Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuunteluvinkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuunteluvinkki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. syyskuuta 2021

Podcastperjantai: Cappuzine Kahvipodcast

Hieman liian pitkän tauon jälkeen on aika Podcastperjantain ja podcastin esittelyn. Löysin tämän kun ajattelin, että kun on kerta viini aiheisia podcasteja suomeksi niin kyllä pakko olla kahvista kertova podcastikin, koska suomalaiset juo niin paljon kahvia, että välillä tuntuu ikäänkuin tuo kaukomailta meille saapuva addiktion aiheuttaja olisi kansallisjuoman asemassa tässä maassa. 


Tämän perjantain podcast tulee tässä: 


Cappuzine
Kahvipodcast


Podcast kahvista ja kahvikulttuurista ammattilaisten silmin. Juontajina ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen.



Kuuntelemaan pääsee tästä










Linkki vie Spotifyyn sillä sieltä tämän löysin. Spotify on käytettävyydeltään helpoin itselle, joten yleensä linkit vievät sinne.


Ensimmäinen jakso on tullut vuonna 2018 ja viimeisin elokuussa 2021. 

Tätä kirjoitettaessa jaksoja on 59, joten kuunneltavaa kaikille kahvin ystäville riittää. 


Itse kuuntelin useamman jakson putkeen löydettyäni tämän. 


Esittelen muutaman jakson nyt tässä. 



Pilotti: Cappuzine-podcastin esittely


Cappuzinen pilottijaksossa juontajat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen esittelevät itsensä ja valottavat kuulijoille motiivejaan podcastin tekemisen taustalla. Keskustelussa avataan muun muassa idea podcastin nimen takana ja käydään läpi tulevien jaksojen teemoja.

 

 

Pidän itse podcastin nimestä. Tosin en ollut tätä sanaa koskaan aiemmin kuullut. Onneksi kahvi mainitaan jaksojen kuvausteksteissä kuten myös podcastin omassa kuvauksessa. 

Suomesta puuttuu varsinainen kahviin keskittyvä media ja alunperin piti ilmeisesti perustaa kahviin keskittynyt lehti, mutta podcast olikin tekijöilleen toimivampi ja tästä siis jäi tuo nimi elämään. 



 

Jakso 1 BASICS - Erikoiskahvi
Ensimmäisessä jaksossa puhutaan erikoiskahvista. Miten erikoiskahvi määritetään? Mitä termin takaa löytyy? Studiossa juontohommissa ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Äänen käsittely: Tuomas Paavola


Tää olikin mielenkiintoinen jakso. Itse olen luullut erikoiskahvin tarkoittavan hienoilla kahvikoneilla tehtäviä kahveja, kuten vaikka latte, cappuccino, americano yms. 

Jaksossa kävi ilmi, että erikoiskahvi on kahvia joka erottuu massasta. Lisäksi mietittiin uuden termin lanseeraamista kuten esim. käyttökahvi tai pöytäkahvi.  


Lisäksi puhutaan kahvin valmistuksen kolmesta eri aallosta. 

Jaksossa paljon uutta ja mielenkiintoista informaatiota ainakin itselle. 





Jakso 2 BASICS - Paahtojakso
Mitä kahvin paahtaminen oikeastaan on? Miksi sitä tehdään ja mitä eroa on vaalealla ja tummalla paahdolla? Onko jompikumpi tapa toista parempi? Mites sitte toi uuttovesi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat ammattibaristat Jarno ja Samuli Cappuzine-kahvipodcastin toisessa jaksossa. 


Jaksossa puhutaan paahtamisesta ja itselle tuli yllätyksenä, että vaikka puhutaan aina kahvipavusta niin kahvi kasvaa pensaan muotoon leikatussa puussa ja se on kahvimarja eikä papu. 

Raakaa kahvipapua ei kannata syödä ja siksi täytyy paahtaa. 

Vesi vaikuttaa siihen minkälaisia paahtoasteita kahvissa missäkin päin maailmaa käytetään. Tää oli uutta itselle ja todella avartavaa juttua. 




Jakso 3 BASICS - Viimeinen suodatinkahviohje
5 + 1 oikeasti hyvää vinkkiä suodatinkahvin tekemiseen! Kolmannessa jaksossa Jarno ja Samuli käyvät läpi ja selittävät Suomen suosituimman kahvinvalmistustavan keskeiset muuttujat - ja kuinka niitä manipuloidaan parhaan mahdollisen kupillisen saavuttamiseksi. Ääntä on tässäkin jaksossa roplannut Tuomas Paavola.


Jaksossa on viimeinen näin teet hyvää kahvia kotona ohje. Suomessa yleisin tapa tehä kahvia on suodatinkahvi. Suodatinkahvi on todella trendikästä maailmalla. 

1. Laadukas raaka-aine. Eli laadukasta hyvää kahvia. 

2. Puhtaat välineet. 

3. Reseptiikka. Kahvin ja veden suhde yms. 

4. Suodatinpaperin huuhtelu. 

5. Tarjoilu. 

Tarjoile kahvi tuoreena. 

 Etsi ja löydä suosikki kuppi itsellesi.

 

Boonus ohje: 

 

Sekoita. 

 

 

En referoi joka asiaa, koska toivon, että kuuntelette jakson.

 

Jakso 4 BASICS - Kahvin jauhamisesta
Miksi on olemassa erilailla jauhettuja kahveja? Mitä eroa on espresso- ja suodatinjauhatuksella? Miksi kahvia ylipäänsä jauhetaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Cappuzinen neljännessä jaksossa. Jarno ja Samuli puhuvat myös podcastin saamasta vastaanotosta ja esiintymisjännityksen tasaantumisesta. Äänessä olevat henkilöt ovat ammatiltaan baristoja. Tämä jakso kävi ennen julkaisuaan läpi Tuomas Paavolan äänikäsittelyn.


Kahvia jauhetaan, jotta sitä voidaan uuttaa paremmin, että saadaan kahvijuomaa. Jauhatuskarkeus on sidoksissa siihen minkälaisella keittimellä kahvia käytetään. 



Jaksoja on niin paljon, etten käy jokaista niistä tässä referoimaan. Spotifyn lisäksi tätä voi kuunnella Soundcloudista, Apple podcasteista ja Googlen vastaavasta palvelusta.

