxe Diamond Edition) 

Steps - The Last Dance  

 

Blogia voi seurata myös somessa. 

 

Blogit.fi 

Bloglovin

Facebook 

Goodreads

Instagram

Twitter  

perjantai 11. syyskuuta 2020

Christian Rönnbacka: Antti Hautalehto-sarja



Tällä kertaa esittelen teille taas yhden suosikki sarjoistani, jonka kanssa matka on ollut monivaiheinen ja jota olen lukenut mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa.

Ensimmäinen osa nimeltä Operaatio Troijalainen julkaistiin vuonna 2012.
Olin huomannut, että tällainen kirja on, mutta siihen aikaan kun ei vielä ollut näitä loistavia äänikirjojen suoratoistopalveluja nykyisessä laajuudessaan niin jouduin joko odottamaan, että kirja tulee Celia-kirjaston valikoimaan ja että se postitetaan minulle. Tai toisena vaihtoehtona oli nuihin aikoihin ostaa teos Elisakirjasta.
Tästä on aikaa se kahdeksan vuotta ja tuntuu, että vois olla enemmänkin. En itse kaipaa takaisin aikaan, jossa odottelin Celiasta cd-kirjojen postitusta ja jännitin, että ehtiikö vaikkapa keskiviikkona postitettu kauan odotettu suosikki kirja perjantaiksi ja voisinko viikonloppuna palata tuttuihin maisemiin.
Äänikirjojen lainaaminen lataus mahdollisuutena omalle koneelle tuli käyttöön seuraavana keväänä eli vuonna 2013. Nyt ei tarvitse sitäkään enää tehdä vaan kirjat saa puhelimeen Celian kuuntelusovellukseen, joka on kyllä valitettavasti mielestäni huonoin äänikirjasovellus, johon olen törmännyt koskaan, mutta ehkä se vaikuttaa ettei kyseessä ole kaupallinen toimija..

Eksyin jaarittelemaan äänikirjoista, joten palataanpa nyt Operaatio Troijalaiseen.

Oli elokuu 2012 ja Tampereella järjestettiin Tapahtumien yö. Vaikka haluaisin niin en muista missä kävimme alku illasta, joka tapauksessa myöhäis illassa esiintyivät Alivaltiosihteerit Tietokirjakaupassa ja menimme sinne hyvissä ajoin ja näin ollen kuulin osan Christian Rönnbackan haastattelusta ja ajattelin, että tämäpä vaikuttaa kiintoisalta kirjalta ja että pitääkin lukea. Alivaltiosihteerit esiintyivät hauskasti myöhäiseen torstai-iltaan ja palasin kotiin kuuntelemaan Madonnaa, koska vain muutaman päivän kuluttua oli Madonnan Helsingin keikka ja keikkakuume oli huippulukemissa.

Kuuntelin kirjan myöhemmin syksyllä, mutta täytyisi kuunnella uudestaan. Celian version lukijakaan ei ollut itselleni mieluinen.

1. Operaatio Troijalainen

Rikosylikonstaapeli Antti Hautalehto on yksinäinen susi. Pohjalaismies on muuttanut Etelä-Suomeen työn perässä, mutta pohjalaisuus ei ole vuosien aikana miehestä kulunut. Hiukan alle 40-vuotias ryhdikäs jääräpää ottaa työnsä henkilökohtaisesti, jopa yksityiselämänsä kustannuksella. Aikaisempi työ Keskusrikospoliisin tiedusteluosastolla ja vuoden virkamiesvaihto Tukholmassa söivät Antin parisuhteen.

Saadakseen kansainvälisen huumeliigan tilille poliisi soluttaa Antin vaaralliseen peitetehtävään. Hänestä tulee pikkurikollinen Harri Kvick, joka värvätään huumeliigan juoksupojaksi Helsingissä.

Operaatio Troijalainen kertoo aiemmin vähän kuvatusta Suomen poliisin peitetoiminnasta. Teos aloittaa rikosylikonstaapeli Antti Hautalehdosta kertovan dekkarisarjan.

Toinen osa nimeltä Julma ilmestyi 2013. Kuuntelin sen myös Celian valikoimista ja kirjallisessa seurassani oli tuolloin sittemmin edesmennyt kissani. Hänen seurassaan uskalsin lukea rankemmistakin asioista. Kirjasta muistan ahdistavan tunnelman.

