Näytetään tekstit, joissa on tunniste Parasta just nyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Parasta just nyt. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. helmikuuta 2023

Aino & Hajonneet: Kuluneita kaikuja


 

 

 

 

Kupliva maailmani pyörii sittenkin!  

Tauosta tulikin aiottua pidempi kun tammikuussa oli oikeita töitä vaihteeksi ja koskapa syksyllä minut valittiin valtuustoon niin on ollut kiire, joten blogille ei ole jäänyt aikaa, mutta tästä tää taas lähtee pyörimään. 



Parempaa aloituspostausta tälle vuodelle ei voisikaan olla kuin suosikki bändin uusi levy! 

 

Kiitos kansikuvasta ja käyttöluvasta! 

 

Tässä juttua levystä ja sitten meitsin ajatuksia. 

Teksti on täältä


Lokakuussa oltiin keikalla ja se kuinka upeaa se oli on nähtävissä vaikkapa mun henkilökohtaisessa Instagramissa.


Punkpop ja voimarock -yhtye Aino & Hajoneet ei ole jäänyt lepäämään vuonna 2021 ilmestyneen debyyttialbuminsa Hullui Unelmii jälkeen, vaan marssi määrätietoisesti studioon jo viime keväänä nauhoittamaan kakkosalbumiaan. Kovan keikkailun rutinoima bändi sai uuden levynsä miksaukset kuntoon kesän aikana ja nyt on aika tarjota esimakua ensi helmikuussa ilmestyvältä Kuluneita kaikuja täyspitkältä.
Perjantaina ilmestyvä uusi Aino-single Tänään täällä on bändin mukaan energisesti ja suoraviivaisesti kulkeva biisi haudatuista haaveista ja unohtuneista unelmista, missä maalataan kaurismäkeläistä maailmankuvaa sähkökitaroilla.  Yhtyeen pääasiallinen säveltäjä ja kitaristi Petri Sinkkonen kertoo, että kappale kertoo yksinäisyydestä ja siitä hetkestä, kun tajuaa, että lopulta on ”itsestä kiinni, haluaako ja jaksaako sieltä köysistä vielä pyristellä irti”. Laulaja Aino Laakso on samaa mieltä Sinkkosen kanssa, mutta haluaa painottaa sitä, että itselleen kannattaa olla myös armollinen.
-”Vaikka koenkin, että on hyvä yrittää keskittyä juuri tähän hetkeen, niin menneisyyttä kannata vaan sivuuttaa ja unohtaa, sieltä on hyvä ottaa oppia. Tässä biisissä yks kulma on myös se, että on ihan ok olla joskus paskana”.
Helmikuun puolessa välissä ilmestyvän Kuluneita kaikuja ensimmäiset biisit syntyivät jo debyyttialbumin julkaisun aikoihin. Debyyttilevyn ollessa nopea ja kaunistelematon rykäisy, uudella albumilla energia ja suoruus ovat saaneet rinnalle hieman monisävyisempiä värejä. Särmien terät ovat edelleen kuultavissa, perinteisen suomipunkin ja -rockin kummitellessa taustalla on kuitenkin otettu hieman leveämpää pensseliä käteen niin sävellystyössä, soundivalinnoissa kuin tuotannossakin.
-”Materiaalin runsaus aiheutti ehkä snadisti päänvaivaa jossain kohti matkaa, oli tavallaan monta polkua, minne tää levy olis voinut lähteä. Meillä on ihan järkyttävän erilaisia musiikillisia vaikutteita ja diggailun kohteita keskenämme, ja nyt ehkä annettiin niiden vaan tulla läpi ihan vapaasti. Vaikka välillä teksteissä käydään aika tummissakin vesissä, niin ne ovat asioita, joita me myös haluamme tuoda esille - ja joita meidän mielestä ihmisten olis hyvä joskus kelailla. Mielenterveys, päihteet, koulukiusaaminen - esimerkiksi - on aiheita, joihin vielä nykyäänkin liittyy tiettyä stigmaa ja joista liian helpolla vaietaan”, kaksikko valottaa levyn musiikillista ja sanoituksellista tematiikkaa.