Ainakin oma kahvitietous on lisääntynyt valtavasti. 

Olen itse opetellut juomaan kahvia jo ennen kouluikää. Olen myös ollut pitkiä aikoja juomatta kahvia, koska maha ei oikein oo kestänyt. 

Tänä vuonna hommasin kapselikoneen, jolla erikoisemmatkin kahvilaadut onnistuu käden käänteessä. Se ei oo kovin ilmastoystävällistä, mutta onko kahvi tai tee sitä muutoinkaan Suomesta käsin katsottuna? 

Haluan juoda lattea vaikka ravintolat ois kiinni ja niin edelleen. 

Perinteisestä kahvinkeittimestä tai siis sillä keitettäessä niin ääntä kuunnellessa tulee jotenkin turvallinen olo. En tiä mistä johtuu. 


Pakko jakaa yksi kahvi aiheinen kirjavinkki. Tässä teoksessa ollaan kahvifarmilla, vaikka muutoin kait tää lukuromaaniksi lasketaan. 

Pitäisi lukea uudestaan, koska tämän luvusta on jo vuosia aikaa. 

Tää teksti on Kirjasampo-sivustolta. 


Ana Veloso: Kun kahvi kukkii 


Vitoría da Silva on rikkaan kahviparonin älykäs tytär, kun taas salaperäinen León Castro taistelee orjien vapauttamisen puolesta. Kukkivien kahvipensaiden suojassa nämä kaksi kohtaavat ja antautuvat kielletyn intohimonsa valtaan. Väärinkäsitykset, viha ja epäluulo repivät heidät kuitenkin erilleen. Voivatko heidän edustamansa vastakkaiset maailmat koskaan kohdata?

Kun kahvi kukkii on tositapahtumiin perustuva, kiihkeästi kerrottu kahden poikkeuksellisen ihmisen rakkaustarina. Se sijoittuu 1800-luvun trooppiseen Brasiliaan dramaattisen yhteiskunnallisen murroksen aikaan.
Ana Veloso on saksalainen toimittaja ja kirjailija, joka on asunut useita vuosia Rio de Janeirossa.



Takaisin podcastiin.


Lämpimät Kiitokset podcastaajille kuvista. On ollut ilo kuunnella teitä ja kirjoittaa tätä. 

 

Podcastin Facebook löytyy tästä 


ja Instagram puolestaan täältä



Kahvista on myös tehty musiikkia. Harmi, etten osaa saksaa ja en näin ollen pääse linkittämään Bachin kantaattia, jossa kahvi ymmärtääkseni mainitaan. 

Tässä kuitenkin musiikkia suomeksi. 

Mikä paremmin sopisikaan tähän kuin Oodi kahville






Ja sitte vaan podcast kuulumaan, hyvää kahvia kuppiin tai mukiin ja nauttimaan kuuntelusta & kahvista!

perjantai 27. marraskuuta 2020

Podcastperjantai: Tuotannollisista syistä


 Tänään vuorossa podcast, jonka löydettyäni kerroin Ystävälle, että nyt löytyi podcasti, jossa voisin itsekin vierailla ja että kirjoitan jossain vaiheessa blogiin tästä ja jätin hänelle yllätykseksi mikä podi kyseessä. Oiskohan sanalle podcast olemassa mitään suomenkielistä vastinetta? Täytyisi ehkä tarkistaa Googlella tai kysyä Kotuksesta. 



Tuotannollisista syistä on kahden tapahtuma-alan ammattilaisen, Sussen ja Anun, tapahtumateollisuuteen keskittyvä podcast.
Jaksoja voit kuunnella Spotifysta ja Soundcloudista.


Tämä esittely on heidän fb-sivuiltaan. 

Tuo kuva on heiltä ystävällisesti tätä tekstiä varten saatu. Kuvaaja Maria Mihhailova. Kiitokset vielä kerran avusta, sekä upeasta podcastista.




1. ALOITUSJAKSO
Tuotannollisista Syistä -podcastin avausjaksossa Susse ja Anu esittäytyvät ja käyvät läpi tulevaa kautta.

 

 

Oli mielenkiintoista kuulla enemmän tekijöistä ja heidän taustastaan kulttuurituotannon opiskelujen ja työpaikkojen suhteen. Monipuolisia työtehtäviä on tällä alalla aina tapahtuman järjestämisestä itse lipunmyynnissä työskentelyyn, järjestyksenvalvojana oloon ja kaikkeen mitä kuvitella saattaa. 

 

Tässähän on tällainen asia, että kulttuurituotanto tai kulttuurituottaja olisi sellainen työ, jota itse haluaisin tehdä. Olen viime vuosina lukenut aiheesta missä sitä voi opiskella, mutta mutta. Ainuttakaan sokeaa kulttuurituottajaa en tunne saati edes tiedä. Se voipi olla että itsenäisesti en voisi kaikkia työtehtäviä tehdä, koska en tosiaan näe. Vois olla nimittäin meleko tärkeetä keikkaa järjestäessä hahmottaa monia asioita esim. lavan osalta, katsomon suhteen yms. 

Mikäänhän ei estä minua hakemasta alalle opiskeleen, mutta työtehtävät voisivat olla hieman rajatummat kuin näkevällä. Voin tietysti töissäni käyttää avustajaa, mutta ei se oikein käy, että hän toimisi puolestani, koska vastuuhan olisi minulla. 

Minua myös kiinnostaisi perehdytäänkö kulttuurituottaja koulutuksessa mitenkään esim. Erityisryhmiin. 

Yksi iso ongelma, jonka näin keikoilla paljon käyvänä ihmisenä olen vuosien aikana usein todennut on se, että joudun aina erikseen kysymään keikkapaikasta tai festarijärjestäjältä, että mikä heidän lippukäytäntönsä on avustajan suhteen, että joudunko ostaa kaksi lippua, vai riittääkö, että ostan yhden lipun ja avustajalle on ilmaislippu, tai että pystyn todentamaan avustajan tarpeeni esim. Näkövammais-, tai EU Vammaiskortilla. 

