Helsingin Kirjamessut 2024: Etkot

 

 

 

 

 

Kiitos arvontaan osallistuneille ja onnea voittajille! 

 

Tässä omat vinkkini messuille. 

 

Eniten odotan tietysti Sarah Larkin esiintymistä, joka on Senaatintorilavalla lauantaina. Uusi kirja Simpukoiden soitto on juuri tullut ja odotan sen ääreen pääsemistä, vaikka Tulikukkien aika on yhä kesken. 

 

Odotan myös mielenkiinnolla Vuonna 2064-sarjan ohjelmanumeroita, joita on jokaisena messupäivänä ja teemana on kirjoittaminen ja kirjat. 

 

Lauantaina messuilla Kari Hotakainen kertomassa uudesta kirjastaan Helmi. Se onkin mielenkiintoista kuulla, koska kirjasta on kohkattu niin paljon. 

 

 

Messuilla on myös kahteen Sanna Marin aiheiseen kirjaan paneuduttu huolella ja molempien tekijät eli Salla Vuorikoski ja Lauri Nurmi haastattelussa. 

Ohjelma löytyy täältä. 

Kirjavia Kirjamessuja Kaikille!

Laura Mauro: Otavaisen olkapäillä

 

 

 

 

Laura Mauro: Otavaisen olkapäillä 

Haamu 2024 

 

Englanninkielinen alkuperäisteos: 

On the Shoulders of Otava (2020).

SUOMENNOS LAURI LATTU

Kannen kuvitus: © Noora Jantunen

 

ISBN 978-952-7413-55-5 (sid.)
 

Osta kirja 

 

lauramauro.com 

 

Kirjatraileri 

 

 

On vuosi 1918. Köyhän perheen tytär Siiri Tuokkola on liittynyt punakaartiin. Omien joukossa naistaistelijoita sekä vierastetaan että toisaalta ylistetään proletariaatin yhtenäisyyden symbolina. Valkoiset pitävät heitä pahan ruumiillistumana.
Sodan kurimukseen ilmestyy lisäjuonne, kun rintamia erottavissa metsissä alkaa liikkua jotain vihollistakin vaarallisempaa. Huhutaan oudoista valoista, joiden kohtaaminen vie järjen ja lopulta hengen.
Kun yksi tovereista katoaa lumimyrskyssä, Siiri päättää löytää hänet. Matka vie sodan kauhuista vanhan mysteerin äärelle.
Palkitun brittikirjailija Laura Mauron pienoisromaanissa Suomen sisällissota yhdistyy nerokkaasti kansanperinteen ja mytologian taianomaisiin sävyihin. Otavaisen olkapäillä on kirjailijan ensimmäinen suomeksi ilmestynyt teos. 

 

 

 

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta. 

 

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää Kaikille!  

 

 

Laura Mauron Otavaisen olkapäillä on pienoisromaani, joka yhdistelee Suomen sisällissodan tapahtumat ja myyttisen kauhufantasian tunnelmat nerokkaasti. Teoksen keskiössä on Siiri Tuokkola, köyhän perheen tytär, joka on liittynyt punaisten naiskaartiin. Naiset toimivat toisaalta proletariaatin yhtenäisyyden symboleina, mutta heidän olemassaolonsa herättää myös pelkoa ja halveksuntaa. Romaani sijoittuu Tampereen lähiseudun maaseudulle, jossa naiskaartilaiset yrittävät selviytyä sodan ja siihen liittyvien vaarojen keskellä.
Yksi Siirin tovereista, Osku, katoaa lumimyrskyssä ja palaa takaisin mieleltään järkkyneenä. Metsissä liikkuvat oudot valot, joita pidetään vaarallisina, ja huhujen mukaan niiden katsominen vie hengen. Siiri lähtee etsimään kadonnutta toveriaan, ja matka vie hänet syvemmälle niin sodan kauhuihin kuin vanhoihin myytteihin.