2. Julma 

 Pyykkituvasta katoaa pienen tytön alushousut. Pian ensimmäinen tyttö kaapataan, ja peloista pahin tunkeutuu perheen arkeen. Asialla on ammattilainen, joka ei jätä jälkiä, ei tapahtumapaikalle eikä uhreihin, jotka hän palauttaa saatuaan haluamansa. Rikosvyyhti aiheuttaa kauhua ja herättää median mielenkiinnon, ja poliisia painostetaan ministeritasoa myöten.

Porvoolainen ylikonstaapeli Antti Hautalehto toipuu vielä edellisestä rankasta tehtävästään kansainvälisen huumeliigan kätyrinä sekä tapauksen ratkaisuun johtaneista viimeisistä käänteistä. Hän saa kuulla luotettavasta lähteestä, että palkkamurhaajat ovat hänen perässään. Rikollisliigan pomo ei ole antanut anteeksi petturuutta ja miestensä kohtaloa.

Kaikilla meillä on menneisyytemme, jonka kohtaamme aina uudelleen ja uudelleen. Mutta millaisiin ratkaisuihin Antti tällä kertaa päätyy, kun vastassa on julma ja joku vielä julmempi?

Kolmas osa eli Rakennus 31 ilmestyi vuonna 2014. Aihe kiinnosti valtavasti mielisairaala osuuksineen ja itselle on jäänyt mieleen kirjan loppu osan tapahtumat mielisairaalassa. Tämä taitaa olla itsellä Elisasta ostettuna. Lukija on mitä parhain.

3. Rakennus 31

Marraskuu. Porvoon lähimaastosta löytyy hauta. Poliisille se ei ole uutta, paitsi että kuoppa komeilee tyhjänä. Kun hautoja sitten löytyy lisää, poliisi joutuu selvittämään mistä on kyse, vaikkei varsinaista rikosta olekaan tapahtunut. Kunnes Hinthaarasta löydetään hautakuopasta alaston mies, jonka käsissä ja jaloissa on naulanjäljet. Ristiinnaulittu ruumis saa tutkijat ymmälleen. Tutkinta mutkistuu entisestään, kun ilmaantuu lisää henkilöitä jotka jotenkin liittyvät tapaukseen. Kaikki jäljet johtavat Nikkilän vanhan mielisairaalan Rakennus 31:een. Sen vaiettu historia on jättänyt ihmisiin arpia, jotka näkyvät vielä tänäkin päivänä. Rakennus 31 on Antti Hautalehto -sarjan kolmas osa. Tutkinnanjohtaja Antti Hautalehdolla ovat vastassaan paitsi vaitonaiset todistajat myös menneisyyden haamut.

Neljäs osa Kylmä syli julkaistiin vuonna 2015. Tämän olen ostanut Elisakirjasta ja kuunnellut toipilaana ollessani ennen joulua. Hukkumista käsittelevää aineistoa luen tietystä syystä ja tässä kirjassa oli hienosti jos niin voidaan sanoa kuvattu asiaa. Itse olen paljon pohtinut miltä hukkuminen tuntuu, mutta ei mennä siihen taustaan sen enempää tässä blogissa.
Tässä kirjassa tuodaan myös hyvin esille Porvoota ja lukiessa tulee mieleen, että olisi hienoa joskus käydä siellä ja myös vanha merkonomi minussa herää ja tulee ajatelleeksi hyödyntääköhän Porvoo näitä kirjoja markkinoidessaan matkailua.
Porvoosta näiden kirjojen lisäksi itselle tulee mieleen kun kirjoissa mainitaan vaikka, että Porvoo 1985. Lisäksi tulee mieleen Porvoon valtiopäivät, Runeberg, Ilkka Remeksen kirjat, vanha kaupunki ja se suklaatehdas.