Käytännöt vaihtelee paljon ja yksi asia, joka minua ihmetyttää on se, että pyörätuolin tarvitsijan avustajan lipun voi kyllä ostaa esim. lippu.fi:stä tai Ticketmasterista, mutta muiden erityisryhmien lippuja tai siis erityisryhmään kuuluvan henkilön avustajalippuja voi varata vain puhelinpalvelusta tai paikan päältä. 

Tätä on perusteltu väärinkäytösten estämisellä, mutta missä se on sanottu, ettei pyörätuolin tarvitsijan avustajalippua mukamas väärinkäytetä? 

Miltä itsestäsi tuntuisi jos joka kerta musiikkikeikalle mennessäsi joutuisit tiedustelemaan, että pääseekö avustajasi veloituksetta? 

Tästä asiasta tulisi metelöidä enemmän. 

 

 

2. HYVÄÄ YÖTÄ
Jaksossa vieraana Helsingin kaupungin yöluotsi Salla Vallius. Keskustelemme mm. Helsingin yöstä ja yöluotsin työstä.

 

 

Luotsista tulee mieleen merenkulku ja yöluotsista että töitä tehdään öiseen aikaan. 

Yöluotsi ei kuitenkaan työskentele öisin vaan mietiskelee ja suunnittelee kaupungin yöllistä toimintaa yms. On kyllä mielenkiintoisessa työssä ja ilmeisesti ensimmäinen ja ainut yöluotsi Suomessa. Millonkahan Tampereelle saataisiin samanlainen?

 

 

3. JOHTAJUUTTA JA KOKEMUKSIA
Jakson vieraana Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi Kallio. Keskustelemme mm. kehittymisestä sekä johtajuudesta ja sen haasteista.



Flow kuuluu festareihin, joissa haluaisin vierailla. Samaan sarjaan kuuluu myös Tanskan Roskilde. Olen kyllä sen verran vieraillut Roskildessa, että juna on siellä pysähtynyt hetken, mutta se kuuluu eri tarinaan. Tämä oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen jakso. 



4. TYÖHYVINVOINTIA JA HUPI-ASIOITA
Jakson vieraana LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen. Keskustellaan mm. työhyvinvoinnista, johon liittyen Jenna on tehnyt viimeisimmän opinnäytetyönsä, sekä tietenkin hupi-asioista!



On valitettavasti pakko tunnustaa, etten ole tätä jaksoa vielä kuunnellut. Taustalla tapahtuu paljon, mutta ne eivät kuulu tähän blogiin. 

Tämäkin on uskoakseni todella kiinnostava jakso tässä nykyisessä tapahtuma-alan ahdingossa. 



5. MONIKULTTUURISUUS JA MAHDOLLISUUDET
Jakson vieraana Monaliiku ry:n hankekoordinaattori Tiia Fehrmann. Jutellaan Monaliikun toiminnasta, Tiian työnkuvasta, mentoroinnista ja mm. siitä millaiset tapahtumat monikulttuurisia ihmisiä kiinnostavat.



Tämä on täysin uusi hanke, josta en ole aiemmin kuullutkaan. Täytynee lukea lisää kunhan jakso on kuunneltu. 



6. KULTTUURIA KAUPUNKILAISILLE
Jakson vieraana Helsingin kaupungin Tiiivistämö -venuen tehotuottaja Tiina Toivonen. Tiinan kanssa päästään kurkistamaan hänen uransa alkuaikoihin, puhutaan paljon myös nykyajasta ja tulevasta sekä siitä, millaista on olla kaupungilla töissä.



Tiivistämö vaikuttaa mielenkiintoiselta keikkapaikalta. En ole siellä vielä itse käynyt ja tämäkin jakso odottaa kuunteluhetkeään. 




Mielestäni on upeaa, että tätä podcastia tehdään näissä nykyisissä vallitsevissa olosuhteissa. Olen myös miettinyt sitä, että minkälaista se kulttuurituottajana olo tulee jatkossa olemaan sitten kun elämme Koronan jälkeistä aikaa. Sikäli mikäli sellainen aika koittaa. 

Tällä hetkellä on niin, että vaikka mielenkiintoisia keikkoja julkaistaan ensi vuodelle niin en uskalla ostaa lippuja, koska epäilyttää toteutuuko ne laisinkaan tai vasta joskus kuukausien päästä alkuperäisistä päivämääristään. 


Oli tarkoitus kirjoittaa tämä teksti kaikista julkaistuista jaksoista, mutta tosiaan elämä ei aina mee niinku. 


Ainakin näkyvyyttä podcastille ja jospa jokunen kuuntelijakin. 


Odotan innolla tulevia jaksoja. Annan podcastille tähtiä 5/5.



Podcastia pääsee kuuntelemaan tästä


Podcastin Facebook löytyy tästä. 

 

Instagram on tässä .

perjantai 16. lokakuuta 2020

Perjantai: Punainen ovi avautuu

Viikko sitten avautui Punainen ovi kun olin Minjan levyjulkkareissa Tampereen G LiveLabissa. Punainen ovi on Minjan kolmas levy, joka julkaistiin pari viikkoa sitten ja oli viime viikolla radio Helsingin viikon levynä. 

Minja käyttää artistinimenä nimeä M. Hirveän hankalaa sanoa, että olin Ämmän keikalla. Niin olen itse tullut päätökseen, että jatkossa puhun Minjasta enkä Ämmästä. Sitä sanotaan, että sydämeen mahtuu vain yksi ämmä tai Ämmä. Siis m tai M. 

 

Oli hienoa käydä keikalla, jossa oli huomioitu turvavälit. Oli pöytiin ohjaus ja juomia pystyi tilaamaan G LiveLab sovelluksen kautta. Kyseinen sovellus ei ole vielä kaikkein saavutettavin, josta olen antanut palautetta ja se on huomioitu siten, että jatkossa parannuksia ois tulossa. Kyllähän sitä mietti, että mennäkö keikalle kun K riehuu enenevissä määrin, mutta olin ostanut lipun jo heti kun huomasin tämän keikan. Halusin levyjulkkareihin. Muutenkin artistit joita seuraan niin pyrin käymään jokaisella heidän Tampere keikallaan. Joskus on myös vaikeus valita ja kun ei voi olla useassa paikassa samaan aikaan. 