Otavaisen olkapäillä on hyvin lyhyt mutta tiivis teos, jossa ei ole yhtään turhaa lausetta. Mauro on mestari luomaan ahdistavan ja pelottavan tunnelman. Hän käyttää kansanperinteen ja suomalaisten myyttien aineksia taitavasti, erityisesti karhun ja liekkiöiden myyttistä symboliikkaa. Teos on tyyliltään hiljaisen kauhun mestariteos, jossa pelottavat elementit hiipivät lukijan ihon alle vähitellen, ilman suoraviivaista selittämistä.

Romaani onnistuu kuvaamaan sodan ja kauhun yhdistelmän ainutlaatuisella tavalla. Nuoret naiset ovat kuin heitteillä sodan keskellä, missä kuka tahansa voi olla joko vihollinen tai oma. Valkoisten uhka on jatkuvasti läsnä, mutta yliluonnollinen voima metsässä on vielä pelottavampi. Teos pitää lukijan jännityksessä loppuun asti, eikä vastauksia anneta helposti – aivan kuten Siiri, lukija joutuu kohtaamaan tuntemattoman ja selittämättömän.

En lue kauhua yleensä, mutta ihastuin tähän kirjan nimeen heti sen kuultuani ja halusin ehdottomasti tietää minkälaista on Otavaisen olkapäillä. Ehkä tämä liittyy siihen tapaan, jolla tähdet ovat läsnä Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta-sarjassa.

 

Ollessani Otavaisen olkapäillä minua hämmästytti sen sujuva suomennos ja olen kiitollinen siitä että olemme saaneet tämän suomeksi. Etenkin näin suomalaisen kirjallisuuden päivänä! 

Näin ollen kirja on sivumääräänsä ja kokoaan suurempi. 

Laura Mauro voisi nimensä puolesta  olla  sekä suomalainen että italialainen,"

Teos on ehdoton suositus kaikille kauhun, fantasian ja historiallisten tarinoiden ystäville.

 

 

Lisäksi rakastan kaikenlaisia sanaleikkejä ja kielellä leikittelyä muutenkin. En ole lukenut Kalevalaa, mutta kirjan kielellä leikittely toi mieleeni suosikki ohjelmiani. Mulla on varmaan joku sisäinen ajatusmaailma siihen, että miten mistäkin saadaan Alivaltiosihteeri-, ja/tai Koe-eläinpuisto, sekä Leila ja Annukka huumoria. Jos ei oo koskaan kuunnellut kyseisiä radio-ohjelmia niin tää mun juttu ei aukene mitenkään. Ainiin unohin tietenkin Knallin, mutta semmonen möhläys sopii Knalli ja sateenvarjo-kuunnelmien meininkiin.

Annan kirjalle tähtiä 4/5. 

Uskon sinun nauttivan tästä kirjasta, vaikka vierastaisit kauhua. Teos kannattaa lukea sujuvan suomennoksen ansiosta.

Lippuarvonta: Helsingin kirjamessut 2024

 

 

 

 

Helsingin Kirjamessut järjestetään 24.–27.10.2024. Jättämälä kommentin tähän postaukseen olet mukana arvonnassa, jossa voit voittaa lipun Kirjamessuille. Lippu oikeuttaa sisääänpääsyyn kerran, sekä ohjelman katseluun streamin välityksellä.

 

Arvonta päättyy 18.10.2024 klo 18. Ilmoita kommentissa sähköpostiosoite, jota käytän vain lipun lähetykseen. Suoritan arvonnan tuon 18. Päivän iltana. Lippuja jaossa kaksi kappaletta eli voittajia on kaks jotka saa yhden lipun per hlö. 

 

Julkaisen arvonnan päätyttyä omat vinkkini messuille. 

 

Ohjelma löytyy tästä . 

 

 

Kiitos Messukeskukselle yhteistyöstä. 

