perjantai 26. kesäkuuta 2026

riippumatonjussi 2026

Liput, majoitus + aamiainen  saatu yhteistyössä festivaalin kanssa. KIITOS! 


 🎶 ✨ Festarikesä 2026 käynnistyi Riippumatonjussi

festivaalilla, joka järjestettiin 18.-19.6.2026.



Pääsin arvioimaan tapahtuman esteettömyyttä ja saavutettavuutta – näkökulmasta, joka usein jää huomioimatta, mutta joka ansaitsee tulla näkyväksi. Kiitos festivaaliorganisaatiolle, joka mahdollisti tämän mahtavan yhteistyön ja kaikille muille osapuolille! Erityisesti kiitos avustajalleni, joka mahdollisti liikkumiseni vieraassa paikassa ja kaiken somesisällön! Henkilökohtaisen avustajan työssä pääsee paikkoihin, joihin ei muuten omassa elämässään välttämättä pääse! Kannattaa tehä hyvä valinta, että kenelle menee avustajaks! 

Festarien tapahtumapaikka oli Harjattulan kartano Kakskerrassa Turussa. 


Hyvä fiilis jäi! Juhannuksen aatonaatto sujui upeasti. Esiintyjät ja puitteet oli upeat. 



Tietoa tapahtumapaikasta 


Harjattulan Kartanon tarina

Harjattulan alueen historia ulottuu jopa 1200-luvulle asti. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Harjattulan alueen asutuksesta sijoittuvat 1300-luvun ensimmäisille vuosille. Kuudensadan vuoden aikana alueella harjoitettiin maanviljelyä, karjankasvatusta ja ratsutilatoimintaa. Alueen omistajat vaihtuivat tiheään. Kauppoja alueesta käytiin milloin kruunuilla, milloin ruplilla, mutta enemmistöä omistajista yhdistää se, että juuri kukaan heistä ei vakituisesti asunut alueella. 

Kohti kartanoa

Harjattula sai ensimmäisen sysäyksen kohti nykyistä muotoaan vuonna 1918 kun entinen verkatehtaaja johtaja Custav Björk osti Harjattulan Juho Arpalahdelta. Kartanon ja muiden alueella nykyisin sijaitsevien rakennusten suunnittelu aloitettiin samana vuonna ja rakennustyöt muutamaa vuotta myöhemmin. 

Kartano on arkkitehtuurisesti tyypillinen esimerkki vuosisadan vaihteen pelkistetystä jugendista, mikä näkyy ikkunoiden, fasadipintojen ja rakenteellisten yksityiskohtien niukkuudessa sekä mansardikaton ratkaisuissa. Ainoa puhtaasti kokonaisvaltaista suunnittelua kuvaava kohta on rakennuksen harmonien sopeuttaminen ympäröivään luontoon. 

Alueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Frithioff Strandell, jonka muita taidonnäytteitä ovat muun muassa Turun keskustasta löytyvät Verdandin talo ja Turun Osakepankki.

Monipuolista viljelyaluetta

Björkin pariskunta myi kaikki Harjattulan kartanoon kuuluvat tilat vuonna 1926 Osakeyhtiö Harjattulalle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Harjattulassa muun muassa vijeltiin sokerijuurikasta, vihanneksia ja valkoherukkaa sekä pidettiin lukuisia karjaeläimiä. 

Vuonna 1939 Näppärin suku osti Harjattulan koko osakekannan ja he omistivat alueen aina vuoteen 1953 asti. Tällöin Vuorineuvon Veli Arvonen osti Kartanon tiluksineen ja rakennutti Harjattulan kuusi kasvihuonetta, joiden kokonaispinta-ala oli 5200 neliömetriä. Yksi näistä kasvihuoneista palvelee edelleenkin Harjattulan Lasipalatsina. 

Arvosen kasvihuoneissa viljeltiin pääosin neilikkaa. Harjattulan tila oli tällöin hetkellisesti Suomen suurin neilikanviljelijä. Kasvihuoneiden lisäksi Arvonen rakennutti myös rantasaunan, jonka piirrostöistä vastasi rakennusmestari Oiva Lehtonen. 

Kohti mykyistä muotoa

Vuonna 1974 Harjattula vaihtoi jälleen omistajaa. Vuorineuvos Arvonen myi tällöin kartanon tiluksineen Jouko Nordelille, joka ilmoitti ostaneensa tilan yksityiskäyttöönsä. Jo viiden vuoden päästä Nordell myi Harjattulan Paasikiviopistoyhdistys ry:lle. 