 

 

Aino & Hajonneet - Kuluneita kaikuja 

 

© 2023 Svart Records

 

 

Spotify 

 

 

Biisilista: 

 

 

1. Tänään täällä 


Oon kuunnellut tätä valtavasti. Tai pitäisikö sanoa tätäkin. 

Biisissä mainitaan eilisen olevan parasta. 

Se sopii tähän hetkeen, koska läheiselläni on merkkipäivä ja ite mietin kun vastaava päivä oli itsellä vuonna 2005. 

Se osui arkipäivään ja juomana oli kahvia ja seurana siinä hetkessä läheisinäni pitämiäni ihmisiä. En ees muista tarkkaan ketä kaikkia, paitsi tietysti se blogissa jo aiemmin mainittu O. Istuttiin mun ensimmäisen  kodin keittiössä ja elämä oli niin täynnä tunteita ja uskoa tulevaan vai mihin mahtoi olla? 

Onneksi saan olla tänään tällanen ja täällä tai missä ikinä. Vaikeista asioista pääsee eteenpäin, yleensä. 


2. Jos sä kuoletkin nuorena


Mietin, että joku vähän vastaavan niminen kappale on joskus ollut Uuden Musiikin kilpailussa. Tai ei ehkä kilpailussa vaan siellä ollut artisti julkaisi albumin tai biisin vähän vastaavalla nimellä. 

Tässä tällä kertaa kyseessä olevassa biisissä mietitään mitä mä sit teen jos sä kuolet nuorena? 

Nuoruus haihtuu. Meitsi täyttää parin vuoden päästä niin paljon, että sit ei kait enää voi puhua nuoruudesta. Tai ei kait siitä oo voinut puhua muutenkaan mun kohdallani enää vuosiin.. 

Biisi on menevä ja toimii aivan taatusti keikoilla! 


3. Rakkaus on murhaa


Tää on huippu! 

Rakkauden lisäksi biisissä mainitaan Usko ja Toivo. Usko tekee enkelin ja Toivo paleltuu kuoliaaksi talvipakkaseen. 

Usko, Toivo, Rakkaus ja suurin niistä on... 

Kesällä 2000 pääsin ripille ja leiriltä muistan kun luettiin tuota kohtaa siitä eräästä kirjasta. 

Tää on julkaistu muuten myös singlenä. 


4. Pinnan alle


Tääkin on sinkkubiisi ja soi repeatilla julkaisun jälkeen kodissani vaikka kuinka kauan. 

Tässä sanotaan, että "Jos se ois musta kii painuisin täältä helvettiin. Se mitä meist on jäljellä pinnan alle jää." 



Jos tämä olisi julkaistu vaikkapa vuonna 2004 tai 2003. Niin olisin siinä elämän tilanteessa kuunnellut tätä jatkuvasti. 

Halusin niin valtavasti pois lapsuusmaisemista ja pääsin. 


Tää biisi sopii myös nykyiseen elämääni, koska vaikka se päällisin puolin on ok. Niin kannan muiden ihmisten tapaan menneisyyden painolastia ja eniten sitä, että olen lakannut olemasta esim. O:lle ja muutamille muille. Pinnan alla palaa! Onko mitään pahempaa kuin että sinulle läheinen ihminen on kuin ei olisi koskaan tuntenutkaan sua? 

 

5. Kesä 


Autoilubiisi, jossa voi aistia kesän ja ikuisuuden tässä hetkessä. 

En ole kesäihminen, mutta tämän soidessa voisin vaikka olla. 


6. Juoksuhiekkaa


Tää toimii varmasti hyvin keikalla. 


7. Aika haihtuu pois


Synkkä lyriikka, mutta silti toiveikas. Soittamisen iloa!

 

8. La-la-laa

 

Punk! En osaa sanoa tästä enempää.

 

9. Tuhat vuotta myöhemmin

 

Tässä biisissä haikaillaan menneisiin. Toiset ajattelee, että minä en muuta tee. Sanoituksessa mainitaan Berliini ja koska sanoitus sai mut taas ajattelemaan asioita niin on aivan pakko laittaa linkki erääseen Berliini aiheiseen kappaleeseen, joka tuo valtavasti mieleen. Se biisi löytyy tästä.

 

10. Mitä ne haluaa?! 


Helvetin Hyvä ja Asennebiisi! En voi avata lyriikan omakohtaisuutta julkisesti enempää. 