 

Onnea arvontaan!

Annamari Marttinen: Tapahtui mitä tahansa

 

 

 

 

Annamari Marttinen - Tapahtui mitä tahansa 

 

Tammi 2024 

 

ISBN

 

9789520465513 

Lukija 

Antti Virmavirta

Kun omasta lapsesta tulee murhaaja.
Raastava romaani syyllisyydestä ja häpeästä. Mitä tapahtuu rikoksesta tuomitun läheiselle?
Keskellä kirkasta kesäpäivää Vesa kuulee, että hänen tyttärensä on pidätetty murhasta epäiltynä. Tunteet vaihtelevat häpeästä epäuskoon, ja kaiken keskellä Vesa pohtii, missä elämä meni vikaan. Miten omasta rakkaasta lapsesta tuli murhaaja? Olisiko teon voinut estää? Onko lasta kaikesta huolimatta lupa rakastaa? Tapahtui mitä tahansa on hätkähdyttävä kertomus siitä, miten rikos vaikuttaa syyllisen läheisiin. Onko elämässä enää mitään mieltä, kun ihmiset katoavat ympäriltä ja yksinäisyys valtaa kodin joka nurkan.
Annamari Marttinen (s. 1960) on lukuisissa romaaneissaan tutkinut herkkävaistoisesti ihmisen kaikkein salatuimpia tunteita. Hänen edellinen romaaninsa Elämä jota en odottanut (2023) kuvaa kolmiodraamaa tavalla, joka hurmasi lukijat ja kriitikot. Marttinen on saanut lukiolaisten myöntämän Nuori Aleksis -palkinnon romaanistaan Korsetti (2018).

Storytelistä kuuntelin omakustanteisesti. 

Pahoittelut, etten ole maininnut kansikuvan tekijää, mutta en onnistunut tietoa löytämään. 

Kirja on erilainen. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että myös läheisen näkökulmasta vois kirjoittaa rikoksen tekemisestä ja sen vaikutuksesta. 

Kaikki on niin kauniisti alussa. Silloin kun ei vielä tiedetä ja uskotaan kaiken olevan niinkuin on aina ollut. Kunnes tapahtumat alkaa vyörymään ja tieto tavoittaa.

Miltä se tuntuu kun läheinen tekee teon, johon hänen ei osaa kuvitella pystyvänsä? 

Miltä tuntuu kun uskoo, ettei esim. töissä kukaan tiiä tapahtuneesta ja että se oli meiän perheen lapsi, joka sen teki? 

Miten ollaan kun ollaan, kuin ei oltaiskaan? 

Näitä teemoja kirja käsittelee. 

Oon ite käsitellyt näitä muutenkin koko tämän viikonlopun . 

Tiiän miltä tuntuu kun ympäröivät ihmiset on kuin ei ne tietäisi, vaikka kaikki tietää. Toki mun on helpompi niin. Sillä en kaipaa kommentteja tähän mieltäni kalvavaan asiaan. Toki mun elämässä ei oo kyse murhasta, vaan vaan siitä, ettei olla vaikka eletään. Välillä mietin olisko helpompi jos ihminen olis kuollu kuin, että eletään kuin ei tunnettaisi. Mut en oo tullut minkäänlaiseen tulokseen tässä ajatuksessa. 

Kirjassa osataan niin hyvin kuvailla tätä kaikkea. Lukiessa mietin, että niin, aivan, tälläkin tavalla vois ajatella jos vastaavaa kävis lähipiirissäni, että näinhän se mieli varmaan toimisi. 

 

Murhaajan sisarukset kieltää tapahtuneen, eikä halua käydä katsomassa murhaajaa Hämeenlinnassa, eikä Niuvanniemessä. 

Pakko sanoa, että en itekään luultavasti pystyisi kyseisiin paikkoihin mennä ketään katsomaan. Mutta nää on niin isoja asioita, että mistä sitä kukaan pystyy tietämään miten todella ite toimisi jos kohalle osuis. 

