Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elisa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elisa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. huhtikuuta 2024

Leila ja Annukka: Sen pituinen se







Leila ja Annukka. Sen pituinen se


Otava 2022 


ISBN


9789511425434


Lukijat 

Johanna Reenkola & Tiina Siikasaari 


Kesto 


4 h 33 min 


Oma ostos 


Elisa




Parasta ysäriä äänikirjoina!

Leilan ja Annukan sinkkuus on taakse jäänyttä elämää. Urbaanit ikinaiset panevat silti edelleen rahaa sojoon entiseen malliin, kaartavat parketeille kaasu pohjassa ja shoppailun lomassa huilaavat drinkkibaareissa. Onko miljoonaperijätär Leila Makkosen ja köyhän maatilan tyttären Annukka Ahlqvistin terästetty meno sittenkin liikaa kotona odottaville miehille?

Leila ja Annukka syntyivät Ylen Radiomafia-kanavalle 1990-luvun puolivälissä ja seikkailivat sen jälkeen niin kirjoissa kuin podcasteissakin. Nyt ikoniset hahmot ovat hypänneet äänikirjoihin, jotka toteuttavat alkuperäiset äänet Johanna Reenkola ja Tiina Siikasaari.



Nostalgiatrippi ysärille jatkuu. Tuo Radiomafian täyteinen aika oli nuorisolle tehdyn radioviihteen parasta aikaa. Ei tiedetty Yle areenasta saati nettiradioista. Tai ainakaan itsellä ei nettiä paljoa muutoinkaan ollut käytössä. Jos et siis ollut radion äärellä ohjelman lähetysaikaan niin mistään et sitä päässyt kuulemaan heti vaan vasta uusintalähetyksenä jos silloinkaan omista aikatauluistasi riippuen. Muistelisin, että uusintoina tuli Leila ja Annukka, Alivaltiosihteeri ja Koe-eläinpuisto. Tai näitä ohjelmia olen voinut kuunnella, vaikken viikottaisen uuden jakson lähetysaikaan ollut yleensä radion ääressä. 

Sunnuntait olikin hyviä päiviä kun ensin klo 12 laitettiin viikon myydyimmät albumit järjestykseen ja sen jälkeen Leila ja Annukka uusittiin kuluneelta viikolta sopivasti ennen maanantain uutta jaksoa. 


Tässä kirjassa aluksi ollaan terassilla ja Annukka on aloittanut aromaterapiakurssin, jonka Leila luonnollisesti on maksanut. Tosin kyllä ihan rahalla. Leila kun luuli Annukan ostaneen vaatteita. 

Kurssilla on myös Asko, johon Annukka ihastuu. Yhteistä Vappua suunnitellaan ja Annukka miettii Askon kutsumista, mutta Leila vastustelee ja lopulta Vapun vieraslistassa on vain kaks nimeä Leila ja Annukka. 

Vappubileet jää ikäänkuin kesken kun Leila juo vahingossa WC:n puhdistusainetta ja joutuu sairaalaan, jonne Annukka uskollisena ystävänä kiikuttaa juomaa potilaalle ja Leila heitetään sairaalasta pihalle kun juoda ei saa. 


Leila on pankissa töissä ja Annukan tullessa morjestamaan ja tsekkaamaan työpaikkaa myöntää Leila 600 tuhatta markkaa lainaksi Annukan ja Askon aromaterapiahoitolan perustamiseen. 

Leila saa Leoniasta potkut ja koettaa tämän jälkeen hakkerin avustuksella päästä käsiksi pankin tietojärjestelmiin, jotta vois muuttaa Annukan tilin saldon, joka on 20 tuhatta miinuksella, mutta ainut asia minkä hakkeri kerkiää hoitaa on Leilan syntymäaikatieto. 