4. Kylmä syli

Öinen Porvoo pikkujouluaikaan. Parikymppinen mies hoipertelee hilpeänä juhlista kotiinpäin. Aamulla tyttöystävä ilmoittaa hänet kadonneeksi. Jäljet loppuvat Porvoonjoen rantaan, ja tapaus kirjataan komisario Antti Hautalehdon poliisiasemalla tavanomaiseksi katoamiseksi. Muutama yö myöhemmin ohikulkijat kuulevat Porvoonjoesta avunhuutoja. Paikalta pakenee outo huppariin pukeutunut mies, ja uhri löytyy henkitoreissaan vedestä. Komisario Hautalehto alkaa epäillä, ettei aiempi katoaminen ollut sittenkään rutiinitapaus. Seurattavia jälkiä on kovin vähän, sillä virta vie omansa. Eräällä tapauksella on silminnäkijä, mutta ehtiikö tämä ajoissa poliisin puheille?

Viides osa Kaikki mikä kiiltää oli luettava yhdeltä istumalta. Rikolliset elää niin kaukana todellisuudesta, jossa itse elän. Siis tämän teoksen.

5. Kaikki mikä kiiltää 

Komisasario Hautalehto ihmettelee, kuinka porvoolaisilla tyhjätaskuilla on yht'äkkiä varaa elää huumehöyryistä jetset-elämää.

Christian Rönnbacka (s. 1969) on pohjalaissyntyinen dekkaristi, jonka luoma porvoolainen tutkinnanjohtaja Antti Hautalehto on nopeasti voittanut niin lukijat kuin kriitikot puolelleen omaleimaisella huumorillaan ja poliisityön asiantuntemuksellaan. Vankkana pohjana tarinoilleen Rönnbackalla on vuosien kokemus poliisityöstä mm. Keskusrikospoliisissa.

Olen lukenut kuudennen osan Tuonen korpin, mutta koska siitä on aikaa niin vaikeaa kommentoida.

6. Tuonen korppi 

Sipoon metsissä, Talman kalkkilouhoksen yli kaikuu korpin käheä huuto. Nuoret pojat tekevät synkän löydön. Syvällä kallioiden välissä louhoksen pohjalla pilkottaa miehen irtonainen käsivarsi.

Komisario Antti Hautalehto ryhtyy tutkintaryhmänsä kanssa kokoamaan kuoleman palapeliä. Tumman veden uhri ei kuitenkaan suo vastausta. Miksi mies on surmattu ja kuinka ja minkä vuoksi hänet on louhokseen toimitettu? Minkäänlaista järkevää motiivia järkyttävälle teolle ei tunnu löytyvän. Tutkinta vaikuttaa toivottomalta, eikä sitä lainkaan helpota omaisten ja julkisuuden paineet.

Poliisina ja vakuutusetsivänä työskennellyt Christian Rönnbacka on noussut vauhdilla kotimaisen dekkarikirjallisuuden kärkeen. Hänen porvoolaistuneesta pohjalaispoliisista Antti Hautalehdosta kirjoittamansa jännitysromaanit ovat saavuttaneet sekä lukijoiden että kriitikoiden suursuosion.

Seitsemäs osa eli Majakka ilmestyi viime vuonna ja tämän tiimoilta kävin Helsingissä Akateemisen tapahtumassa, jossa oli muutamia kirjailijoita haastateltavana. Helsinki ei sinäänsä ole kaikkkein tutuimpia paikkoja ja näin ollen hieman haahuilimme ja näin ollen tulimme paikalle hieman myöhässä. Ostin kuitenkin valmiiksi signeeratun kirjan. Se jäi harmittamaan, ettei kirjailijoiden kanssa päässyt jutustelemaan.



Syksyllä 2018 olin Pirkkalan kirjastossa Christianin ollessa siellä kirjailijavieraana. Tilaisuuden jälkeen juttelimme hetken ja kerroin Kylmä syli-kirjan merkityksestä. Se oli mieleenjäävä, lämmin kohtaaminen.

Majakka löytyy itseltä sekä painettuna kirjana, että Elisasta ostettuna äänikirjana. Harmi ettei enää ole majakanvartijoita. Kyseiseen ammattikuntaan kuuluminen sopisi minulle mainiosti. Saisin olla kaukana kaikesta ja olisi vain minä ja meri

7. Majakka 



Antti Hautalehdon odotettu comeback!

Porvoon ulkosaaristossa karulla kalliosaarella on jäljellä vain muutama punainen rakennus, joita ylväänä vahtii 150 vuotta vanha Söderskärin majakka. Majakan valo sammui lopullisesti kolmekymmentä vuotta sitten.