 

Kannattaa lukea tää kirja jos haluat ajattelemisen aihetta tähän kuumana käyvään kirjasyksyyn!

Tähtiä 3/5.

Sarah Lark: Toivoa maailman äärissä

 

 

 

 

 

Sarah Lark - Toivoa maailman äärissä 

Bazar 2022 

SUOMENTAJA
Sanna van Leeuwen
LUKIJA
Maija Lang
KANSI
Nic Oxby
ALKUTEOS
Eine Hoffnung Am Ende der Welt
GENRET
Lukuromaanit ja viihde Suomennettu kaunokirjallisuus
ISBN
9789523765283

Tunteikas historiallinen sukusaaga jatkuu
Sarah Larkin Uusi-Seelanti-sarjan neljäs osa Toivoa maailman äärissä on unohtumaton lukuromaani kahdesta kohtaloaan etsivästä nuoresta toisen maailmansodan pyörteissä.
Vuonna 1941 nuori Helena matkustaa sisarensa Luzynan kanssa Puolasta Lähi-itään karkuun Eurooppaa koettelevaa kauhua. Helena on kuullut mahdollisuudesta päästä turvaan kaukaiseen Uuteen-Seelantiin, joka vaikuttaa rauhaisalta satamalta suojassa sodan kärsimyksiltä. Maailma asettaa kuitenkin esteen naisten tielle, kun vain toinen heistä saa turvapaikan kaukaisesta maasta.
Samaan aikaan James McKenzie kapinoi vanhempiaan vastaan Uudessa-Seelannissa. Vanhempiensa jyrkästä vastustuksesta huolimatta nuori lentäjä haluaa matkustaa Eurooppaan puolustamaan vapaata maailmaa. Kohtalo laittaa Helenan ja Jamesin tiet törmäyskurssille, ja nuoret joutuvat taistelemaan kaikkien tulevaisuuden vuoksi maailman syttyessä liekkeihin heidän ympärillään.
Toivoa maailman äärissä on Sarah Larkin Uusi-Seelanti-sarjan huikaiseva päätösosa, joka jatkaa McKenzien suvun tarinaa ja vie lukijan unohtumattomalle matkalle kohti kaukaisuudessa siintävää toivoa.

Omakustanteisesti kuunneltu Storytelistä. 

Sarjan kolme aiempaa osaa ovat pitkiä kuin ne kuuluisat nälkävuodet. Tämä neljäs osa on vain 10 tuntia. 

Minulle tuli uutena tietona, että ihmisiä on Euroopasta paennut myös Siperian ja Persian kautta Uuteen-Seelantiin. 

Tosin kyseinen maa tuntui jotenkin sivuseikalta tässä. Kun muistaa miten aiemmissa kirjoissa on kyseistä maailman kolkkaa kuvailtu. 

Tässä oli vanhan kertausta liittyen aiempiin tapahtumiin, joka tulikin tarpeeseen kun aiemmista osista on jo sen verran aikaa. 

Tää on jotenkin muutenkin irrallinen osa muusta kokonaisuudesta ja luin tämän enempi siksi, että saan sarjan päätökseen kuin siksi, että olisin välttämättä ollut kiinnostunut tapahtumista. Suomennos on hyvä. 

Jotakin jäi puuttumaan tästä teoksesta. 

Kirjalle itselleen kaksi tähteä. Lukijan vuoksi Storytelissä 5/5.