11. Sairaan kaunis maailma


Tulee mieleen se leffa. Katottiin se joskus 90-luvun lopulla yhdessä läheisen kanssa. Silloin se mitä leffassa oli oli niin kaukaista. Päihteitä riittää ja aina vain uusia käyttäjiä niille, jonka tiiän nykyään varsin hyvin.


12. Vilma Tuulia 


Upea päätös levylle. Lyriikka on kuin omasta elämästäni. Erityisesti tämä: "Sä mietitkö koskaan miltä prinsessoista mahtaa tuntua kun ne on 13 ja ensirakkaus saa koko maailman paikoiltaan?" 

Terveisiä O:lle!



5 tähteä levylle taas kuin edellisellekin! 

Albumista kuulee soittamisen riemun, punkkia ja rockin räimettä! Lyriikoista löydän omakohtaisuutta niin paljon, että se on vaan niin Ihana Asia! 


Kiitos tästä musiikkielämyksestä ja kokemuksesta! 


Illalla keikalla!

perjantai 15. lokakuuta 2021

Aino & Hajonneet: Hullui unelmii


 

 

 

Aino & Hajonneet - Hullui unelmii 

 

Svart Records 2021 

 

 

Aino & Hajonneet julkaisee debyyttialbuminsa lokakuussa!
Aino & Hajonneet on 2020 perustettu voimapop/punkrockia soittava yhtye, jonka musiikilliset juuret ovat jossain melodisen suomipunkin ja indierockin risteyksessä, missä aamun ensimmäistä dösää odotellessa sydänsurut, mustelmat ja unelmat tarjoillaan suoraan pullosta, juuri sellaisenaan. Lokakuussa ilmestyvä debyyttilevyn ensimmäinen single on kuin vuoristorata, joka on valeltu bensalla ja nyt on tullut aika raapaista ensimmäinen tulitikku. Yhtyeen mukaan kappale on kuin tiivistelmä tulevasta albumista, josta välittyy bändin perustamisen perimmäinen syy.
– Tervetuloa mun vuoristorataan on ensimmäisiä, ellei ensimmäinen biisi, joka Ainon kanssa tehtiin. Se on yhtyeen stoorissa tavallaan alku ja lähtölaukaus. Kappaleesta kuuluu hyvin koko bändin perustamisen perimmäinen syy ja idea. Haluttiin vaan soittaa rokkia. Täysin ilman turhia koukeroita ja älytöntä kelailua. Suoraviivaista menoa, jossa energia välittyy samalla tavalla, mihin keikoilla on totuttu. Ensimmäinen single Tervetuloa mun vuoristorataan ilmestyy 28.5.2021. 



Kuva ja teksti on Svart Recordsin sivuilta. 

Singlet ostettu omakustanteisesti ja levy kuunneltu Soundin ennakkokuuntelu mahdollisuuden kautta, sekä virallisen julkaisun jälkeen Spotifystä tätä arviota varten. 

 

Törmäsin tähän bändiin ihan vahingossa, koska seuraan Svart Recordsin Youtube kanavaa. 

Yhdentekevää -biisi ilmestyi sinne loppu kesästä ja olin aivan myyty ja vielä enemmän kun löysin Tervetuloa mun vuoristorataan kappaleen. Se soi repeatilla loppu kesän illoissa. 

Hullui unelmii -sinkku ilmestyi syyskuun alussa samoihin aikoihin ABBAN uusien biisien kanssa ja jäi siinä ABBA kuumeessa jotenkin vähälle huomiolle, mutta kun kuuntelin sen sitten tarkemmin; on siitä tullut viime viikkojen jatkuva repeat biisi. 

Löydän näistä biiseistä, etenkin sinkku julkaisuista niin paljon samaistuttavaa. 

Käyn levyn läpi kappale kappaleelta myös muuten kuin musiikin osalta, joten jos et välttämättä halua lukea ihmissuhteistani niin artikkelin luku kannattaa siinä tapauksessa lopettaa tähän ja laitta levy kuitenkin soimaan. 

 

Tracklist & Comments: 


1. Hullui unelmii


Biisi alkaa vauhdikkaalla introlla ja oikeastaan ssamanmoisella menemisen meiningillä mennään läpi koko albumin. 