Alueella nykyisinkin toimiva Paasikivi-Opisto perustettiin vuonna 1980. Opiston perustaminen vastasi Kansallisen Kokoomuspuolueen nuorisojärjestöjen vaatimukseen opistosta, jollainen muilla puolueilla oli ollut jo vuosikymmeniä. Opistolla tarjottava opetus keskittyy taiteen, kulttuurin ja viestinnän aloille. 

Vuonna 1990 perustettiin Harjattulan Kartano Oy, joka toimii alueella Paasikivi-Opiston rinnalla tarjoamassa majoitusta, juhla- , ravintola- ja pitopalveluita sekä aktiviteetteja yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. 




Kakskertaan olin törmännyt vain kerran aiemmin vuosia sitten eräässä kirjassa henkilö meni piiloon veneeseen, nukahti sinne ja päätyi Kakskertaan. 



Tässä vähän tietoa. 



Kakskerta on Lounais-Suomessa sijaitseva saari sekä entinen Suomen kunta, joka kuuluu nykyisin Turun kaupunkiin. Naapurisaari Satavan kanssa ne muodostavat yhteisen postinumeroalueen (20960, Kakskerta). 

Kakskerran kunta liitettiin Turkuun valtioneuvoston päätöksellä vuoden 1968 alusta alkaen. Ennen lakkauttamistaan Kakskerta oli Turun ja Porin läänin maapinta-alaltaan pienin ja asukasluvultaan kuudenneksi pienin kunta. Nykyisin entisen kunnan alueilla sijaitsevat Satavan ja Kakskerran kaupunginosat, jotka ovat osa laajempaa Hirvensalo-Kakskerran suuraluetta.

Vuonna 2020 saarilla asui 1 399 henkeä. Asuinrakennuksia saarilla on 665 kpl. Vuonna 2017 Kakskerran saaren väkiluku oli 637 ja Satavan 834. Saarilla on paljon loma-asutusta.



 🔍 Huomioita esteettömyydestä ja saavutettavuudesta:



Kaikki sujui loistavasti ja yli odotusten. 

Kun lueskelin tapahtumasta ja tapahtumapaikasta etukäteen niin tuli olo, että täällä haluan tänä kesänä käydä. 

Harjattula kuulosti niin ihanan idylliseltä paikalta ja tosiaan oli just sitä. 


Saimme myös majoituksen ja aamiaisen yhteistyöni kautta. Yöpymiseen oli useita vaihtoehtoja aina teltasta useamman hengen yhteiseen huoneeseen. Meillä oli kahen hengen mökki, joka sisälsi liinavaatteiden ja pyyhkeiden lisäksi wc:n ja suihkun, sekä pienen jääkaapin. Erittäin kätevä ja käytännöllinen majapaikka. 


Aamiaisella oli monipuolisesti kaikkea, ei kuitenkaan liikaa. Erityismaininnan saa aivan ihana kahvi! En tiiä kahvin nimee tai paahteisuutta, mutta se oli aivan täydellistä mun makuun. 




Tällä kertaa maksaminen sujui ansiokkaasti kun kaikki näkemämme maksupäätteet olivat sellaisia, joissa on näppäimet. Olen monet kerrat kirjoittanut tässä blogissani siitä kuinka kosketusnäyttö näissä laitteissa ei ole se toimivin. 

Tällä kertaa sain itse maksettua sujuvasti. 

Olisipa kaikilla festareilla aina näin helppoa asioida. 

Jos kosketusnäyttö ja korttimaksu on ainoa vaihtoehto niin toivon, että festarijärjestäjillä on valmiiksi mietittynä miten maksu tässä tapauksessa toteutetaan henkilöltä, jolle kosketusnäytöllinen maksupääte ei ole vaihtoehto. 

Kannattaa lukea vaikkapa tämä artikkeli.


Toisen pankkikorttia ei saa käyttää, vaikka hän antaisi sen käteen tunnuslukuineen – tiedätkö, miksi se on laitonta?



Suosittelen festarijärjestäjiä ja muitakin lukemaan nämä pari artikkelia:


Gender minorities and persons with disabilities defining their perpetrators at music festivals 


ja 


Music festival employees’ ableism as experienced by participants with disabilities. 



Jos englanti ei taivu niin sivun saa suoraan käännettyä suomeksi. Selaimesta vähän riippuu, että miten se tapahtuu. 

Voin tulla kertomaan mitä esteettömyys ja saavutettavuus on mielestäni ja että kuinka suhtautua. Parasta tietysti on kun lopettaa suhtautumasta!