Leila joutuu poliisin puhutteluun ja asemalla rikkoo kahviautomaatin ja Annukka tulee rahan kera apuun, jotta Leila pääsee asemalta pois. Poliisi ei osaa kirjoittaa Makkosta ja Leila väittää, että hänen nimensä kirjoitetaan g-llä eikä k-lla. 


Annukka ei kuitenkaan valmistu aromaterapiakurssilta, vaikka Leilan kanssa ollaan todistusten jaossa. Annukka ei ole tehnyt kaikkia tehtäviä vaan enempi keskittynyt Askoon. 


Ladyt viettää aikaa ravintoloiden lisäksi Stockmannilla, kesämökillä ja keskustelut ja sattumukset on aina yhtä lennokkaan oivaltavia. 

Leila osallistuu maalauskurssille ja käyttää taidemallina tietenkin Annukkaa. Leilalla on aivan oma käsityksensä taiteen tekemisestä.. 


Annukka päätyy Leilan hämmästykseksi töihin Alepaan ja näin ollen Leilan tehtäväksi jää vahtia Annukan koiran Reginan synnytystä. 

Tietenkin Regina synnyttää Annukan ollessa töissä ja Leila auttaa kuusi pienokaista maailmaan ja nimeää pennut. 

Sekarotuisten koiranpentujen nimeksi tulee Sankari, Ryyppy, Tupakka ja Tulppaani. 

Annukka saa nimetä pennuista kaksi, joiden nimiksi tulee Viktor ja Climenko. 

Leila suunnittelee ottavansa yhden pennuista itselleen, koska ne ovat kiintyneitä häneen kun hän on ensimmäinen ihminen, jonka he näkivät. Onneksi tämä jää vaan suunnitelmaksi. 


Rakastan tätä kirjaa! Tässä ja heidän radioviihteessään on jotain niin ainutlaatuisen upeaa! Huumori on niin omaperäistä ja osuvaa. Asioilla leikitään ja jutut viedään välillä äärimmäisyyksiin osuen kuitenkin tekemään siitä niin toden tuntuista. Tai sit se olen vain minä itse, joka viihdyn niin valtavan hyvin näin sarkastisen ja parodiavoittoisen huumorin parissa. 

Leilan ja Annukan kyky nauraa toisilleen, kuin myös itselleen ja hullutella elämässä ja saada se eläväksi on tapa tehdä viihdettä, jota kaipaisin myös tähän aikaan! 


Kirjalle tähtiä 5/5. 


Kiitos Otavan väelle avusta kansikuvan kanssa!




Naiset teki Come Backin vuonna 2012. Elisakirjaan julkaistiin muutamia uusia jaksoja. Niissä tavattiin vuosien jälkeen, vietettiin Vappua yhdessä ja pohdittiin taas elämää ja miehiä. 

Jakso  Hapokasta Vappua



Olisin niin toivonut jatkoa näille jaksoille.

maanantai 19. helmikuuta 2024

Annina Holmberg: Amorina, kesähevonen

 

 

 


 

 

Annina Holmberg - Amorina, kesähevonen

 

Saga Egmont FI 2023


ISBN
9788727086248


E-kirjan sivumäärä
139

 

 

 

Heppatyttö Liian elämää kuvaavan sarjan ihastuttava ensimmäinen osa!

Kun 15-vuotiaan Liian hoitohevonen lopetetaan, elämä on hetken aikaa tyhjää, mutta onneksi ystävä houkuttelee hänet kesäleirille. Pihlajakummun kartanolla odottaa uusi tuttavuus, upea hevonen nimeltä Amorina, jonka laukassa on Liian kaipaamaa taikaa. Ja vielä leirin jälkeenkin Amorina jää sulostuttamaan Liian elämää koulunkäynteineen.

Koskettava nuortenkirja yhdeksäsluokkalaisen tytön menetyksestä ja lohdusta, joka saapuu upean ratsun hahmossa. Myös ystävyyden merkitys punnitaan surun hetkellä.