Porvoolainen komisario Antti Hauta­lehto ottaa pari päivää vapaata hektisestä työstään ja lähtee saunomaan ystävänsä Larsin kanssa Bodön saareen. 

Yllättäen pimeänä ja autiona vellovan meren ylle syttyy valo. Söderskärin majakka on jälleen päällä. Majakan valokeila paljastaa meressä kelluvan kasvottoman ruumiin.
Kuolema on jättänyt kylmäävän käyntikorttinsa, jonka suolaisia jälkiä porvoolaiset poliisit seuraavat rantaan ja sieltä takaisin hyytävälle merelle.


Sarjan kahdeksas osa on nimeltään Ruska ja sen kuuntelin elokuussa Storytelistä. Tässä herää ikuisuuskysymys pitäisikö kirja myös ostaa jossakin muodossa vai ei. Kun joka tapauksessa maksan lukuaikapalveluun kuukausittain.
Kirjassa ollaan Lapissa, ruumiita tulee ja loppu vaiheessa päähenkilöllä on todella vaikeaa ja loppu jätti avoimia kysymyksiä, joihin vastauksia saadaan seuraavassa osassa ensi vuonna. Aikamoista rymistelyä läpi kirjan, joka oli kuunneltava heti siinä aamuyön hetkessä kun se Storytelistä löytyi.

8. Ruska

Antti Hautalehto -sarjan kahdeksannessa osassa veri virtaa tunturipuroissa

Terävästä tyylistään tuttu Christian Rönnbacka nostaa kierroksia uudessa Antti Hautalehto -dekkarissaan, joka iskee kuin hakku kivikovaan maaperään.

Porvoolaiskomisario Antti Hautalehto on suunnitellut jo pitkään vaellusretkeä Lappiin ystävänsä Larsin kanssa. Loma saa yllättävän käänteen, kun hänet määrätään työtehtäviin kaitsemaan kiinalaismiljardööriä seurueineen Pohjois-Suomen jylhissä maisemissa.

Kalastaessaan ja huuhtoessaan kultaa kiinalaisten kanssa Hautalehto ei osaa aavistaa, että ryhmää seuraa joukko palkkasotureita, jotka suunnittelevat kidnappausta. Hautalehto joutuu laittamaan peliin kaikki taitonsa selviytyäkseen hengissä karussa erämaassa raskaasti aseistettu vihollinen kintereillään.

Christian Rönnbackan kahdeksas rikosromaani Ruska repäisee lukijan Antti Hautalehdon lailla kauas tutuista ympyröistä keskelle Lapin koskematonta luontoa.

Törmäsin tällaiseen lauluun nimeltä Ruska. 

Hauska yhteensattuma kirjan nimeen liittyen. 

Christianin Facebook-sivu löytyy tästä.
 

Kirjojen esittelyt on Kirjasammon sivuilta. 


Vaikka kuuntelen paljon äänikirjoja niin puhun silti lukemisesta. Olen ymmärtänyt, että äänikirjojen kuuntelua halveksitaan eikä pidetä lainkaan lukemisena. Tällaisten keskustelujen lukeminen raivostuttaa. Olen opiskellessani saanut oppikirjat äänikirjoina ja siihen aikaan muuten olivat C-kaseteilla. Yksi juttu johon vedotaan on, ettei äänikirjassa pysty palaamaan tekstissä taaksepäin kun haluaisi tarkistaa jonkun kohdan. En ymmärrä tätäkään väitettä. Joka ainoassa äänikirjoja toistavassa sovelluksessa on mahdollista kelata kirjaa taaksepäin ja eteenpäin, joten aivan hyvin voi palata haluamaansa kohtaan. Vai onko mukamas niin, ettei näkevät henkilöt huomaa sovelluksesta tai sovelluksista tällaisia toimintoja? Ala-asteella esim. historian kokeeseen lukiessani mulla oli pistekirja sekä äänikirjaksi luettu oppikirjan C-kasettiversio, jossa myös luonnollisestikin pystyi nauhaa kelaamaan taaksepäin jos tarve oli. 

Olen myös törmännyt mielipiteisiin, jotta että kun painetussa tai painetusta kirjasta teksti välittyy silmillä ja voi näin itsenäisesti kokea kirjan ja että painettu kirja on se ainoa oikea. 