Kaikenlaiset kysymykset ja ehdotukset yhteistyöstä voi laittaa osoitteeseen kuplivamaailmani(at)kuplivamaailmani.pink  




Minusta tuntui tapahtumassa, että sain olla omana itsenä ja kaikki tarpeet oli huomioitu upeasti. 


Suosittelen tapahtumaa ja tapahtumapaikkaa lämpimästi! 



Artistit 



Torstain esiintyjät oli Saga Mast, Aino & Hajonneet ja Nössö Nova.


Yleisöstä katsottuna ainutlaatuinen paikka esiintyä. 







Saga Mastin keikalle ei ehditty ihan alkuun. Oli ihanaa kuulla häntä. Tuttujen biisien lisäksi kuultiin pari julkaisematonta laulua. Ne on mulla videolla, mutta en tietenkään julkista niitä nytkään. Oon kuunnellut niitä videoita viime päivät.












Aino & Hajonneet oli energinen kuten aina. 

Oltiin ehkä liian lähellä lavaa kun kaikista sanoista ei aina saanut selvää, mut se on oma valinta olla just siinä jonkun vahvistimen tai kaiuttimen tai mikä ikinä onkaan vempaimen luona. 



Kannattaa myös liittyä Aino & Hajonneet Fanclub 

-ryhmään Facebookissa.

Ennen keikkaa kasvatin vaatekaappiani uudella paidalla. Keikan jälkeen sain rumpukapulat ja pari settilistaa varustettuna eri nimillä. Ne tuotiin mulle ilman sen kummempia säätämisiä. Ei tarvinnut kenenkään pyytää tai koettaa metsästää. Saan olla yleisössä omana itsenä ja sellasena kun oon. 

Minut kohdataan minuna. Tuo edellinen lause oli kaikille niille, jotka on vuosien aikana mulle väittäneet, että sut kohdataan vaan sun sokeuden vuoksi. Väitän kyllä 1000 % varmuudella, että keikoilla se ei ole mun sokeus, joka artisteille tai yleisölle jää mieleen. 


Rikon monenlaisii raja-aitoja ja ennakkoluuloja. Ihan vaan OLEMALLA MÄ!


 





Viimeisenä esiintyi Nössö Nova. 




Turku 


Onnistuin saamaan tarjoushintaiset junaliput välille Tampere-Turku ja myös toiseen suuntaan. Menomatkalla oli kahden hengen hytti kun kerta halvalla sai myös sen. Turusta Harjattulaan bussimatka kesti noin 45-50 minuuttia. Olin etukäteen selvittänyt, ettei Turussa avustaja pääse ilmaiseksi paikallisliikenteessä. On aivan oma jännitysmomenttinsa milloin Pirkanmaan hyvinvointialue maksaa minulle avustajasta aiheutuneina välttämättöminä kustannuksina nämä Turun paikallisliikenteen kertaliput kahdelta päivältä. Kun kuitit ja kaikki tarvittava on heille toimitettu. Summa ei ole suuren suuri, mutta luultavasti sieltä tulee ensin vastaukseksi, että minun olisi täytynyt muuttua lyhyeksi aikaa turkulaiseksi, jotta näitä kustannuksia ei tarvitsis heidän kustantaa.......... 

Menomatkalla bussikuski oli sitä mieltä, etttei ostettuja lippuja tarvitse näyttää lukulaitteelle, mutta kas kummaa paluumatkalla ostetut liput täytyikin näyttää lukijalle. 



Turusta puuttuivat tyystin jalkakäytävän reunat tien ylityspaikoista ja myös keskikorokkeet. Siis pyörätuolillehan tämä on unelmakohde, mutta sokealle ei. Kun keppi ei kerro sulle milloin oot autotiellä ja kun on iso risteys ja pitkä matka toiselle puolelle niin se keskikoroke helpottaa odottamista, jos siis pitää jäädä siihen odottamaan. Ongelmallista on myös se, ettei liikennevaloissa ollut sitä merkkiääntä. 

  Ymmärrän kyllä, että Turku on vanha kaupunki, mutta silti. 