Liia

Elämänmakuinen nuorten heppasarja seuraa teini-ikäisen Liian hevosharrastusta ja aikuistumista ihastuksineen.

Annina Holmberg (s. 1964) on suomalainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on kasvanut teatteriperheessä ja kiinnostunut teatterista, kirjallisuudesta ja muista taiteen lajeista jo nuorena. Holmberg on julkaissut teoksia erityisesti lapsille ja nuorille.

 

 

Tää teos huokuu nostalgiaa ja vie minut onnen hetkiin, hevoskesiin, heppojen hörähdyksiin ja kavion kopseeseen. 

Tämä myös avaa kolme osaa käsittävän Liia-sarjan ja on pakko sanoa, että mielelläni olisin lukenut hänestä lisää. 

Kirjassa eletään sateista syksyä ja muistellaan takaumien ja kirjeiden välityksellä mennyttä kesää ja ratsastusleiriä, jolle Liia ystävänsä Martinan "pakottamana" päätyy. 

 

Leirillä on Liialle ihania uusia heppoja ja ihmisiä. Tosin kaikki ne uudet ihmiset ei ole niin ihania otuksia. 

On sitä tyypillistä hevoskirjoille ominaista leiriläisten arvojärjestystä ja nuorten ihmissuhdedraamaa ja kinastelua. 

 

Liia ihastuu Amorinaan, joka onkin tervetullutta hänen aiemman hoitohevosensa menehdyttyä. 

Liia ja Martin, joka on Martinan veli ja tuntenut Liian jo vuosia ovat paikalla kun Chocolatan varsa syntyy. Varsan nimeksi tulee Milky Way. 


Kirja kattaa ajan syksystä kevääseen, jolloin Liian perhe on muuttamassa lähemmäs Amorinaa ja muita ystäviä. Loppuratkaisu on dramaattinen ja saa tarttumaan seuraavaan osaan välittömästi. 


Tämä on kirja, jonka luin aikoinaan pistekirjana. Nykyään en pysty niitä lukemaan, koska ne painetaan huonolle paperille, eivätkä enää ole kierresidottuja vihkoja vaan yhteen niitattuja lärpäkkeitä. Toki painavia, tilaa vieviä, sekä ranteeni, jotka jo muutoinkin kärsivät aika-ajoin jännetuppitulehduksesta eivät kestä pidellä näitä uuden uutukaisia pisteopuksia. Koetettu kyllä on lukea näitä vaikka missä ja minkälaisissa asennoissa ja kirjaa tai siis vihkosta käännellen ja väännellen. 


Tällä kertaa nautin tämän itse ostettuna e-kirjana. Ostopaikkana Elisa Kirja. Kirjan sähköisen version on kustantanut SAGA Egmont ja he myös ystävällisesti lähettivät kansikuvat tätä käyttöä varten. Kiitos niistä! 

Teos saa minulta tähtiä 5/5.

 

Löysin myös Holmbergin kirjailijanimellä Maria Kupias kirjoittaman nuorille suunnatun hevoskirjasarjan nimeltä Hummarit 

 ja aion kesän saapuessa lukea myös sen.

 

tiistai 24. marraskuuta 2020

Barack Obama: Luvattu maa


Barack Obama: Luvattu maa 

Otava 2020 

ISBN
9789511392767 

Kääntäjät
Kyösti Karvonen; Seppo Raudaskoski; Ilkka Rekiaro

Painetun kirjan sivumäärä 879 

Kansikuva on e-kirjasta, jonka sivumäärä ei valitettavasti ole tiedossani. En Googlella kaikesta salapoliisityöstä huolimatta löytänyt e-kirjan sivumäärää. 



Tämä ei ole kirja-arvio jos sellaista odotit. Tässä kirjoituksessa keskityn epäkohtiin, jotka tulivat esille tämän kirjan myötä sen suhteen etten itse voi lukea painettuja kirjoja. 