"Sinä kesänä aurinko poltti kuumemmin ja kirkkaasti roihus makasiinitkin. Ei meistä koskaan tuu niinkuin muut. Puistonpenkillä juotii punaviiniä, sammuttiin. Ei oltu niinkuin muut. 

Muistatko vielä miltä se tuntuu kun et oo missään kii? Kun on vain ilta aikaa rakastuu? Muistatko vielä sen kesän 96? Me ei oltu niinkuin kaikki muut." 


Rakastan vokalistin ääntä ja niin upeat lyriikat. Ne johdatti mut kesään vuonna 2000. Kesäinen Stadi. Kesäilta, kävellään käsi toisessa ja juoma toisessa kädessä pitkin kuumaa kesäkatua ja nautitaan elämästä. Uskoin Ystävyyden, kahden Tytön Ystävyyden olevan Ikuista. Juoma maistui ja saman illan aikana sain lainata puhelinta ja soitettiin yhdessä mun rakastamalleni ihmiselle. Oli niin upeeta olla olemassa, tulla välitetyksi ja kuulluksi. Oli turvallista olla. 

Kaipaan sitä aikaa tai siihen aikaan ja niihin hetkiin. Siihen tunteeseen kun joka päivä tuntee ja tietää olevansa rakastettu ja tärkeä. 

Pari vuotta myöhemmin tuon kesän Ystävä hädin tuskin tervehti kun nähtiin. En tiedä mitä meille tapahtui. Yhteydenpito vain jäi. 

Ehkä en ollut niin tärkeä kuin mitä tää Tyttö oli mulle. 

Takaisin lyriikkaan ja jälleen osuvasti: 

"Viestissä luki vain; Mä en takas enää tuu. P.S. I LOVE YOU."


Sitäpä juuri. On niin tyhjä olo kun viestintävälineet on hiljenneet. 

Niin muistan oikein hyvin sen miltä tuntui ajelehtia elämän virrassa. Ei ollut huolta mistään. Mua odotti loistava tulevaisuus ja kasa hullui unelmii. Ja itsehän en ole koskaan mahtunut mihinkään valmiiseen muottiin.

 

2. Tervetuloa mun vuoristorataan 


Biisin nimestä tulee mieleen kappale nimeltä Life Is A Rollercoaster. En muista esittäjää. Vuoristorata aiheisia biisejä varmaan on aika lailla. 

Tämä vuoristoradan tervetulotoivotus on vaan yksinkertaisesti mun voimabiisi. 

Välillä elämä on kuin kiihtyvällä tahdilla etenevä vuoristorata. 


3. Yhdentekevää


"Ei mun ei tarvii selittää loppunutta näytelmää. Yhdentekevää." "Se mikä alkoi kauniisti suljettiin mielisairaalaan." 

"Mietin mikä teki elämästä musertavan helvetin. Vuodet juoksee nopeaa. Jos sanoisin sen kauniisti. Sä et uskoisi puoliakaan." 


On taas niin omakohtaista sanomaa noissa lyriikoissa. 

Tänäänhän on perjantai 15. päivä ja lokakuu. Muistan vuosituhannen viimeisen lokakuun. Silloinkin oli perjantai 15. päivä. Puhelin soi ilta yhdeksän jälkeen. Onneksi se olin minä joka siihen ehdin vastaamaan. Puhelu kesti ihan vaan pari minuuttia. Minulta kysyttiin miten menee ja kerrottiin sen tyttöystävän lähteneen, jonka vuoksi minut piti jättää. Aloin itkeä. Ehkä jo puhelimessa, mutta välittömästi sen jälkeen. Tunsin niin viiltävää surua ja kaipausta ja olin aivan murskana jälleen kerran. 

Itkin loppu illan ja yön. Oli aivan hirveää. Ajattelin, etten toivu tästä koskaan ja enpä näytä toipuneen kun vielä näin 22 vuotta myöhemmin muistan sen hetken ja tunteen. 

En tiennyt vielä silloin, että aikuisilla ihmisillä on tapana soitella humalassa exilleen. Kun selvänä ei ole rohkeutta soittaa minulle ja että tulisin vuosien vieriessä saamaan useita tämänlaisia soittoja. 