Aino & Hajonneet: Enemmän kuin mitään muuta

Aino & Hajonneet - Enemmän kuin mitään muuta 

 

℗ 2024 Svart Records

 

Spotify 

YouTube

 

 

Miksaus: Harri Petjakko & Petri Sinkkonen
Masterointi: Joona Lukala
Aino Laakso - laulu
Petri Sinkkonen - kitara, basso
Harri Petjakko - kitara, taustalaulu
Aki Räty - piano, urut, taustalaulu
Eetu Pesu - rummut, perkussiot
Juha-Matti Riissanen - basso
Sonja Tiiro - saksofoni
Henna Vaarala - basso, taustalaulu
Helmi Eskelinen - huilu
Markus Vainio - rummut
Jyrki Lindgren - perkussiot
Jukka Puurula - taustalaulut

 

Enemmän kuin mitään muuta – Aino & Hajonneet julkaisee syyskuussa kolmannen albuminsa
Melodista punkrockia ja voimapoppia soittava Aino & Hajonneet julkaisee syyskuussa 2024 kolmannen levynsä Enemmän kuin mitään muuta. Uutukainen on luonnollinen jatkumo Hullui unelmii (2021) sekä Kuluneita kaikuja (2013) -albumeille, mutta yhtyeen jäsenistö ei halua puhua trilogiasta, vaan tuleva julkaisu kiteyttää selkeämmin sen, mistä yhtyeessä ja sen musiikissa on perimiltään kyse.
-”Hyvä rocklevy potkii päin näköä, koskettaa, rönsyilee, puhuttelee, kaahaa mutkissa, pakottaa liikkumaan ja saa laulamaan messissä samaan aikaan. Sen on myös oltava samaan aikaan monipuolinen, dynaaminen ja tarttuva. Tällä albumilla me pääsimme lähemmäs sitä kuin kertaakaan aiemmin”, yhtyeen kitaristi ja pääasiallinen säveltäjä Petri Sinkkonen kertoo.
Aino & Hajonneet julkaisi 10.5. ensimmäisen näytteen tulevalta albumiltaan. Viimeiseen iltaan on räiskyvä ja kirkasotsainen rockbiisi, joka enteilee omalla tavallaan lopun alkua, mutta samalla heijastaa hullulla energiallaan sitä, että toivoa on olemassa. Yhtyeen laulaja Aino Laakson mukaan se vain täytyy kaivaa hitusen syvemmältä.
- ”Viimeiseen iltaan oli meille merkittävä kappale heti valmistuttuaan. Nykyisin tuntuu sille, että ihmiset etääntyvät toisistaan ja jokainen kaataa omaa pahaa oloa toistensa niskaan. Kuitenkin kaiken tämän sekoilun ja ahdistuksen keskellä me halutessamme pystymme auttamaan toinen toisiamme jaksamaan. Olemme Hajonneiden kanssa taipuvaisia yhdistelemään kipeitä aiheita meille ominaiseen hulluun energiaan. Se tulee meiltä aika luonnostaan ja albumin ensimmäisessä singlessä alleviivaa asian.” 

Joulu tuli jo! Oon tänään tätä kuunnellut. Loppu vuonna mitään muuta kuunnellakaan meillä! 

Keikkoja odotellessa. 

Uutisia myös Sleepy Sleepers  

faneille. 

 

 

Kappaleet 

1. Viimeiseen iltaan

 

Tää tuli ulos jo keväällä ja on hyvä avausraita. 

2. Sid & Nancy

 

Pidän tästä! Hieno sanoitus ja voiko punkkii olla ilman näitä kahta? 

Oon lukenut Nancy-kirjan pariin kertaan. Ekalla kerralla se teki suuren vaikutuksen ja tokalla kerralla koin sen vielä raskaampana.

3. Käärmeet

Biisissä tapahtuu paljon. Kannattaa kuunnella hyvillä kuulokkeilla.

 

4. Planeetta Melankolia

 

Tarina baarissa olemisesta.

5. Aurinkomäki

Tää julkaistiin elokuussa. Aurinkomäki on ilmeisesti paikan nimi. 