Tämä ei tapahtunut varsinaisesti festareilla. Nää on vaan yleisiä huomioita. 

maanantai 8. kesäkuuta 2026

Satu Rämö: Tinna

 


 

 

 

 

 

Satu Rämö - Tinna 

 

WSOY 2025 

 

ISBN

9789510508534

Kannen suunnittelija
Ville Laihonen

 

Äänikirjan lukija
Sanna Majuri 

 

Kesto 

 

11 h 58 min 

 

 

Et voi paeta varjoasi. 
Raha ja rakkaus voivat ajaa ihmisiä kammottaviin tekoihin. 
Islannin maaseudulla lähdetään syksyisin vuorille keräämään lampaita. Syrjäisestä laaksosta löytyy kuitenkin jotain muuta: korppien nokkima ruumis. Rikostutkija Hildur Rúnarsdóttirista tuntuu, ettei kyse ole onnettomuudesta. Korviin soimaan jäänyt ääni saa hänet tutkimaan asiaa tarkemmin. Tinna-tädin huomio yhdestä yksityiskohdasta vahvistaa epäilyt, että Hildur on kohdannut saman tekijän aikaisemminkin. Jäljet johtavat Reykjavíkiin – ja lopulta aikaan, jolloin asioita ei koskaan kunnolla selvitetty.
Menneisyys ei jätä myöskään Tinnaa rauhaan. Hänen on saatava viimein vastaus perheen hajottaneeseen salaisuuteen.

 

Kirja kuunneltu omakustanteisesti StoryTelistä. 

 

Teksti toimii niinkun aiemmissakin osissa. Olin tarinassa sisällä sitä kuunnellessani. En huomaa niitä asioita, jotka toistuvasti näiden kirjojen kohdalla mainitaan. Tästä kirjasta on kuitenkin pakko sanoa, että siinä oli yksi asiavirhe. Nimittäin! Sokea pystyy käyttämään tietokonetta. Jos ei pystyisi niin enhän minä tätä tässä kirjoittaisi. Mitä nuorempi sokea niin sitä enemmän kaikenlaisia vekottimia on apuna elämässä. Ymmärrän, että teoksella on ollut kiire painokoneisiin ja äänitysstudioon, mutta mutta. Eikö sillä nykyaikaisella tiedon kulkemisella pystyisi tarkistamaan sitä miten sokeat ihmiset nykyään elelöö? 

 

Tästäkin kirjasta on kirjoitettu vaikka kuinka paljon, joten tarkempaa analyysiä juonesta ja henkilöistä löytyy varmasti. 

 

 

StoryTel arviossani tähtiä 5/5.



Osallistun tällä postauksella blogistanian Dekkariviikkoon  

torstai 30. huhtikuuta 2026

Keikalla: Aino&Hajonneet@Tavara-asema

Liput saatu yhteistyössä Tavara-aseman kanssa. Kiitos!


Pääsin arvioimaan tapahtuman esteettömyyttä ja saavutettavuutta. 


Keikka oli 24.4.2026. 

Edellisestä keikasta oli ihan liiiian kauan. Olin viime keväänä viimeksi ja paikkakin oli sama. Muutama tilaisuus olisi loppu vuoden aikana ollut, mutta mä olin kipeenä, toisella keikalla just samaan aikaan ja reissussa sit yhellä kertaa. Josko tänä vuonna olis parempi mahollisuus. 


Tällä keikalla juhlistettiin Pääkallokiitäjä 

EP:tä. Kaikki siltä löytyvät kuus biisiä kuultiin. Yleensä keikat on alkaneet Jos Sä Kuoletkin Nuorena-biisillä. Tämän keikan avasi tuolta uudelta julkaisulta löytyvä Turha Tapella Vastaan. 

Keikalla ei kuultu Kuultiin biisejä kaikilta levyiltä. 


Olin äärimmäisen stressaantunut ja jäi fiilis, että soittamatta jäi esim. Hullui unelmi ja Tervetuloa Mun Vuoristorataan. Kuultiin ainakin Jos En Jaksa Pidemmälle, Järki Lähtee ja Käärmeet, Rakkaus On Murhaa,  ja tietenkin Viimeiseen Iltaan ja Sid & Nancy.


Voi olla, että Hullui Unelmii soi, mut mä keskityin vaan olemaan läsnä ja nauttimaan. 


Voisin olla tämän bändin keikalla tuntikausia. 


Vesi oli hyvää. Jäi tälläkin kertaa muutoin juomat juomatta ja maksupäätteet testaamatta. Keskityin siihen, että päästään hyvään paikkaan katsomaan. Klamydia jäi väliin, koska koti ja seuraavan päivän kokous kutsui..

keskiviikko 29. huhtikuuta 2026

Kupliva maailmani 6v

"Niin kauan kun mul on mut, I'm happy for me

Se että mä valoo jaan

Ansiotas on tavallaan

Kun sä sanoit mulle: "Hei hei"

Musta kauniimman version teit

Kato mua nyt, vai tekeekö pahaa?

Kato mua nyt, kun mun silmissä palaa

Kato mua nyt, ootko yllättynyt?

Kun mä en sittenkään pysähtynyt

Kato mua nyt sun ylpeyden takaa

Kato mua nyt, ku oon susta vapaa

Kato mua nyt, ootko yllättynyt?

