Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalan huone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalan huone. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. joulukuuta 2021

Nimipäiväpostaus & vuosikatsaus


 

 

 

Tänään on allekirjoittaneen nimipäivä kuin myös monen muun A-lla alkavan nimen. Kuulutaan A-ryhmään tai AA-Kerhoon henkilöstä riippuen. Se AA voi tarkottaa vaikka Apiloiden Avautuessa tai Aika Avartaa. Kaikkihan me kuulutaan johonki kerhoon elämän vaiheesta riippuen... 


Oon kyllä sitä mieltä, että tää joulukuun 9. päivä vois olla kansallinen juhlapäivä. Sopis hyvin siihen Itsenäisyyden ja joulun viettämisen väliin. 

Katotaan jos tulevina vuosina tekis vuosikatsauksen tällä päivämäärällä. Toki se riippuu suhdanteista ja siitä kuinka kiireinen tämä aika milloinkin on mistäkin johtuen. 

Tänään luonnollisestikin nautin lasillisen kuplivaa ja suosikki bändin musaa livenä. 



Vuoden yllättävin asia oli ABBA ComeBack! En osannut kuvitella, että mahdollistuu päivä, jolloin voin mennä levykauppaan ja ostaa sieltä uuden ABBAsen.


Enkä osannut sitäkään arvata, että voin hakea heidän joulusinglen julkaisupäivänään ja siinä samalla ihmetellä liikenneruuhkaa kun eräs areena avattiin.... 

ABBA esiintyy ensi keväänä Lontoossa. Oliskohan sinne mahdollista päästä näin blogistin ominaisuudessa? 



Vuoden levyistä on pakko mainita parit muut. 


Keväällä ilmestyi Yonan Uni johon herään levy. Se on loistava niin sanoituksineen kuin äänimaisemineen. 

Olisin kirjoittanut arvion tästä levystä, mutta en koskaan saanut levy-yhtiöstä vastausta sähköpostiini, jossa pyysin heitä lähettämään kansikuvan. 

Levy lähtee soimaan tästä .


Instagramista on tullut tärkein blogin somekanavista. Vaikka kuvat saattaa siellä välillä näkyä miten sattuu. 

Se näkyy esim. tuossa Tampere Kirjafestarit postauksessa. Siä on eri kuva kuin blogin varsinaisessa tekstissä. 

En ottanut festareilla esiintyjistä kuvia, koska puhelimeni vetelee viimeisiään akun suhteen ja sitä oli pakko säästellä. 

Tänäänkin olen ladannut puhelinta jo kolmesti, vaikken ole tehnyt sillä muuta kuin vastannut muutamaan juttuun. 

 

Vuoden löytö on ehdottomasti Aino & Hajonneet ja heidän levynsä Hullui unelmii. 

Se on ollut tämän syksyn power albumi. 

Hullui unelmii kuunneltavissa täällä.


Kirjoista on pakko mainita Jumalan huone. Vaikka tämä oli toinen kerta kun kuuntelin sen. Siis edellis kerrasta oli tosiaan jo jokunen vuosi. 

Se on kyllä niin hyvä teos, että kunhan muutama vuosi kuluu niin voin taas uudelleen lukea sen. Jos vaikka Bookbeatista seuraavan kerran. 


Pettymys oli, ettei Rileyn Seitsemän sisarta loppunut vieläkään. Toki se on ymmärrettävää, että tekstiä oli liikaa yhteen kirjaan ja pakko julkaista vielä kahdeksas osanen. 

Rileyn poismeno oli järkyttävä ja koskettava tapaus. 

 

 

Uutuus kirjoista pakko mainita Pidä kiinni kädestäni. Sitä suosittelen kaikille. 

 

 

Keikkojen osalta vuosi on ollut erilainen.. Keikat taitaa olla laskettavissa yhden käden sormilla. Siis ne joilla oon läsnä ollut. 