Tuossa vaiheessa minun jättämisestäni oli kulunut kolme kuukautta ja 13 päivää. 

En tiennyt vielä silloin, että muutamaa vuotta myöhemmin tapaisimme joka viikko ja olisimme tekemisissä 24/7. 

Koetin vain jaksaa päivästä seuraavaan. 

 

4. Luulets’ et mua kiinnostaa 

 

Tässä kappaleessa on kyllä asenne kohillaan niinkun on koko levyssä. Tässä on aivan mahtava menemisen meininki ja punk rämistys. Mietin, että onks tää cover biisi, mutta vaikka oon välillisesti lähipiirin kuunteluttamana paljonkin punkkia kuunnellut niin ei tullu mieleen, että jos tää on niin mikä tää ois. 

Punk ihmiset on jees kavereita. 

 

5. Kaikki kääntyy parhain päin 


Tää biisi kannattaa kuunnella. Viihdyn sanoituksissa luoduissa fiiliksissä. 



6. Lähtö


7. Jos en jaksa pidemmälle


Lähtö on instrumentaali, lyhyt biisi, jonka soundeista tulee mieleen avaruus. Lähtö ilmeisemmin pohjustaa Jos en jaksa pidemmälle - biisiä, josta taitaa tulla seuraava mun powersong. 

"me ei nähdä enää koskaan ikinä. Jos en jaksa pidemmälle painan terää syvemmälle." 

Mulle tuli mieleen monenlaisia tilanteita, joissa olen lähtenyt sillä ajatuksella, että kun en nää teitä enää ikinä. Lisäksi tuli mieleen suosikki henkilöni Elsa siinä Katja Kärjen Jumalan huone kirjassa, josta löytyy mun kirjoittama teksti. 

Tää biisi on joka tapauksessa aivan huippu ja tästä löytää ittensä. 

Rakastan vokalistin soundia. Omaa ääntäni oon aina vihannut. Toisaalta olen kyllä opetellut käyttämään sitä ja haluisin opetella lisää. 

Jos ei oo koskaan nähnyt kun lauleskelen, sekä samaan aikaan elän, hengitän ja koen niin vahvasti ne lyriikat, joita lauleskelen, niin sen vierestä seuraaminen ekaa kertaa saattaa olla vahva kokemus. Onneks ei ole enää lähipiirissä ihmisiä, jotka tuomitsis mun soundia siitä näkökulmasta kuinka oikein se menee musiikillisesti. 

Meitsissä kuulee eletyn elämän ja sen hetkisen fiiliksen. Mut ne ei oo yleensä tärkeintä, vaan tärkeintä on musiikillisesti oikeanlainen suoritus. 

Tästä biisistä saattaa tulla seuraava illanistujaisten lauleskelu tai yhteislaulu biisi. 

Siellä missä kuohuviini virtaa niin musaa ja naurua riittää. Jos se on musta kiinni. 




8. Fresitaa & tupakkaa


On upea biisin nimi. Fresita näet oli jossain kohtaa mun suosikki kuplivaa. En oo juonu sitä aikoihin. Halusin kuulla tän biisin heti kun luin nimen, mut tää on toistaiseksi jäänyt jotenkin hieman vieraammaksi. Upea toteutus kuitenkin. 

 

9. Päivänsäde ja menninkäinen 


Luulin tämämän olevan versio siitä vanhasta laulusta, mutta eipäs ollutkaan. Tosin sen kappale mainitaan tässä kyllä. Lyriikasta on pakko sanoa, että hämärillä poluillahan meitsi on kulkenu koko elämän. 



10. Tummaan veteen


Levyn viimeinen raita. Varsin menevä biisi ja tykkään pianosoundeista tai mitkä koskettimet sitte onkaan mahdollisesti. Tykkään myös virtaavasta vedestä ja vesi on muutenkin mun elementti. 

Tää laulu vois hyvin soida radioissa. 



Annan levylle viisi tähteä. Tää on vuoden levy siis kotimaisista levyistä. 

 

Levyn saapi soimaan  tästä





 

 







Heart. Desire Walks On

Desire Walks On julkaistiin marraskuussa 1993. Omiin korviin albumi kantautui vuosia myöhemmin opiskeluaikojen kirjaston levyhyllystä. Levy ...