Ei sydän sittenkään pysähtynyt"


Jemina - Kato mua nyt 



Toi on kaikille niille, jotka on olleet sitä mieltä, että mä en ole riittävä just tällaisena. Kuulin tuon biisin muutama päivä sitten. Olin just keskustellut yhden ihmisen kanssa siitä, että mulle on aikoinaan kerrottu, että erään paikan työntekijät ja muut ei pidä mua minään, koska mulla ei ole tiettyjä taitoja. Luulin jo ajat sitten kertoneeni tuon kuulemani kommentin tälle ihmiselle, mutta enpäs ollutkaan kertonut ja hän oli sitä mieltä, että se on käsittämätöntä ja törkeää. Tuon arvottomuus kommentin sanonut "ystävä" ei oo enää mun elämässä. Mutta se nyt ei suoranaisesti liity tuohon kommenttiin, mutta saattaa olla että sen sanominen oli ikäänkuin alkusoittoa myöhemmin tapahtuneille tapahtumille. Ainiin ja kun mulla on juhlat ja kun ihan itse kaadan lasillisen punaviinii valkoselle pöytäliinalle, niin mä en käytä sitä koko loppu iltaa siihen, että kyselen koko ajan siitä miten hyvin se näkyy vaan mä keskityn itse juhlan aiheeseen...... Jos mun olohuoneeseen tippuis pommi niin mä oisin varmaan vaan ihan rennosti, että jaahas tämmönen sieltä nyt tuli. 


Oon täs kuudessa vuodessa näyttäny KAIKILLE mitä mä osaan! Mun olemassaolo ÄRRRRRRRRRRRRSYTTÄÄ tiettyjä porukoita, vaan sitä suuremmalla syyllä! Oon vaan niiden kaa joille mä riitän ihan vaan minuna. 


Sepä on semmosta. 


Yrittäjyys vois toki toimii paremminkin. Pitäs hoitaa Mediakortti tällle sivulle ja jaksaa taas enempi markkinoida. Oon kyllä tehnyt sitäkin sähköpostitse, mut jotenkin tuntuu, että esteettömyys ja saavutettavuus on ihmisille kauheen vieraita asioita vielä toistaseks. 


Hommat jatkuu ja Kupliva maailmani jatkaa pyörimistään. 


Kiitos Kaikille!

tiistai 28. huhtikuuta 2026

Saga Mast: Pohjosen poika








Saga Mast - Pohjosen poika


℗ 2025 Playground Music Oy


Spotify


YouTube 


Tässä käytetty kuva


Kuvaaja: Anni Konttinen




Biisin lyriikat: 


"Mitä kuuluu pohjoseen

kävikö toiveet toteen

joista silloin kerroit kun

talvi-illoin olin sun 


mä oon puolimatkassa

Korvatunturin kohdalla

mikä sul on tilanne

kohta alkaa polanne


viimeks ku nähtiin

lumi sato sakeena päälle

ei näkyny tähtii ja tiedettiin

et mä en jää tänne 


koko vuoden oon koittanu kiivetä 

meistä pois ja 

tiiän et meitä ei oo enää mut oispa


koko vuoden oon koittanu päästä 

yli susta 

mutta ei oo

toista 

niinku sä 

pohjosen poika


tunturi on hiljanen

kyläkauppa Virtasen

sulkee ovensa ja 

mä melkeen soitan


jouluvalot pihalla

ootkohan sä kotona

sun ukin villapaidassa

siinä norjalaisessa


viimeks ku nähtiin

lumi sato sakeena päälle

ei näkyny tähtii ja tiedettiin

et mä en jää tänne


koko vuoden oon koittanu kiivetä 

meistä pois ja 

tiiän et meitä ei oo enää mut oispa


koko vuoden oon koittanu päästä

yli susta 

mutta ei ooo

toista 

niinku sä 

pohjosen poika" 



Kiitos kun nämä löytyi Facebookista 

Niin ei tarvinnut alkaa sattumanvaraisesti kirjoitteleen itse sen perusteella mitä ehkä kuulee. 





Levy-yhtiö kertoo tiedotteessaan: 



"Kappale perustuu tositapahtumiin.


- Pitkään mietin, miten kirjoitan laulun siitä tunteesta, mikä mut valtaa aina kun saavun Lappiin. Se on mulle kotiinpaluu ja samalla muistutus suuresta mahdottomasta rakkaudesta. Joka vuosi, kun rämmin Helsingin loskassa muistelen kinoksia, kylmyyttä ja häntä, joka jäi tuhannen kilometrin päähän kauneuden keskelle seisomaan lumisateeseen. Tämä laulu on joululahja sinulle, pohjosen poika, artisti kertoo."