Mulle tulee tästä mieleen eräät viime vuoden kesäjuhlat. Juomaa riitti aina aamuun saakka. Jos olisi taivas niin se olis just sellanen, että olis tarpeeks kuplivaa juomaa, hyvää seuraa ja musaa. Uskoisin jos uskoisin. 

6. Järki lähtee

Biisissä lauletaan: "Häiriintynyt kaunis mieli niin on kaunis pinta peili tyyni." 

Se on kyllä hyvin sanottu. 

7. Hysteria

 

"Hysteria on tänään halpaa." 

 

8. En oo niin kuin hän

 

Se on tullut selväksi, etten ole niinkuin hän... Tää biisi on just niin hyvä kertomus siitä! 

 

9. Huomenna

 

Piano tai flyygeli. En edelleenkään tunnista kumpi on kumpi, enkä sitä onko kyseessä aito, vai joku syntikkasoundi. 

RAKASTAN TÄTÄ BIISIÄ! 

Kun tää lähti soimaan niin ajattelin, että tulee jotakin kaunista. 

Mietin miten hienolta tää kuulostas jossain aivan erilaisessa ympäristössä. Sit ajattelin, että haluan tän biisin mun häihin. Kirkko on hyvä paikka soittaa pianoa. Siitä ajatus sitte harhautui erääseen kesäiltaan vuonna 2005. Eli kohta siitäkin on 20 vuotta. Istuin ja kuuntelin kun soitit kirkkourkuja. Mietin, että kuinka Sä niitäkin osaat soittaa, mutta toisaalta mikset osais. Oltiin jossain päin Pirkanmaata. Siellä ei ollu mitään tilaisuutta siinä hetkessä. Leikin kuuluvani porukkaan, koska halusin olla osa sitä mikä oli alunperinkin osa sua. Järki voitti ja seuraavana keväänä en tienny kuinka elämässä ollaan. Sä varmaan kysyisit tiiänkö vieläkään. 

Tää biisi, Ainon ääni ja piano on vaan niin kaunis! 

On enempi niitä joiden kanssa en ole tekemisissä kuin niitä, joiden kanssa olen. Pärjääään niiiin paljon paremmin ilman! Paitsi niissä hetkissä kun en pärjää. Usko tekee autuaaksi, vai tekeekö? Onnellisuus ei tapahdu vaikka väleissä olisin. Niin paljon paskaa ehtiny tapahtuu.... Siksi kaipauksesta voi tehä taidetta. 

Biisissä lauletaan, että 

"Me osataan tää näytelmä. Sä kaadat mulle viiniä ja hymyilet. On vieraat kaikki saapuneet ja mä tarviin toisen savukkeen. Meil on liian paljon yhteisii ystävii. Ja taas mä päätän tää on viimeinen kerta kun rikot mut kesken leikkien. Mut heti huomenna samaan kohtaan me taas kelataan ja aika seisahtuu. Mut jos huomenna kaikki ois helpompaa. Oisin Dorian, mut selvinpäin. Vai pitikö tän mennä näin? 

Ei kai se oo väärinkään tänään jos en vierees jää? Se vain repis mun sydämen sä tiedät sen. Vaik on vieraat yöhön poistuneet ni muista mitä sovittiin. Enää ei voi käydä niin. me luvattiin." 

 

Silloin aikoinaan kun oltiin kaiken maailman bileissä ja tapasin sun ystävii, joille mua ei esitelty muuta kun vanhana koulukaverina. Ni nehän oli aika mielenkiintosii tilanteita. Etenkin kun ottaa huomioon, ettei me oo koskaan samaa kouluu käyty samaan aikaan. Mut ne tilanteet sun läheisten kanssa oli just sellasii, että sää olit niinkun mua ei olis ollut ja mä juttelin sit muiden kuin sun kaa. Sit kun oltiin taas kahestaan joskus aamuyöstä niin olin taas olemassa sulle ja valmis antamaan. Antamaan anteeksi kaiken sen. Riippumatta siitä miten ilta oli menny. 