 

Keikalla kuultiin biisejä jokaiselta albumilta. Biisit on niin erilaisia livenä kuin levyllä. Keikoilla on bändi - levyillä paljon elektronista äänimaisemaa ja maalailua. Laulun lisäksi Minja soittaa poikkihuilua. Useassa biisissä on teemana vesi tavalla tai toisella ja myös luonto muutoinkin. Vesi aiheisia biisejä on Lampi, Sillat, Puhu mut pyörryksiin ja Korallien alle.

 

Keikan aikana ilahduttivat Kainuun murteella puhutut välispeakit. Siitä tullee aina turvaisa ja kotoisa olo. 


Tarvis kirjotella huomioita keikan aikana, jotta vois välittää tunnelmaa myös blogiin. Keikat on kuitenkin niin energisiä kokemuksia. I'm alive when I watch on the stage. Elossa oon keikalla käydessä ja muina aikoina sitten vaan oon hengissä. 



Levyn eka biisi on nimeltään Menya zovut Minja. Kappale kuulemma kirjoitettu unen pohjalta. Itse kappaleesta ajattelin että liekö artistin juuret enempikin idässä. Biisi on mielestäni todellasynkkä ja surullinen. 



Toisena lauluna levyllä on Punainen ovi. Se on varsin menevä biisi ja erityisesti keikalla odotin sitä. Se kuultiinkin toisena kappaleena. 

Musiikkivideon voi katsoa tästä.


Kolmas raita nimeltä En koskaan on mielestäni jotenkin elokuvamainen. 


Neljäs biisi Se tuli mua vastaan on julkaistu singlenä. Kyseinen kappale ei kuitenkaan oikein vieläkään avaudu itselleni. 


Viides biisi Se mikä olin on todella kaunis lyriikoiden ja toteutuksen osalta. 


Kuudes biisi Korallien alle. Ollaan taas vesi teemassa. "Kirjoitan sun elämän uudestaan. Itseni siihen sijoitan. Se on täynnä merellistä tunnelmaa. Vedeksi muutut kun katsot aaltoja kyllin kauan." Tuo on mielestäni hienosti sanottu. 

Kumpa voisikin kirjoittaa toisen elämää uusiksi ja itsensä siihen sijoittaa osaksi tarinaa. 




Seitsemäs laulu on nimeltään Molekyyli. Sanoitus on mielenkiintoinen ja tykkään myös kappaleen toteutuksesta. Jos ymmärsin oikein keikalla niin levyä tehdessä pohdinnassa on ollut uudesti syntyminen. Se kuuluu mielestäni levyn lyriikoissa vahvasti. 



Kahdeksas biisi nimeltä Tämä päivä. Upea laulu jossa kuvaillaan elämän kiertokulkua ja tämä kannattaa kuunnella hyvillä kuulokkeilla, koska elektroninen tausta on niin monikerroksinen monin paikoin. On rumpujen räminää, avaruudellista soundia ja jossain kohtaa myös soitin, josta en ole varma mikä se on. Muutenkin suosittelen levyä kuunneltavaksi kuulokkeilla, jotta kappaleiden monikerroksiset elektroniset maisemat avautuvat. Esim. levyn avaavassa kappaleessa on paljon sellaista minkä erottaa vain kuulokkeilla kuunneltuna.


Levyn päättää instrumentaali nimeltään Anatta. Tämä laulu avasi keikan ja kävi ilmi, että tuo nimi tarkoittaa minuutta. 



M - Punainen ovi 

Solina Records 2020 

 

Levy kuunneltavissa tästä.

 

 



Kuunneltu Spotifystä tätä tekstiä varten. Keikalta ostin kassin nimi teemaan sopien ja levyt ovat myös omia ostoja aiemmilta keikoilta. 






 

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Keskiviikko: Kaupunkikulttuurin käsikirja

Tänään esittelen radiosarjan, johon törmäsin Facebookin Kuuntelijaklubi-ryhmässä. 

Sarja on nimeltään Kaupunkikulttuurin käsikirja. 

Kiinnostuin itse tästä sarjasta heti jo pelkän nimen perusteella. Oma identiteettini on kaupunkilainen. Tämän vuoden alussa kun suosikki kanavani Radio Helsinki alkoi kuulua myös Tampereella ihan radiosta eikä vain netin kautta toistettuna. Niin ajattelin, että tämän lähemmäs hipsteriyttä en enää pääse. Opiskeluaikoina Espoossa Ystäväporukan kanssa kokoonnuimme perjantaisin yleensä minun silloiselle kämpälleni ja kuuntelimme ohjelmaa nimeltä Paskalista. Kahvin juonnin ja internet selailun lomassa kommentoimme yhteisvoimin Paskiksen biisejä ja Ari Peltosen tapaa ilmaista itseään. Oi aikoja, oi tapoja. 

Tätäkin kirjoittaessa taustalla soipi mikäpä muukaan kuin radio Helsinki. Se soipi sekä keittiössä, että tässä yhdistetyn olo-, & makuuhuoneen puolella. Välillähän kodissani tosiaan raikaa useita eri musiikkeja samaan aikaan. Keittiössä soi lähes poikkeuksetta radio Helsinki, olohuoneen stereoista saattaa samaan aikaan soida Yle radio 1, puhelimesta voi olla soimassa soittolista Spotifyn, Youtuben, Youtube Musicin, Deezerin, Napsterin, Tidalin tai omien iTunes ostojen kautta. 

Yleisin tilanne kuitenkin se, että langattomissa kuulokkeissani pyörii kirja tietokoneelta, samaan aikaan seurailen radiosta puheohjelmaa, puhelimesta saattaa soida joku uusi albumi julkaisu ja keittiössä soida hiljaisella radio. 

Näin kauas päästiin pelkästään vuosituhannen alun muistoista, sekä omasta kaupunkilaisuus määritelmästä. 

Kaupunki on jännä sana. Aikoinaan kaupungissa käyminen tarkoitti itselle Kajaania. Paltamo Citystä sinne on sen verran matkaa, että omanlaisiaan reissuja nekin. Itsehän viihdyin Kajaanissa myös pitkiäkin aikoja tai pitäskö sanoa, että Kajjjaanissa. Siellä olikin aikoinaan kaikenlaista viihdykettä ja viihdettä. 