Biisi julkaistiin marraskuussa 2025. Tää on joululaulu. Niitähän voi kyllä kuunnella millon vaan. 

Tiesin, että jotakin kaunista on tulossa kun seurailin tähän biisiin liittyviä stooreja artistin Instagramissa. En kuitenkaan arvannut kuinka riipaisevan kaunis biisi tää olisikaan.

En löydä sopivia sanoja kuvailemaan tätä. 

Sello ja Sagan laulu soi molemmat niin kauniisti. 

Ja entäs sanat, ne on upeat ja vei mut viime vuosituhannen lopulle, taaaas. Ajattelin, että ompa tää niinku mun elämästä. 


Linkitin biisin mun henkilökohtaiseen Facebook profiiliin ja ainoana saatteena vain sydänemoji. 

Ei kulunut kuin alle 12 tuntia ja se mitä mä olin biisiä kuunnellessani ajatellut tuli tavallaan näkyväksi. 

Mä olin aiemmin samalla viikolla kirjoittanut yhteen Facebook ryhmään siitä kuinka vapaaehtoistyössä ei saa leipoo pullaa. Tarkemmin sanottuna olin laittanut linkin asiaa käsittelevään juttuun. Olin saanu reaktioita ja kommentteja, jotka jatkui sitten tuona perjantaina. Ja mä leikin taas toisen ihmisen kanssa semmosta leikkiä, että ollaan vaikka ei olla. Mitään henkilökohtaistahan kun ei voi julkisesti kirjoittaa, vaikka kuinka vastailtas toistemme juttuihin kun kuulutaan useempaan samaan ryhmään, koska kiinnostuksen kohteet on samoja. Kiinnostuksen kohteet on myös me kaks toisilemme, mutta vaan kun, koska ja........... 


Onni onnettomuudessa oli, ettei mun tarttenut tavata ketään livenä sinä päivänä. Jos olis pitänyt niin musta olis huomannut jotain tapahtuneen. Hetken aikaa oli paras olo koskaan. Hetken aikaa mä koin, että oon taas olemassa jollekin. Viikonlopun aikana olot palautu taas tavalliseen.

Oisin eri ihminen jos saisin olla olemassa koko ajan sille jollekin. Mut siinä tapauksessa ei olisi sitä tuskaa, josta mun "parhaimmat" blogitekstit syntyy. 


Oon olemassa jos muhun otetaan yhteyttä tai siis käytännössä jos "törmäillään" virtuaalitodellisuudessa. Pitää elää niillä hetkillä. Tai siis mähän elän kyllä siis myös monilla muillakin hetkillä.......... 


Tuo päivä oli myös Black Friday ja ostin uuden kahvikoneen hyvällä tarjouksella. Onneks kyse ei ollu mistään tuhansista euroista vaan ehkä ennemminkin satasista. Eikä välttämättä ihan niistäkään. Tietyn suuntaisissa mielialahäiriöissä ihmiset ostelee enemmänkin. Mun diagnooseihin se ei kuulu. Diagnoosithan on muutenkin vaan kirjaimia, joista muodostuu sanoja ja ne sanat on sit sellasii, jotka joillekin määrittää toisen ihmisen ihan kokonaan. 


Oli kyllä hieno julkaisu, julkaisupäivä omalle kohdalleni ja niin edelleen. 


Biisille tähtiä 4/5.

maanantai 27. huhtikuuta 2026

Keikalla: Maustetytöt@Tavara-asema






Liput saatu yhteistyössä Tavara-aseman kanssa. Kiitos!


Pääsin arvioimaan tapahtuman esteettömyyttä ja saavutettavuutta.


Keikka oli 17.4.2026. 










Edellisestä Maustetytöt keikasta olikin jo melkeen pari vuotta. 


Tämäkin keikka niinkuin luultavasti ne joilla olen ollut alkoi biisillä En saa unta varmaan haudassakaan. Eli aloitus ei pettänyt tälläkään kertaa. 


Keikalla oli juuri niin hyvä tunnelma kuin Maustetyttöjen esiintyessä voi vain olla. 

Yleisöön mahtui varmasti tuntemattomia tuttuja, joiden kanssa ollaan rampattu vuosien kuluessa samoilla keikoilla. 


Vesi oli hyvää. En tälläkään kertaa juonu juomii ja testannut maksupäätteitä. Jännitin sisäänpääsyä niin paljon, että se riitti eräänlaiseksi ohjelmanumeroksi. 