Tätä biisiä kuunnellessani mä näytän siltä, että toivon olevani toisaalla, toisessa ajassa ja toisten ihmisten kaa. Se näkyy musta aivan varmasti. Toki voi se näkyä musta niinkin, että näytän onnelliselta. Tää on nähdäkseni vaikea biisi. Yhä edelleen vihaan omaa ääntäni. Pitäs ehkä opetella taas käyttämään sitä, että ens keväänä synttäreilläni vois tätä lauleskella sitten kun ollaan siinä vaiheessa, että ikävästä tulee liian suurta.... 

Jouduin hylkäämään alkuperäisen ajatukseni bileistäni, mutta jotain tulloo tilalle. 

10. Värivaloja & shampanjaa

 

Upea päätös levylle. 

 

Stars 5/5.

Lukutaitopäivä

 

 

 

 

 

 

Hyvää lukutaitopäivää!

 

International Literacy Day

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän
tulevaisuuden rakentamisessa.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen
ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Koulutuksella
on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta.

Lukutaito on keskeinen tekijä myös kestävän kehityksen edistämisessä. YK:n Agenda2030
neljännen tavoitteen päämääränä on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimisen mahdollisuudet.

Tiesitkö, että:

• Yli 15-vuotiaista osaa lukea hieman yli 86%. Aikuisista lukutaidottomista enemmistö on naisia.
• Nuorista 15–24-vuotiaista osaa lukea noin 92%.
• Maailmanlaajuisesti lukutaitoisten osuus on kasvanut kuluneiden vuosikymmenten aikana mutta alueellisesti on edelleen suuria eroja.
• Alhaisin lukutaitoisten osuus on Sahara eteläpuolisessa Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Aasiassa

Teksti ja toinen kuvista on täältä. 

Toinen kuva täältä . 

 

Jos lukutaito on niin tärkeä, että sille on oma päivänsä niin tuntuu, että se lukutaidon tärkeys itsessään unohtuu. 

Lukijoita syrjitään sillä perusteella mitä kirjaformaattia käytät. Tarina on sama luetpa sen sitte kiviin kirjoitettuna tai pistenäytöltä tai lukemalla äänikirjaa. 

Paperikirja on ainoa oikea tapa lukea ja äänikirjat on vaan joku viihteellinen harrastus. Paperikirja julkaistaan eka, koska silleen kirjailija ja kustantaja saapi eniten rahhaa. 

Äänikirja julkaistaan vasta kuukausien päästä, jotta se paperille painettu paholainen on ehditty ostaa tarpeeksi moneen talouteen, vaikka äänikirja olisi valmis julkaistavaksi täysin samalla hetkellä kuin paperinen paholainen. 

Näin toimimalla kustantajat selkeästi osoittavat ableismin ja asennevammansa! 

En voi nauttia kirjasta samaan aikaan muiden kanssa kun en voi lukea paperikirjaa. En voi osallistua ajankohtaisiin kirjakeskusteluihin, koska kustantajat eivät arvosta erilaista lukijuutta! 

En tiedä mihin tästä kustantajien harjoittamasta syrjinnästä voi valittaa! 

Toki ei mikään vedä vertoja Celia-kirjaston kahden vuoden tuotantoajoille tietyissä tapauksissa. Varsinainen saavutettavuuslaitos meillä siinäkin! 

Minä ja moni muu ollaan niinku jotenki niinku tyhmempii ku tarinat ei virtaa katsomalla meidän aivoihin! Me varmaan niinku tuon takia luetaan niinku eri tarinoita! 

Sellanen vaikutelma tulee kun yrittää netissä osallistua johonki keskusteluihin ja niissä kuulee, ettei äänikirjat ole lukemista. 

Seksuaalivähemmistöt saa kyllä vessansa, joissa ei määritellä kelle ne on. 

Millon aletaan arvostamaan lukutaitoa ihan oikeasti!