Tämä kirja julkaistiin maailmanlaajuisesti 25 eri kielellä 17.11.2020. Minulla oli käsitys, että kirja tulisi lukuaikapalveluihin myös samana päivänä eli Storyteliin, Bookbeatiin yms. Nimenomaan äänikirjana. Näin ei kuitenkaan käynyt. Olin valtavan pettynyt, koska yleensä kirjat ovat esim. Storytelissä samana päivänä kun painettu kirja julkaistaan tai jo muutamaa päivää aiemmin. Ainoat palvelut, jotka äänikirjaa tällä hetkellä tarjoavat ovat Suomalainen ja Elisa. Äänikirjan julkaisupäiväksi on merkattu tämä päivä. Koetin myös Ellibs-kirjaston valikoimasta varata tätä e-kirjana, mutta jonot ovat melkoiset huolimatta siitä, että kirjasta kuitenkin useampi kappale lainattavissa. 

Äänikirjaa ei ole myöskään Celiasta saatavilla ja kyseinen paikka mainostaa itseään saavutettavuuden asiantuntijana. Äänikirjan pystyi heiltä kyllä varaamaan, mutta voi käydä niin, että kirja on sieltä kuunneltavissa vasta ensi kesänä. Pisimmät tuotantoajat joita Celiasta tiedän on olleet 1-2 vuotta. 

Nythän on niin, että jos haluaisin kirjoittaa blogiini arvion tästä kirjasta. Niin minä en voisi tehdä niin, koska kirjaa ei ole minulle saavutettavassa muodossa. Toki voisin kirjan arvostelukappaleen pyytää kustantajalta e-kirjaversiona, mutta olen ymmärtänyt, että riippuu vähän kustantajasta onko arvostelukappaletta saatavana muussa kuin painetussa muodossa. 

Jos kirjoittaisin vain ja ainoastaan kirjallisuus aiheista blogia niin tässä tilanteessa en olisi samalla viivalla muiden kirjabloggaajien kanssa, koska minulla ei olisi sitä mahdollisuutta kirjoittaa juuri tästä kirjasta, koska sitä ei välttämättä olisi saatavilla sopivassa muodossa. Paitsi jos itse ostaisin e-kirjan, mutta tällaista toimintaa en voisi jokaisen teoksen kohdalla mitenkään tehdä. Jos siis yleinen käytäntö olisi se, että harvasta kirjasta voisin saada arvostelukappaleen e-, tai äänikirjana. Onneksi blogini ei keskity vain kirjoihin, koska silloin olisin aikamoisessa pulassa kun kyseessä olisi uutuuksista kirjoittaminen. 

Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi missään kustantamossa sitä miten toimitaan kirjabloggaajan kohdalla, joka ei voi lukea painettua tekstiä? Eli että miten sellaisessa tilanteessa arvostelukappaleet hänelle toimitettaisi? 

On myös herännyt itselleni kysymys: Onko painetun kirjan lukeminen kulttuurista omimista? Tästä kyseisestä termistä puhutaan valtavan paljon. Lisäksi asiat, joista kohkataan paljon ovat esim. Sukupuolten tasa-arvo ja se, että muun sukupuolisille henkilöille pitää olla omat tilat erinäisissä liikuntapaikoissa ja vastaavaa. Toinen asia mistä kohkataan paljon on saako ihmiset käyttää tuoksuja kun on niin paljon tuoksuyliherkkyydestä kärsiviä. 

Toissa syksynä otin henkilökohtaisessa Facebook profiilissani kantaa tähän sukupuolten tasa-arvo aiheeseen. Sain kommentin, että voi olla oikeasti vaikea tilanne kun on vaikkapa WC:t vaan miehille ja naisille. Vastasin, että tällä ajattelutavalla esim. pistekirjoitusta pitäisi olla enemmän julkisissa tiloissa ja kaikkien paikkojen pitäisi olla esteettömiä ja saavutettavissa esim. pyörätuolilla. Keskustelu loppui välittömästi. 