Alun istuskelun jälkeen päästiin kaikesta huolimatta hyville pelipaikoille.

maanantai 13. huhtikuuta 2026

Erika Poussa, Sofia Tietäväinen: Bakerika







Erika Poussa, Sofia Tietäväinen - Bakerika


© 2026 Tammi (Äänikirja): 9789520479329


Valokuvaaja 

Sofia Tietäväinen 

Graafinen suunnittelija

Elisabeth Moborg 

Kannen suunnittelija

Elisabeth Moborg 

Kannen valokuva

Sofia Tietäväinen 

Äänikirjan lukija

Erika Poussa 

Äänikirjan kesto

1 h 40 min 


Huippusuositun ruokavaikuttajan tarina.

Bakerika-leipomon yrittäjä Erika Poussa kertoo oman tarinansa.

Mitä vaatii olla nuori yrittäjä ja jahdata omia unelmiaan? Vahvaa luonnetta, kärsivällisyyttä ja uskoa omaan tekemiseen. Erika on unelmoija ja kokki. Kirjassaan hän kertoo rehellisesti yrittämisestä ja Bakerikan filosofiasta. Luova työ on aina ollut Erikan vahvuus, ja hän rakastaa itsensä toteuttamista ruoan parissa. Äänikirjassa mukana myös muutama herkullinen resepti!

Erika Poussa on helsinkiläisen catering-yritys Bakerikan perustaja ja omistaja. Hän on luonut useita hittituotteita ja rakentanut Bakerikasta tunnistettavan brändin. Yrittäjyyden ohella Erika on työskennellyt helsinkiläisten, australialaisten ja espanjalaisten ravintoloiden keittiöissä.



Kirja kuunneltu omakustanteisesti StoryTelistä. 

Tuntuu, että toistan itteeni kun mainitsen aina joko tämän tai, että oma ostos, vaan pakko on mainita. 


Oon höpöttäny Suomalainen menestysresepti-ohjelmasta viime vuosina varmaan enemmän kun laki sallii ja vaikkei salliskaan. Ei sillä, että olisin ohjelmaa aktiivisesti seurannut vaan uutuuksien ostoista. 

Mulle ei ole pysyvästi jäänyt käyttöön ainoakaan tuote ja en ees muista mitkä kaikki siellä on mukana olleet tai mitkä eivät ole. Ainoa tuote, joka olis jäänyt pysyvään käyttöön olis ollut Shakey. Mut niiden valmistushan lopetettiin jo joku aika sitten ja mä ihmettelen, että miksi ihmeessä. Kun oli kuitenkin nähty paljon vaivaa ja aikaa tämänkin tuotteen kanssa. 

Mä siirryin sitte proteiinipirtelöön, mut ei se oo sama asia. Tosin tiedä sitten minkälaisii supervoimii mä tuun niistä vielä saamaan. 


Tämän Bakerika-kirjan kuuntelin yhtenä perjantaina ja samalla siinä purin ruokakauppatilauksen ostoksia ja puuhastelin kaikkee muuta. Piti siis vaan saada jotain helppoa kuunneltavaa. 

Bakerikan keksejä oon ostanut tasan yhden kerran ja siitä on jo muutama vuosi. Asiaan on vaikuttanut se, että niitä oli alkuun saatavilla vain erään tietyn nimeltämainitsemattoman kaupparyhmän valikoimista. En itse juuri koskaan osta kyseisestä kaupparyhmästä mitään, koska niillä ei oo kotiinkuljetuksii mun alueelle ja minä en ees asu missään korvessa vaan aika lailla kotikaupunkini keskiössä. Toki niillä taitaa niitä robotti Ruttusten kuljetuksia olla, mutta mun käsittääkseni semmosiin tilauksiin pitää olla joku koodi, joka täytyy syöttää Ruttuselle tai siis ei ehkä varsinaisesti syöttää vaan näpytellä kyseiseen vekottimeen mahdollisesti vieläpä johonkin kosketusnäyttöön ja koska Ruttunen ei näissä tilanteissa puhu niin sokeana ihmisotuksena yksin on mahdotonta tätä käyttää. 

Ja nyt en halua olla väärän tiedon levittäjä: elikä jos Sinä tunnet jonkun sokean joka näitä kyseisiä kuljetusrobotteja sujuvasti käyttää niin itse en ainakaan tiedä että ne toimisivat sokeille, enkä oo kuullut, enkä tosiaan siis myös nähnytkään kenenkään sokean niitä käyttävän. 