Tampereelle muutettuani sanasta kaupunki tuli tarkoittamaan lähipiirissä sitä, että tullaan kaupunkiin kauempaa. Itsehän olen asunut tässä keskustassa tai sen tuntumassa lähes kaikki nämä vuodet. Se on muuten iskelmä. Siis Kaikki nämä vuodet. 


Parhaita puolia kaupunki asumisessa on myös se, että on esim. Foodora ja Wolt, jotka tuovat ravintolaruuan kotiisi. Se on kyllä niin mahtavaa kun voi kesken intensiivisen kirjoitussession tilata haluamansa lounaan suosikki raflasta tai kahvilasta. Ei tarte lähteä mihinkään ja ruokailtua voi jatkaa kirjoittamista. 

Tokihan kirjoittaa voi missä vaan, mutta ainakin tällaiseen pidempään tekstiin tarviin pöytäkoneen ja muutenkin rauhaa. 


Tällä viikolla vietetään asunnottomien yötä. Olen etuoikeutettu koska minulla on kaunis koti urbaanissa kaupunkiympäristössä. 


Josko nyt esittelisin sen radiosarjan 




Miten skeittari tarkastelee kaupunkiarkkitehtuuria ja mistä skeittitemput opitaan? Entä miksi yleisiä korttelisaunoja alettiin rakentaa 1800-luvun lopulla, ja mitä yhteistä on kaupunkiviljelyllä ja tuberkuloosilla? Sarja ottaa selvää, minkälaisia kulttuuri-ilmiöitä urbaani ympäristö on vuosien saatossa synnyttänyt, ja mitä luovaa kaupunkien kaduilla kehittyy nykyään. Toimittaja Emma Vainio, äänisuunnittelija Laura Koso ja Emma Vainio, tuottaja Sari Siekkinen.


Sarja kuunneltavissa areenassa ja itseäni viehättää se että jaksot ovat alle 20 minuuttisia. Sopivan mittaisia nyky kuuntelijalle. 


Sarjaan pääsee tästä .


Esittelen tässä osan sarjan jaksoista. 




Uusi urbaani kulttuuri venyttää sääntöjä – ja koko kaupunki on ravintola!



Nykyisin kaupunkien kaduille ilmestyy säännöllisin väliajoin loppumattomia kirpputoripöytämeriä ja kotitekoisia muffinssikioskeja. Vielä vuosituhannen alussa yhteisöllinen, urbaani toiminta oli paljon pienimuotoisempaa. 2010-luvulla syntyneet Ravintolapäivä, Siivouspäivä ja Illallinen taivaan alla -tapahtuma ovat saaneet alkunsa nuorten kaupunkilaisten ideoimana, sääntöjä hienovaraisesti venyttäen. Ohjelmassa ovat mukana tuottaja ja kaupunkiaktivisti Jaakko Blomberg, kaupunkisosiologi Pasi Mäenpää sekä tuottaja Tanja Jänicke. Toimittajana on Emma Vainio.



Nämä tapahtumat ovat tuttuja itselleni. Illallinen taivaan alla on herättänyt enemmänkin kiinnostusta. Ravintolapäivästä olen kuullut positiivisia kokemuksia, mutta tapahtuman ollessa aktiivisimmillaan elämäni täyttivät muut asiat kuin se, että oisin käyttänyt aikaani vierailemalla vain hetken auki olevissa paikoissa. 

Siivouspäivästä on kokemus, että toissa vuonna olisi lähistöllä jotain siihen liittyvää ollut, mutta jotenkin meni ohi. 

Illallinen taivaan alla vaikuttaa mielenkiintoiselta ja onhan tässä Koronan riehuessa kyllä tullut erinäisiäkin illallisia virtuaalisesti vietettyä. 




Bravo! Kadulla yleisö syntyy hetkessä



Reilut sata vuotta sitten Suomessa elettiin katusoittajien ja -esiintyjien kulta-aikaa. Pohjois-Eurooppaan vaeltaneet italialaiset posetiivarit ja haitarinsoittajat toivat kansainvälistä väriä isoimpien kaupunkien kadunkulmiin. Miksi kadulla esiintyvä taikuri asettaa esiintymisalueensa ympärille maahan ketjun? Mistä katusoittaja liikuttuu? Miten korona on vaikuttanut katuesiintyjiin?
Emma Vainion haastateltavana taikuri Markus Tervon, sirkustaiteilija Pekka Laamasen sekä katusoittaja Timo Päivänsalon.



Kuka tahansa voi soittaa missä tahansa mitä tahansa. Tästä jaksosta tuli mieleeni vuosien takainen tilanne. Oltiin kirjastossa ystäväporukalla ja siellä joku soitti flyygeliä tai pianoa. Yksi meistä meni keskeyttämään soiton ja soitti itse. Se oli pysäyttävä hetki. 

Suomea taisi vuosia sitten Euroviisuissa edustaa Pihasoittajat. En muista heidän kappaleensa nimeä. Tuli vaan mieleen tuosta katusoitosta. 

Posetiivista tulee mieleen Kiljusen herrasväki. Taisivat pojat seurailla posetiivaria tai tavalla tai toisella päästä itse sitä soittamaan. Posetiivia en ole koskaan päässyt tutkiskelemaan eli en oikein tiedä minkälainen kapistus se on. Kauko Helovirta lukee hyvin Kiljusia. 

 

 

 

Kun kulkutauti uhkaa, puhdasta ilmaa haetaan puistosta 



Keskiajan kaupungeissa ei ollut vielä lainkaan puistoja. 1800-luvulta alkaen viheralueiden rooli kaupungeissa on saanut lukuisia uusia merkityksiä. Miten puistojen raikas ilma liittyy koleraan, ja miksi puistoissa ei aluksi saanut urheilla? Voiko kaatopaikka muuttua lumovoimaiseksi luontoretkeilykohteeksi? Kysymme tätä luontopuutarhuri Jukka Toivoselta. Entä miten korona on vaikuttanut puistojen merkitykseen kaupungissa? Toimittajana on Emma Vainio.