Aina siis AINA kun puhun vammaisuudesta ja siitä miten meitä tulisi enemmän huomioida niin porukka hiljenee. Se on se yleinen ajattelutapa, että vammaiset maksavat yhteiskunnalle liikaa etc. Meitä syyllistetään myös kaikesta mitä tarvitsemme hyvään ja toimivaan elämään. Lisäksi ajatellaan, että esim. vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat ovat luxusta. Näinhän se ei ole. Matkoja on yleensä aiiiivan liiian vähän. Vai miltä se tuntuisi noin niinkuin omasta mielestä jos sinulla olisi vain 9 matkaa kuukaudessa? Siis menomatka on 1 matka ja tulomatka on 1 matka. Eli 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, joka on minimimäärä, mutta jota kunnat yleensä vain myöntävät. Enempi matkoja saa jos tietää, että niitä voi anoa, mutta kaikki eivät tiedä ja vaikka tietäisivät ja anoisivat niin eivät saa. 

Tämä oli johdanto tähän seuraavaan asiaan. 

Vallalla tuntuu olevan ajattelu, että kun teillä lukemisesteisillä ja näkövammaisilla on se Celia-kirjasto niin olkaa tyytyväisiä ja käyttäkää sitä. Celiaa ei saisi arvostella, koska se on niin hieno palvelu teille vammiaisille, jotka ette voi ees painettuu tekstii lukee. Miksi teidän edes tulisi saada kirja äänikirjana samaan aikaan kun me muut saadaan se kirja painettuna? 

Tämän suuntaisiin kommentteihin törmäsin kun avasin keskustelun Obaman kirjaan liittyen Celia-kirjaston ylläpitämässä ryhmässä Kirjoja kaikille. Siellä kysyttiin Miksi edes tarvitsisi olla samaan aikaan äänikirjana, miten tää liittyy saavutettavuuteen, väitettiin myös kirjan jo löytyvän Bookbeatista ja keskustelu meni siihen suuntaan mihin keskustelut yleensä menee. Lopetin kommenttien lukemisen kun joka toiseen olisin joutunut vastauksessani vääntämään rautalangasta mitä tarkoitan ja koska Tampereella olen niin avuksi olisi varmaankin joutunut ottamaan vielä raitiokiskon. 

Kirjan julkaisu useassa formaatissa samaan aikaan ei kuulemma ole saavutettavuutta, vaan saavutettavuutta on ympäristöt ja internet sivustot... Ja näinhän se ei ole. 

Saavutettavuus on myös sitä, että voin lukea hehkutetun uutuuskirjan julkaisupäivästä alkaen riippumatta siitä mikä on minulle sopivin formaatti. Näin olisin samassa asemassa valtaväestön kanssa. 

En jaksanut tästä asiasta vääntää ja lopetin kyseisten kommenttien lukemisen ja kun ei Celialtakaan vastausta avaukseeni tullut. 


Vielä tähän loppuun: Minua ei tarvitse syyllistää siitä, etten voi lukea painettuja kirjoja. Olen pettynyt siihen, ettei tämä Obaman kirja ollut saatavilla kaupallisena äänikirjana julkaisupäivänä lukuaikapalveluissa. Raha ei voi tässä olla kyseessä, koska Obama on eri asia kuin Suomessa suomalaisen suomeksi kirjoittama ja julkaisema kirja ja taloudellisen hyödyn maximointi. 

Kun lukemisen saavutettavuutta edistävä taho ei julkaise näin suuresti maailmassa julkaistavaa teosta lukemisesteisille sopivassa formaatissa niin kuka sen tekee?

Anna Jansson: Leikkiä tulella

            Anna Jansson - Leikkiä tulella      Lyhyt Maria Wern -dekkaritarina Lasten laulaessa suvivirttä Maria Wern taistelee kyyneliä va...