Tulisiko minun siis ajatella, että koska minä en näe painettua tekstiä niin minä en mitenkään voi ymmärtää kirjaa, koska sen voi ymmärtää vain ja ainoastaan ja ainoastaan vain itse lukemalla? Eli: jos minulla olisi yliopistotason tutkinto niin minä en olisi samalla viivalla muiden saman tutkinnon suorittaneiden kanssa, koska opiskelussani olisin oppimateriaaleja joko kuunnellut äänikirjana tai tietokoneen tai puhelimen ruudunlukijan lukemana tekstinä. Eli olisinko siis näin ollen muita ihmisiä tyhmempi, koska en itse silmäile kirjoitettua oppikirjaa? 

Tätäkö siis haluavat kertoa he, jotka eivät pidä äänikirjojen kuuntelua lukemisena tai muutenkaan arvosta äänikirjaa? Näinkö se on nähtävä? 

Minulla on ajatuksena koota postaus, jossa linkitän äänikirja aiheisiin artikkeleihin ja kommentoin niiden väitteitä, joten tällaista ainakin luvassa vielä tämän vuoden puolella. 

Olen löytänyt ainakin yhden blogin, jossa aiheena äänikirjat. Blogi nimeltään Kuunnellut äänikirjat löytyy tästä.

tiistai 7. heinäkuuta 2020

Kuukauden kirjasarja: Enni Mustonen - Syrjästä katsojan tarinoita

Taiteilijan vaimo



Kuva on sarjan kuudennesta kirjasta, jonka ostin Suomalaisesta kun Enni Mustonen eli Kirsti Manninen oli vieraana maaliskuussa 2019. Sain kirjaan signeerauksen. Ostan jonkin verran myös tosiaan ihan painettuja kirjoja, vaikka en voi itse lukea niitä. Haluan olla tukemassa kirjailijoita.

Syrjästä katsojan tarinoita on edennyt jo kahdeksanteen osaan ja keväisin uuden osan julkaisu on samalla tavalla odotettu kuin uuden Seppo Jokisen kirjan kanssa.
Uusimman osan Pukija luin pääsiäisenä e-kirjana ja kuuntelin äänikirjana heti kun oli Storytelissä. Äänikirjan lukee Erja Manto ja koska hänen luentaansa on aina ilo kuulla niin ei haitannut, vaikka olin kirjan tapahtumista tietoinen.


"Enni Mustonen on kirjailija, tutkija, käsikirjoittaja Kirsti Mannisen kirjailijanimi. Mustosen rakastetut romaanit ovat hurmanneet erityisesti elävän historiallisen kuvauksensa ansiosta.
”Enni Mustonen osaa luoda lämminkatseista, dokumenttipohjaista ajankuvaa. Askareet ja tavat, mieli ja kieli punoutuvat mukana elettäväksi tarinaksi.” – Maaseudun tulevaisuus
”Mustonen on tarkka ja taitava esittämään, miten historialliset pyörteet ovat vaikuttaneet ja tuntuneet tavallisen aikalaisen elämässä.” – Amman lukuhetki -blogi
Mustosen elämänmakuisessa suosikkisarjassa Syrjästäkatsojan tarinoita kurkistetaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään. Lukijoilta loistavan vastaanoton saaneissa romaaneissa seurataan sipoolaisen Ida Erikssonin kasvua nuoresta palvelustytöstä itselliseksi naiseksi. Hänen elämänvaiheensa yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan.
Syrjästäkatsojan tarinoiden Facebook-sivut täyttyvät arkistojen aarteista ja verkkolinkeistä."

Teksti on Otavan sivuilta.

Linkit johdattavat Otavalle ja kirjojen kuvaukset sieltä.

Syrjästä katsojan tarinoita:


1. Paimentyttö

"Ida Eriksson, kolmetoistavuotias paimentyttö Sipoon Karhusaaresta, päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen Björkuddeniin Topeliusten pikkupiiaksi. Idan lähtökohdat ovat kaukana vireän kulttuurisuvun elämänmenosta, mutta vähitellen hän saa tutustua vanhenevaan, vatsavaivoista kärsivään kirjailijaan ja oppii ylittämään kieli- ja sääty­rajoja."