Viime viikonloppu on poikkeus. Kirjafestarien lisäksi olin virallisemmissa pikkujouluissa jotka Alivaltiosihteeri järjesti perjantaina. Samalle viikonlopulle oli läheisten tapaamisia ja kulttuuria joka lähtöön. 

Alivaltiosihteerikkö oli hassunhauska pikkujoululauluineen ja eikä saa unohtaa Keskiluokkaa. 

 

 Muutenhan tää vuosi on menny niinkun se on mennyt. Välillä ooon niin syvissä vesissä, etten itsekään meinaa löytää takas pintaan. Tiedostan itse ne asiat, jotka vie syvyyksiin. Minulla on yksi ohje itselleni ensi vuodeksi. En kuitenkaan kirjaa sitä tähän julkisesti nähtäville. 

Suru kulkee kanssani. Suru siitä, että minua ei ole olemassa heille, joiden luulin olevan osa elämääni ikuisuuteen.

Joulukuun aikana tulee vielä muutama teksti ja sitten blogi jää ansaitulle tauolle. 

 

 

Tässä vielä listat Youtube musicin ja Spotifyn vuosikatsauksiin. 


2021 Recap

 

suosikki kappaleesi vuonna 2021 .





sunnuntai 22. elokuuta 2021

Katja Kärki: Jumalan huone


 

 

 

 

Katja Kärki - Jumalan huone 

 

Bazar 2019 

 

Äänikirjan ISBN
9789522797070

 

 LUKIJA
Pihla Pohjolainen
KANSI
Sanna-Reeta Meilahti

 

 Kesto
13 t 57 min

 

Elisakirja & Storytel 

 

 

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi
Katja Kärjen Jumalan huone on ravisteleva esikoisromaani suvun vaietuista traumoista.
Hyvästi koko perkeleen suku! Elsa on päättänyt lähteä kodistaan ja omistaa koko elämänsä synnin tekemiselle. On lähdettävä, sillä ahdasmielisen suvun mielestä Elsa on aivan liikaa kaikkea. Pinkkiä siilitukkaa ei saa survottua siihen muottiin, johon nuoren naisen pitäisi mahtua. Hyvästi isä ja äiti, hyvästi pikkusisko ja etuoikeutetut veljet! Elsa maksaa kuskille setelillä ja istuu tyhjälle ikkunapaikalle bussin keskiosaan.
Katja Kärjen Jumalan huone kertoo kolmen naisen kautta pohjoiskarjalaisen Martikaisen suvun tarinan 1930-luvulta nykyaikaan. Suvun kaapeissa piilotellaan rumia luurankoja, tekoja, joita ei voi antaa anteeksi ja joista ei puhuta, mutta jotka koko ajan äänettömästi huutavat olemassaoloaan piinatessaan jokaisen mieltä. Kärjen monisärmäisessä esikoisteoksessa kuuluu vahvan ja vivahteikkaan kertojan ääni, joka herättää pohtimaan naiseutta, menneiden sukupolvien selviytymistä ja anteeksiantoa.

 

 

 

Rakastan tätä kirjaa. Niin kaunista kieltä, sujuvaa ja vetävää kerrontaa. 

Kirjassa on useampi kertoja, joiden elämää ja näkökulmia tapahtumiin tuodaan esiin aina 1930-luvulta vuoteen 2009. 

Henkilöistä itselle läheisimmäksi muodostui Elsa. Rakastin tätä henkilöä valtavasti. On niin paljon samaistumispintaa ja samoja ajatuksia. 

Ensinnäkin ollaan samaa vuosikertaa, tunnistan tunteen siitä, että kun pikku paikkakunnalta lähdet/pääset pois niin päätät, ettet palaa enää koskaan, sekä haluat hyvästellä koko perkeleen suvun. 

Oli aivan valtavan ihanaa seurata Elsan eri vaiheita ja elämän käänteitä. 