Itselleni tulee puistoista mieleen kartano ja niiden hoidetut puistot. Lisäksi tulee mieleen Maria Eräsen Ratsulomalla Ranskassa kirjan kohtaus, jossa tytöt menevät majatalon vanhaan puistoon ja löytävät sieltä poni patsaan. Kyseinen kirja jatko-osineen teki aikoinaan niin suuren vaikutuksen, että yhä edelleen tahtoisin asua Bretagnessa. Siis ei, en ole koskaan siellä asunut, mutta ratsumajatalo teki niin vahvan vaikutelman, että luen kyseiset kirjat kerran vuodessa vähintäänkin ja haaveilen Bretagnesta ja erityisesti niistä parantavista kivistä, joilla on oma roolinsa sarjassa, kuten myös sillä jo mainitsemallani patsaalla. Sellainen suojelusponi olisi kyllä mahtavaa olla olemassa. 


Tampereella kun ollaan niin tietty Hämeenpuisto on tuttu, kuin myös Emil Aaltosen puisto. Tässä kotini lähistöllähän on tuo Aleksanterin kirkko ja sen puisto, joka siis on hautausmaa, mutta josta kuitenkin kuljeskellaan ihan päivittäin. Haudat ovat vanhoja siis 1800-luvulta. Aiemman kotini ikkunasta kyseinen paikka näkyikin. Joltiseenkin kolkkoa kulkea tuon hautausmaan läpi, mutta sehän sijaitsee tuossa, koska aiemmin oli kaupunki niin toisenlainen. 

Hyvä kun ihmiset on näin Korona aikaan liikuskelleet enempi luonnossa ja ehkä myös se on saanut ajatuksia siihen suuntaan kuinka tärkeää luonnon säilyttäminen onkaan. 

 

 

 

Hermostuttaako - mene siirtolapuutarhaan!



Tämäkin on yksi sarjan jaksoista. Jostain syystä osan kuvailevaa tekstiä en löydä mistään. 

 

 


Siirtolapuutarhat ovat itselleni vieras asia. Tässä ehkä tulee esille se, etten alunperin ole kaupungista. Ilman Googlettamista ajatukseni on, että sulla on se puutarha ja jonkinlainen asumus siellä ja olet osa yhteisöä. Vähän niinkun mökillä olisi, mutta ei sinnepäinkään. 

Nämä ajatukset siis ilman Googlea. 

Tulee mieleeni kirja nimeltä Siirtolapuutarhan varjoissa. Taisi olla dekkari, mutta ilmeisen vaisu lukukokemus kun ei herätä muistikuvia nimen lisäksi. 

 

 

 

Miksi kollektiivinen hikoilu kiehtoo taas kaupunkilaisia? 



Suomen ensimmäiset korttelisaunat perustettiin 1800-luvun lopulla, sillä kaupunkilaiskodeissa ei ollut kylpyhuoneita. Käymme sahaamassa polttopuita Helsingin Sompasaunassa, jonka ulkokatoksessa on piano kenen tahansa soitettavaksi, muttei pukuhuoneita eikä yhtään varsinaista työntekijää. Lisäksi käydään Tampereella Rajaportin saunassa, joka on Suomen vanhin yleinen sauna. Haastattelussa Sompasaunan pitkäaikainen aktiivi ja rahastonhoitaja Wilhelm Björkqvist sekä Pispalan saunayhdistyksen puheenjohtaja Ari Johansson. Toimittajana on Emma Vainio.



Täytyy myöntää, etten ole kaupunkisaunoissa saati yleisissä saunoissa vieraillut. En maksa saunasta, haluan päästä saunomisen yhteydessä myös järveen ja mieluummin rennosti läheisten kanssa saunottelen. Yhdessäkään asunnossa ei ole ollut saunaa. Siis sen jälkeen kun muutin omilleni. En maksa saunasta tosiaankaan. 



Jaksojen kuvaukset on areenasta. En jaksanut yksitellen linkittää joka jaksoa, koska se on melko iso töistä. Käytännössä vain maalaa, kopioi, liitä, käytä, mutta näppäimistöä käyttävälle siinä menee paljon aikaa. 



En tähänkään tekstiin saa haluamanlaisiani otsikoita, joten olen koettanut hoitaa saman asian rivivälejä tehostamalla. 




Nyt ei muuta kuin Kulttuuripainotteisia kuunteluhetkiä!




Blogi löytyy myös näistä kanavista: 


Blogit.fi

Bloglovin 

Facebook

Instagram

Twitter




perjantai 2. lokakuuta 2020

Podcasteja perjantaihin

Lokakuu on käsillä ja K riehuu keskuudessamme yhäti. Osa on etätöissä, eristyksissä muutoin tai karanteenissa. Pitkät sateiset päivät/illat ovat oivallisia aikoja käpertyä sohvalle lämpimän peiton alle  ja lähistölle hyvää suklaata ja iso lasillinen punaviiniä tai kupillinen kuumaa juomaa kuten teetä tai kaakaota, villasukat jalkaan, sekä luureihin hyvä podcast pyörimään.  


Tässä pari podcastia, joista itse tykkään, sekä vinkkejä paikoista, joista uutta kuunneltavaa voi löytää. 


Pari viikkoa sitten myöhäisessä lauantai-illassa törmäsin Facebookin Dekkariryhmässä  tähän postaukseen,  jossa esiteltiin Nordic Noir Finland-podcast, jonka kotisivuille pääsee tuosta linkistä. 


Eka tuotantokausi on julkaistu ja siinä on viisi jaksoa, joista kaksi olen kuunnellut. Ensimmäinen pilottijakso, jossa tekijät kertoivat itsestään ja toinen jakso, jossa haastateltavana kirjailija Christian Rönnbacka. Lisäksi haastattelussa myös lukija Krista Putkonen-Örn. 


Itse tykkään kovasti siitä, että podcastin pitäjät ovat ymmärtääkseni äänikirjojen suurkuluttajia, joihin itsekin kuulun. Työpöydälläni on yhä se lupaamani teksti, jossa käsittelen artikkeleita, joita on äänikirjoista viime vuosina kirjoitettu ja kerron omia kommentteja artikkeleissa esitetyistä mielipiteistä. 


Tässä Nordic Noir Finland podcastin esittely heidän sivuiltaan. 