2. Lapsenpiika

"Syrjästäkatsojan tarinoita vie keskelle tunnettujen suomalaistem kulttuurikotien elämää, jota seurataan niiden keittiöissä ja lastenkamareissa häärivän piikatyttö Ida Erikssonin silmin.
Lukijoilta loistavan vastaanoton saaneessa avausosassa Paimentyttö orvoksi jäänyt Ida päätyi Topeliuksen talouteen. Sarjan toisessa romaanissa Lapsenpiika seurataan nuoren Idan vaiheita kansallissäveltäjä Sibeliuksen perheessä.
”Mustonen on tarkka ja taitava esittämään, miten historialliset pyörteet ovat vaikuttaneet ja tuntuneet tavallisen aikalaisen elämässä.”
– Amman lukuhetki -blogi"

3. Emännöitsijä 

"Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään.
Vuonna 1900 Ida Eriksson aloittaa taloudenhoitajana Edelfeltien perheessä. Hän ihastuu isäntäänsä ja joutuu katsomaan sivusta tämän onnetonta avioelämää ja vaihtuvia rakastajattaria. Kunnes kokee oman into­himoisen romanssinsa.
Enni Mustosen lumoava historiallinen sarja kertoo sipoolaisen Ida Erikssonin elämänvaiheista. Pienen, tuntemattoman tyttöpahasen vaiheet yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan."

4. Ruokarouva

"Rakastettu piikatyttö Ida Eriksson on ottanut paikkansa itsenäisenä naisena, jonka täysihoitolassa vierailevat Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöt.
Ida ja hänen tyttärensä Kirsti ovat asettuneet Tukholmaan. Yllätysperinnön myötä haave kotiinpaluusta ja itsellisestä elämästä toteutuu: hirsihuvila Albergan perukoilla kunnostetaan täysihoitolaksi.
Idan ruokapöydässä ja vinttikamareissa viihtyvät Eino Leino, L. Onerva sekä muut kulttuurielämän kirjattomat ja karjattomat. Miten Ida ja hänen vieraansa selviävät, kun Alberga muuttuu sisällissodan taistelukentäksi?
Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään."

5. Ruokarouvan tytär

"Pikkupiiasta täysihoitolan omistajaksi kohonneen Ida Erikssonin tytär Kirsti tempautuu muodin mekkaan, 1920-luvun Pariisiin. Suosikkisarjassa pääset kurkistamaan merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.
Luentosalien sijaan parikymppinen Kirsti viihtyy ystävänsä ompelimossa, jossa tehdään ateljeeripukuja Helsingin herrasrouville.
Yllättäen hänelle tarjotaan paikkaa Pariisissa erään madame Cocon muotitalon harjoittelijana. Matkallaan Kirsti kohtaa niin suomalaisia kuin amerikkalaisia taiteilijoita – sekä naisen, jolla on samanlaiset kaksiväriset silmät kuin hänellä.
Tytärtään ikävöivää Idaa työllistävät täysihoitola, pienet kaksospojat sekä Eliaksen riskaabelit pirssiautobisnekset."

6.. Taiteilijan vaimo

 "Taiteilijaelämää ja muodin huumaa villillä 1920-luvulla. Hurjaan suosioon singahtanut romaanisarja jatkuu!
Kieltämättä olimme Iivon kanssa komea pari, kun seisoimme rinnatusten juhlasalin ovella ja kuvamme heijastui käytävällä olevasta peilistä.
Ida Erikssonin Kirsti-tyttären aikuinen elämä alkaa hänen palatessaan Pariisista koti-Suomeen. On hänen vuoronsa toteuttaa unelmiaan.
”Syrjästäkatsojan tarinat koukuttavat kuin hyvä tv-sarja.” – Kirsin Book Club
”Sujuvasti etenevä tarina, joka imaisee mukaansa.” – Länsi-Savo"

7. Sotaleski

"Suomen kohtalonvuodet koettelevat Ida Erikssonin perhettä – rakastettu sarja jatkuu
Hellekesänä 1939 Kirsti Eriksson matkustaa kymmenvuotiaan tyttärensä Vienan kanssa Laatokan rannalle tapaamaan miestään Iivoa, joka on lähtenyt vapaaehtoisena linnoitustöihin Karjalan kannakselle. Vaikka muut vähättelevät sodan uhkaa, Ida tuntee nahoissaan, että ankarat ajat ovat tulossa.
Marraskuun viimeisen päivän aamuna pommikoneet ilmestyvät Helsingin taivaalle. Kansakunnan eloonjäämistaistelu tempaa Kirstin ompelukoneen äärestä Finlandia Uutistoimistoon ranskan kielen tulkiksi. Idan huvilasta tulee jälleen naisten, lasten ja vanhusten turvapaikka, mutta miten käy Iivon ja kaksospoikien siellä jossakin?"