Barbie leikeissä puhutaan ja ihaillaan Spice Girlsejä. 90-luvulla kyseistä porukkaa tuli itekin kuunneltua ja silloin sitä luuli, että kaikkihan nyt niin tekee. 

Täysi-ikäisenä festareilla nautitaan elämästä, päädytään lehteen ja vähät siitä, että porukat näkee, eivätkä tykkää. Tämä siis Elsan elämästä, ei omastani. 

Ylioppilasjuhlissaan Elsa tanssii senkin edestä kun lapsena ei saanut ja päätyy sänkyyn opettajan kanssa. 

Jyväskylässä opiskelun ja elämisen vaiheita seuraillessani mietin omaa elämääni samoilta vuosilta kuin kirjassa on. Tosin ite en päätyny bändiin solistiksi, mutta päämäärätön oleilu baareissa, joista jatkoille milloin mihinkin ja sen miettiminen, että tätäkö tää elämä sitten vaan onkin kuulostaa kovin tutulta. 

Elsalla on aivan upea syntilista, josta toteuttaa kohdan kerrallaan. Abortin tehdessä listaan lisätään vielä tappaminenkin ja kivan tytön kämpille päädyttyä vielä homoseksuaalisuuskin. 

Tää kaikki ois voinut tapahtua itselle. Kuvaus kirjassa on niin elävää, että lukiessa ajattelee tämän kaiken voivan olla totta. 

Ite en oo kirjassa mainitunlaisesta taustasta lähtöisin. Niin maailmaan ja aikuiseen elämään sopeutuminen on silti ollut saman tyyppistä hapuilua kuin Elsalla. 


Kirjan toinen mielenkiintoinen henkilö oli Maria, joka myös Elsan kummi. 

Marian vaiheita seurataan 60-luvulta alkaen, jolloin tapahtuu paljon heidän suvussaan ja tapahtumat selviävät vasta kirjan edetessä. On valheita ja salaisuuksia. 


Kirjalle toivoisin jatkoa, mutta sitä tuskin on luvassa. 



Kuulin kirjasta ensimmäisen kerran ystävältä, joka oli löytänyt sen kirjaston uutuuksia selaillessaan. Kun itse koetin etsiä kirjaa samaisesta kirjastosta niin en hakusanoilla löytänyt ja minulle vastattiin, ettei kyseistä kirjaa ole heidän valikoimissaan. Ihmeteltiin miten toinen löytää mut itse en. 

Ostin äänikirjan Elisakirjasta ja kuuntelin talvisena viikonloppuna ja nautin valtavasti. Muutamia viikkoja kuuntelusta kävin myös eräässä paikallisessa kirjakaupassa, jossa itse kirjailija oli vieraana ja signeeraamassa kirjoja. Harmittaa, etten ostanut kirjaa fyysisenä kirjana silloin. 

Itsellä on vaan se ajatus, että artisteja, kirjailijoita tai mitäkä fanitan niin en kykene heitä livenä lähestymään. 


Tänä viikonloppuna vesisateen piiskatessa maata, syksyisen fiiliksen vallatessa mieltä ja ajatuksen otanko ruuan kanssa lasillisen punaviiniä vaiko enkö. Niin kuuntelin kirjan uudestaan Storytelistä. Viihdyin kirjan seurassa yhtä hyvin ellen jopa paremmin kuin silloin ekalla kerralla noin 2.5 vuotta aiemmin. 


Mietin myös kirjoitanko tästä kirjasta vai en. 


Annan kirjalle 5 tähteä. Opin kirjasta myös sen, että Lumikki juo omenasiideriä. 



Elsa tuli mieleeni kun kuulin eilen tämän biisin. 

 

Pyhä Erika 







Annina Holmberg: Amor, onnenhevonen

            Annina Holmberg - Amor, onnenhevonen    Saga Egmont FI 2024 ISBN 9788727086217 E-kirjan sivumäärä 116   Heppatyttö Liian tarinan...