Nordic Noir Finland -podcastin ensimmäinen tuotantokausi tulee! Viisi jaksoa julkaistaan tällä sivulla sekä iTunesissa ja Google Playssa, sekä hieman myöhemmin Spotifyssa. Viidessä jaksosa puhutaan asiasta ja sen vierestä seuraavin otsikoin:
◦ Pilottijakso: Mitä on Nordic Noir?
◦ Vieraana Antti Hautalehto-kirjojen kirjoittaja Christian Rönnbacka
◦ Äänellä on merkitystä, puhetta äänikirjojen lukijoista vieraana Krista Putkonen-Örn
◦ Nordic Noirin kliseet
◦ Henkilökohtaiset TOP3-listat


Podcastin traileri 



Nordic Noir-podcastin Facebook-sivut löytyy tästä. 


Toivon tälle sarjalle pitkää ikää. 


Podcasts-sovellusta selaillessa törmäsin suomalaiseen Harry Potter aiheiseen podcastiin nimeltä Laituri 9 ja 3/4.

Olen kuunnellut tästä vain yhden jakson: ensimmäisen. Hiihtolomalla vuonna 2002 luin siihen mennessä ilmestyneet Potterit putkeen. En saa mieleeni oliko silloin julkaistu kolme vaiko neljä osaa. Kuitenkin tämän jälkeen oli uuden osan ilmestyminen aina odotettu tapaus. 

Jos joku ihmettelee tahtiani lukea niin, koska elän kaikenlaisten puhuvien vempainten keskellä niin tietokoneen ruudunlukuohjelmalla luettu kirja tai kirjan luku on verratttaen nopeaa. Tämä riippuu tietysti paljolti siitä kuinka nopeaa puhesyntetisaattorin puhetta pystyy kuuntelemaan ja siis näin ollen lukemaan kirjoja tai mitä informaatiota nyt sitten ikinä tahtookaan näytöltänsä lukea, vaikkapa Facebook tai Insta päivityksiä, blogeja, uutisia, tehä Googlehakuja ja onhan nuita. Mitä sitä tavallinen ihminen nyt ylipäänsä tietokoneella tekee. 

 

Meillähän on palvelu, josta voimme ladata päivän sanomalehdet luettavaksi. Valikoimaan kuuluu myös aikakauslehtiä ja muita julkaisuja. Aikoinaan oli myös silloisen Näkövammaisten kirjaston eli nykyisen Celian tuottamia e-kirjoja. Toisaalta mietin voiko kyseistä nimitystä käyttää, koska kyseessä kuitenkin vain näkövammaisille tuotetut julkaisut, joiden lukemiseen tarvitsi erillisen ohjelman, jonka käyttöön luonnollisesti sopimuksen ja oikeudet ja kyseessä suljettu systeemi eli julkaisut avautuivat luettavaksi vain tällä tietyllä ohjelmalla. 

Nykyään Celia ei enää tuota e-kirjoja kyseiseen muotoon. Mainitsemieni lehtien lisäksi voimme ladata samasta palvelusta myös ns. a-kirjoja. Tavallaan typerä nimitys sekin, koska kuitenkin e-aineistosta kyse ja edelleenkin tästä mainitsemastani suojatusta tiedostomuodosta. Tiedostomuoto wlf. E-kirja kun yleensä on Pdf tai Epub-muodossa. Tai näin ajattelisin käsitettävän kun puhutaan e-kirjoista. Tuli mieleen teos nimeltä Mistä puhumme kun puhumme juoksemisesta. En muista kirjailijaa enkä ole kyseistä opusta lukenut. Voisi olla teos nimeltä Mistä puhumme kun puhumme e-kirjoista. 

 

Eksyin taas kirjaville sivupoluille. Jatketaan Pottereista. 

Eli oli hiihtoloma opiskelupaikkakunnalta ja olin käymässä kotopuolessa ja sen viikon aikana perehdyin Potter maailmaan. Koetin palata kyseisiin maailmoihin viime talvena ja koetin kuunnella äänikirjana ekaa osaa, mutta en oikein päässyt mukaan juttuun. Tarkoitus oli kuunnella koko sarja, jotta voisin lukea myös sen Kirottu lapsi joka on se näytelmä, joka tuli joitain vuosia sitten. 

Potter projektin ollessa kesken näin paljon niin en oikein päässyt podcastiin mukaan. Fantasia on kirjallisuutena lähes täysin vierasta. Pottereiden lisäksi ihan satunnaisesti muutama kirja aiheen tiimoilta tullut luetuksi ja toki Narniaa aloitetuksi. 

 

  Tässä esittely podcastista. Teksti on heidän Facebookistaan.


Laituri 9 ja 3/4 on podcast, joka käsittelee kaikkea Harry Potteriin ja velhomaailmaan liittyvää matkalla Viisasten kivestä Kuoleman varjeluksiin. Tule meidän kanssa lukemaan Harry Potterit uudestaan tai vaikka viidennentoista kerran.


Muutamia hyväksi havaittuja podcast paikkoja, joista yksi vinkki tuli eräältä uskolliselta blogin lukijalta. Kiitos kovasti. 


Tälle sivustolle on ymmärtääkseni koostettu kattavasti podcasteja aiheittain. 

 

Suomalaiset Podcastit
Suomalaiset Podcastit näyttää suosituimmat suomalaiset podcastit. Täältä löydät parhaat ja mielenkiintoisimmat suomalaiset podcastit ja missä voit kuunnella niitä. 


Suomalaiset Podcastit-sivustolle pääset tästä. 


Vuosia sitten kuulin sivustosta jakso.fi joka taitaa olla melkoisen laaja paikka podcasteille. 


Tällä viikolla löysin Instasta tilin nimeltä Mitä kuulin. 


Tilin esittely on lyhyt ja ytimekäs. 


Kokemuksiani kuuntelemistani kirjoista ja podcasteista 


Kyseinen tili löytyy tästä. 


