Näytetään tekstit, joissa on tunniste Central Line. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Central Line. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 18. marraskuuta 2020

Keikalla: Samuli Putro 50 @ Tampere-Talo




 

 11.11.2020. Samuli Putro: Putro 50  @ Tampere-talo 

Järjestäjänä Tampere-talo ja Centralline Entertainment.

 

Kiitos promokuvista Centralline Entertainment ja Kiitos nopeasta vastauksesta sähköpostiini, jonka uskoisin olleen verrattaen harvinaislaatuinen. Luultavasti olen ainoa kulttuuriblogia kirjoittava näkövammainen Suomessa. Kiitos myös kuvien kuvailusta. Tiedostonimissä tai niihin liitetyissä teksteissä oli virhe, jonka havaitsin liian myöhään ja siksi vain julkaisin kuvat tekstin alkuun, enkä ripotellut niitä osaksi tekstiä, joka oli alkuperäinen tarkoitukseni. 

Kuvat on ottanut Leif Väre.





 

 

Viikko sitten olin Tampere-Talossa Samuli Putron 50v keikalla, jolla kuultiin musiikkia kaikilta jo julkaistuilta sekä uudelta vielä julkaisemattomalta levyltä. 

Keikka alkoi kappaleella, jonka viralliseksi nimeksi tulee varmaankin Raahe. Kappale oli siitä erikoinen, että Putro soitti siinä flyygeliä. Oletan kyseessä olleen flyygelin. En erota pianon ja flyygelin sointia vaikka tahtoisin. Olin itse mieltänyt Putron kitaristiksi, joten koskettimien soitto oli yllätyksellistä. 

Pidin valtavasti tästä laulusta. Siinä mainittiin päivämäärä 16.09.1999. Muistelin omaan elämääni liittyneitä asioita tuosta vuoden -99 syksystä, joka oli synkkää ja tyhjää aikaa elämässäni. Minut oli jätetty kesällä ja siitä toipuminenhan jatkuu periaatteessa edelleen, koska en ole kyennyt uutta parisuhdetta muodostamaan. 

Tuo laulu on hieno ja uskon, että siinä käydään todenmukaisesti läpi Putron elämää. Toivottavasti levytetyssä versiossa soi flyygeli tai piano. 

Putrolla on uskomaton kyky kuvata lauluissaan suomalaista mielen ja sielun maisemaa. Onhan hänet niin usein palkittu lyriikoistaan. 

Keikalla kuultiin jousisovituksia kappaleista ja ne toimivat mielestäni hyvin. Itselläni oli kyllä ennakko odotuksena, että siellä olisi ollut bändi soittamassa. Siis niinkuin rockbändi ja yllätys oli aikamoinen kun tajusin jouset. Bändiä odotin vielä siinä vaiheessa kun minulle kerrottiin mitä lavalla on. 

Uusin sinkku Sydän hakkaa ahneesti oli upea kuulla livenä. Glitterin värinen taivas on mielestäni hauska maininta laulussa. Glitteriä ei voi koskaan olla liikaa. 

Keikalla kuultiin ymmärtääkseni ensimmäistä kertaa ikinä missään jousisovitus kappaleesta nimeltä Jäniksen vuosi. Jousisovitus oli kirjoitettu ymmärtääkseni automatkalla Treelle. Ammattilaiset osaa hommansa. 

Olet puolisoni nyt kappaletta kuunnellessani tuli mieleen kesä, jolloin kyseinen laulu soi jatkuvasti kaikkialla. Sitä kyseisen kesän onnen ja ilon määrää voin vain muistella. 

Parhaimpia ohjelmanumeroita tuon avauskappaleen lisäksi olivat Totutusta poiketen ja keikan päättänyt laulu nimeltä Älkää unohtako toisianne. 

Väliajan jälkeen kuultiin hieno aikaa käsittelevä teksti. Aika on.... Olisin toivonut, että tekstiä olisi myös avattu ja kerrottu mistä se on. 