Eli tämä tarkottaa sitä, että oon asioinut erään toisen kaupparyhmän kanssa jo vuosikausia. Eli ostokseni riippuvat siitä mitä heillä on tai ei ole valikoimassaan. 

Ainiin! Vihaan käydä ruokakaupassa! Näin ollen mun pelastus on kaikenlaiset ihmisotusten toimittamat tilaukset kotiin. 

En joudu tilanteisiin, joissa avustaja ei vaikka löydä jotain tuotetta ja sit haahuillaan kaupassa kauan aikaa ja etitään. Lisäksi en joudu tilanteisiin, joissa pitää nopeesti päättää mitä tulinkaan ostamaan. Voin rauhassa selailla nettiä ja tehä tilauksen vaikka neljältä yöllä tai siis muokata tilausta jos muistuu jotakin mieleen. Joskus aikoinaan ehkä 15 tai 20 vuotta sitten oli muutenkin vaikeaa käydä kaupassa, koska en ollut osannut sanoittaa avustajalle sitä, että hänen tehtävänsä on vain ja ainoastaan mahdollistaa se, hänen tehtävänsä ei ole kommentoida mun ostoksia tai ihmetellä miks ostan tuota tai tuota. 



Niin, mutta siis edelleen Bakerika! 

Tää kirja ei ollut mun pala kakkua tai pitäskö sanoa pala keksiä. 

Ensin kiinnitin huomiota siihen, että miksi Erika itse lukee kirjansa, koska se että on tottunu esiintymään ei tarkota, että olis miellyttävä lukijana. 

Ehkä syy on taloudellinen ja kaikki hyöty äänikirjasta irti! 


Toisekseen koska kirja on alle 2 h niin mietin, ettei siinä kovin perusteellista kuvaa voi saada. 

Kirjasta pääsee lukemaan Erikan elämän vaiheet, leipomisen innostuksesta, oman yrityksen perustamisesta, kahvilan avaamisesta, Menestysreseptikilpailuun hakemisesta, siihen osallistumisesta, keksien suosiosta ja mukana on muutama reseptikin. 

Kirja on ikäänkuin luettelo kaikesta mitä on tapahtunut ja siitä mikä on tuonut mihinkin vaiheeseen. 

Olin luullut, että nämä keksit olis jotenkin todella yhden ihmisen ainutlaatuinen keksintö. Kirjassa käy ilmi, että idea saatu Amerikasta, koska siellä on pakasteet täynnä erilaisia keksitaikinoita ja joka perheellä muutoinkin omanlaisensa suosikki resepti. 

En tiedä tuliko tämä Menestysreseptissä esille, koska yhdellä kaudella oli yks tuote, josta sanottiin, että se ei voi kilpailla sellaisenaan kun muistuttaa liikaa jotain Amerikkalaista versiota tai jotenkin noin. Niin en tiiä oliko tässä keksitaikinassa samanlaista systeemiä. Miten muka tätä ennen ei ole keksitaikinaa ollut Suomessa myynnissä. 


Tää kirja olis varmaan inspiroinut mua jos olisin nuorempi. Olen kuitenkin 40+ ja täti jo aika monelle, niin vaikka yrittäjä 

olenkin niin ei tää teos oikein sytyttänyt. 


Niin ja entäs sitten ne keksit! Pakko sanoa, että ostos jäi siihen yhteen kertaan. Makuelämys ei jäänyt mieleen sillä tavoin, että olisi tehnyt mieli ostaa toisen kerran ja tukea nuorta yrittäjää. Lisäksi keksien valmistus oli hankalaa. Niiden mukana tuli jotain ripotteita, joiden käyttötapa ja tarkoitus olisi jäänyt minulle sananmukaisesti hämärän peittoon jos olisin ollut yksin niitä valmistamassa, koska aina ei voi olla varma lukeeko puhelin tuoteselostetta kun se riippuu niin monesta asiasta saako sellaista kuvaa itsenäisesti otettua, josta puhelin pystyy tekstin tunnistamaan ja jos ei pysty niin jaksaako etsiä tuotetiedot ja käyttö ja säilytysohjeet netistä, tai että onko niitä siellä lainkaan. Mielikuvani oli että keksit vaan laitetaan pellille ja uuniin ilman mitään sen kummempaa tuhertelua sitä ennen tai sen jälkeen. Vaan ei se niin yksinkertaista ollunna. 



Kirjalle tähtiä 1/5.

riippumatonjussi 2026

Liput, majoitus + aamiainen  saatu yhteistyössä festivaalin kanssa. KIITOS!   🎶 ✨ Festarikesä 2026 käynnistyi  Riippumatonjussi festivaalil...