8. Pukija

"Lukijat lumonnut Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja jatkuu! Ida Erikssonin lahjakas tyttärentytär Viena itsenäistyy sodanjälkeisessä Amerikassa, missä kaikki on mahdollista.
Jouluna 1949 pula-aika alkaa lopulta helpottaa. Kirsti yrittää sopeutua elämäänsä sotaleskenä ja isättömän Ilpo-pojan äitinä. Tytär Viena on kirjoitusten jälkeen ollut piikomassa Englannissa ja palaamassa jouluksi kotiin.
Kirsti on tyttärestään huolissaan, Ida-mumma on puolestaan varma, että taiteellinen ja käsistään kätevä nuori nainen löytää paikkansa maailmasta. Viena suuntaakin muotialalle. Marimekon ensimmäisen muotinäytöksen ja Miss Universum -kisojen kautta hän päätyy Hollywoodiin, elokuvatähtien puvustajaksi."



Sarja on hyvin kirjoitettu ja uusi osa tulee yleensä luetuksi yhdeltä istumalta. Ajankuva on loitsittu kirjoihin hyvin ja tuntuu kuin itse olisi mukana kulloisenkin kirjan aikakaudella. Hienosti on kuvattu kuinka raskaita töitä palvelusväki teki vielä - ei niin kauan aikaa sitten.
Jostain syystä oma suosikkini on kakkos osa Lapsen piika, jossa ollaan Sibeliuksilla. Perheen vaiheet oli mielenkiintoisesti tuotu kirjassa esille.

Muiden sarjojen tapaan tämäkin kärsii pituudesta eikä jokainen osa ole niin huippu hyvä, vaikka ne tekee mieli aina lukea heti kerralla. Kolmannen osan eli Emännöitsijän jälkeen ajattelin sarjan päättyvän, mutta näin ei käynytkään.

Jonkin verran epäuskottavuuksia sarjassa esiintyy. Toki se on kirjailijan vapaus fiktiota kirjoitettaessa.

Näistä kirjoista oppii 1800-luvun ja 1900-luvun tapahtumista ja ajan kuvasta enemmän kuin ikinä milloinkaan koulun historian tunneilla.

Itseäni on hieman häirinnyt sarjan nimi, josta tulee mieleen Charlotte Brontën teos nimeltä Syrjästäkatsojan tarina. Suosittelen myös sen lukemista.


Suosittelen Syrjästä katsojan tarinoita-sarjaa jos historia ja kulttuurisuvut kiinnostaa.

Sarjan upean informatiiviset Facebook sivut, joilla paljon taustatietoa, kuvia ja linkkejä löytyy tästä.

Sarja ääni-, ja e-kirjana Storytelissä.

Syrjästä katsojan tarinoita luettu ainakin seuraavissa blogeissa:

Amman lukuhetki
Kirsin Kirjanurkka
Kirsin Book Club 
Kulttuuri kukoistaa
Kulttuuripohdintoja

Mietin miten saisin näitä kirjasarjojen esittelyitä elävimmiksi. Sattuneesta syystä minulla ei painettuja kirjoja ole kaikista ja mietin kuinka järkevää tuoda kirjojen esittelytekstejä blogiin noin niinkuin kuvien puutteessa. Ongelmaksi muodostuu myös se, etten millään ehdi kuunnella kirjoja uudestaan blogia varten. Niin myös omat mielipiteet jää hieman taustalle. Kun pystyn vain ehkä viimeisimmästä osasta kirjoittamaan.

Kaikenlaisia kehitysehdotuksia otetaan vastaan. Nähtäväksi jää esittelenkö elokuussa laisinkaan kirjasarjaa.

Annina Holmberg: Amor, onnenhevonen

            Annina Holmberg - Amor, onnenhevonen    Saga Egmont FI 2024 ISBN 9788727086217 E-kirjan sivumäärä 116   Heppatyttö Liian tarinan...