Kappaleessa nimeltä Tyttäreni mietin että tarina kertoo artistin suhteesta tyttäreensä, mutta sitten muistin lukeneeni jostakin ettei hänellä ole lapsia. Tuo oli kyllä kaunis biisi. Voisi olla hyvä sinkku julkaisuksi.


11.11.2020. Samuli Putro Tampere-talo



Keikka järjestettiin rajoitetulla yleisökapasiteetilla eli ymmärtääkseni puolet isoon saliin mahtuvasta yleisömäärästä oli tällä keikalla. Oma paikka oli lisäkatsomossa rivillä 1. Saliin mennessä ja salissa oli henkilökuntaa ohjaamassa paikoille ja ihmettelen miksei näin ollen voitu taata sitä, että yleisö pääsee juuri niille paikoille, joille lippu on. Olin rivillä 2, mutta mutta. 


Keikalle annan tästä paikkaselkkauksesta johtuen 4/5 tähteä. 

Olen nähnyt Putron usein livenä, joten ehkä sillä on vaikutuksensa. Zen Cafen levyt ja osa Putron soololevyistä löytyy omasta levyhyllystä. Tykkäsin Zenkkareista jo 90-luvulla. Muistan ekan levyn kappaleista erityisesti Sellan soineen silloisessa radiomafiassa. Kakkos levyltä muistan erityisesti Taksi-biisin, jonka sanoitus oli vuosia myöhemmin niin kovin osuvaa. 

Kolmannelta levyltä muistan sen kuinka Harri soi radiomafiassa kesäkuussa -99. Tykkäsin laulusta heti ensi kuulemalta oman tarttuvuutensa erityisesti kertosäkeen osalta johdosta. Samalta kesältä muistan myös Talon soineen siinä vaiheessa kun jo elin omaa suru-aikaani. Erityisesti sanoituksesta kosketti silloin tämä: "Talo on tyhjentynyt sä otit kaikki tavarasi levyjä myöten." 


Helvetisti järkeä levyltä muistan biisin nimeltä Kannattaako tunnustaa jos pettää, josta haastattelussa mainittiin silloin Anna-Leena Härkösen Akvaariorakkautta kirja. Luin kirjan vuosia myöhemmin kun se löytyi silloisen opiskelukaupungin kirjastosta Härkösen itsensä lukemana äänikirjana. Tätä versiota kirjasta kaipaisin esim. Storyteliin tai vastaavaan kaupalliseen äänikirjapalveluun.

 Lisäksi tuolta levyltä on jäänyt mieleen biisit Tuulensuoja ja Tuhannen kilometrin päässä. 


Vuokralainen levyltä eniten olen kuunnellut nimibiisiä. 


Laiska, tyhmä ja saamaton albumin paras biisi ehdottomasti Uudenvuodenpäivä. 


STOP! on Zen Cafen viimeinen levy ja itselleni niin merkityksellinen, etten voi arvioida sitä tähän. 


Putron soololevyistä Taitekohdassa albumin kappale nimeltä Kuka tahansa kelpaa oli erään vuoden osalta itselläni Spotifyssä vuoden kuunnelluin biisi. Lyriikka on niin hieno. 


Vielä palatakseni tähän keikan teemaan. Yle areenasta löytyy Elämä on juhla. Samuli Putro 50 vuotta kolmen tunnin lähetys, jonka voi kuunnella tästä .  


 

Kaleva haastatteli Putroa otsikolla "Minulle riittää onneksi yleensä se, etten ole onneton". Tämäkin vain tilaajille luettavissa täällä. 

 

Uusin sinkku Sydän hakkaa ahneesti kuunneltavissa tästä .

Maustetytöt: Maailman onnellisin kansa

          Maustetyttöjen kolmas levy julkaistiin tänään. Muutaman kuuntelun jälkeen sieltä erottuu minulle erityisesti tietyt suosikki biisi...