Olen vasta tänä vuonna alkanut enempi seurailemaan ja kiinnittämään huomiota podcastien olemassaoloon. Kuunteluun liittyy kuitenkin muutamia ratkaisemattomia ongelmia. Podcast on saattanut olla jo useamman vuoden ja näin ollen jaksoja on paljon. Olisi helpompaa jos olisi alusta asti ollut mukana kuin, että täytyisi kuunnella monta kymmentä jaksoa. Toki jaksot yleensä on eri aiheista, mutta kuitenkin. Tulee olo, että aiemmatkin tulisi kuunnella. Oma aikani on kuitenkin rajallista enkä millään pysty kuuntelemaan ainakaan useaa sarjaa siten, että kuuntelisin alusta asti jaksot. 

Lisäksi podcast kuunteluun kuten mihin tahansa muuhunkin kuunteluun liittyy aina se, että sietää podcasteria tai mikä nimike olisi oikea käytettäväksi henkilöstä, joka podcastissa puhuu? 

Vaikka olisi kuinka mielenkiintoinen aihe tai vaikka yksittäinen jakso niin jos podcaster ei ole miellyttävän kuuloinen niin en hassaa aikaani siihen. 


Itseäni vanhana markkinoinnin opiskelijana kiinnostaa myös mikä mahtaa olla podcastien ansaintamalli, sekä se mistä olisi kaikkein tuottavinta kuunnella podcast, että onko se Spotify, Podcasts-sovellus, Soundcloud, Acast, Podlay, selaimen kautta podcastin omalta sivulta, vaiko joku muu jota en tässä maininnut? 



Koetan jatkossa päivittää blogia useammin. Bloggerin uudistuksen myötä minulle on kuitenkin tullut aikamoisia haasteita näin ruudunlukuohjelmaa käyttävän näkökulmasta. 


Tämäkin on sinäänsä pitkä postaus ja yksi ongelma liittyy tekstin tallennettavuuteen esim. kun lisään linkin osaksi tekstiä. Aiemmin tämän pystyi tekemään todella helposti, mutta nyt löydän vain varsinaisen julkaise-painikkeen enkä lainkaan ppäivitä tai tallenna vaihtoehtoja. 

Lisäksi aiemmin kun valitsin julkaise vaihtoehdon niin Blogger palasi sellaiseen näyttöön, jossa näkyviin tulivat kaikki aiemmat postaukset siten, että niistä näkyi päivämäärät ja otsikot ja siinä näkymässä olisi voinut valita kaikki tekstit ja halutessaan poistaa ne, sekä myös oli vaihtoehtona kirjoittaa uusi. Tästä näkymästä tiesin, että postaus on siirtynyt luonnoksesta odottamaan julkaisua ja julkaistaan määrittelemänäni ajankohtana. 

Nyt kun en tällaiseen näkymään enäää pääse niin on epävarmuus siitä mitä postaukselle on tapahtunut vai onko se hävinnyt bittitaivaaseen. Nyt kun julkaisen tai pitäisikö sanoa, että kun saan tekstin valmiiksi ja koetan lopetella niin näyttöön tulee esikatselu vaihtoehto, josta tulee valita onko tietokoneella, tabletilla vai puhelimella. Tämän pystyn periaatteessa tekemään, mutta sen jälkeen olen näytöllä, jossa näkyy postaukset samoin kuin ne julkisesti lukijoille näkyvät. Pitää avata Blogger uuteen välilehteen ja tarkastella näkyykö teksti siten, että sen voisi halutessaan palauttaa luonnokseksi ja niin edelleen. 



Tahtoisin enemmän muotoilla tekstiä siten, että olisi väliotsikot. Esim. tässä tekstissä voisi väliotsikoina olla esim. molemmat esittelemäni podcastit omana otsikkonaan ja lisäksi podcast paikkojen esittely ja näiden lisäksi pari muuta väliotsikkoa. 


Käytännössä tiedän miten väliotsikot lisätään, mutta ensin tulisi testata asiaa, jotta myös näkymä näkevälle olisi halutunlainen. 



Podcasteista vielä sen verran, että englanniksihan niitä on valtavasti ja muutaman musiikki- ja kirjallisuus aiheisen jakson olen kuunnellutkin. Lisäksi innostuin kuuntelemaan luultavasti espanjalaista ABBA aiheista podcastia ja siinä kohtaa mietin, että kaikkea se fanius teettää. En nimittäin ymmärrä sanaakaan Espanjaa. 



Olisiko lukijoistani mukavaa, etten hölisisi niin paljoa siitä millä tavalla toteutan asioita, koska en näe? Tässä tekstissä melko paljon juttua, jonka ymmärtää vain alan harrastajat. 

Tarkoitus kartoittaa aiheita, joista kannattaa jatkossa kirjoittaa ja joista ei. 


Mikä mahtaa olla Sinun suosikki podcastisi? Voit kertoa sen kommenteissa kuten myös mistä tykkäisit lukea blogistani enempi ja mistä vähempi. 


Joko olet liittynyt blogin seuraajaksi somessa? 

Näistä linkeistä voit helposti tehdä sen. Kupliva maailmani kiittää.


Facebook

Instagram 

Twitter


Hyviä kuunteluhetkiä syysiltoihin ja mukavaa Viikonloppua!


lauantai 5. syyskuuta 2020

Dance FM Radio Finland

Pari viikkoa sitten huomasin Facebookin  ysäri musiikkia =) <3-ryhmässä juttua   Dance FM Radiosta.
En ollut aiemmin tästä tiennyt, joten pitihän heidän lauantainen lähetyksensä ottaa kuunteluun.

Tulee niin nostalginen olo näitä lähetyksiä kuunnellessa. Voi elää uudelleen nuoruutta. Ohjelmassa parasta on se, että suuri osa kappaleista on sellaisia, joita en muista ikinä kuulleeni tai sellaisia, joita en muista Suomessa soitetun koskaan tai lähes milloinkaan. Toisaalta eipä mulla ollut 90-luvulla muita kanavia kuuntelussa kuin Radiomafia, joten en tiedä mitä mahdollisesti muualla on soiteltu.
Ilo on myös, että aiempia lähetyksiä voi kuunnella Mixcloudista. Tätä kirjoittaessani sieltä soi vanhin lähetys, jonka löysin ja joka on tämän vuoden alusta. Näissä riittääkin kuunneltavaa ja fiilisteltävää pitkäksi aikaa.

Lähetykset siis lauantaisin klo 19 täällä. Tai vaihtoehtoisesti puhelimella listen2myradio sovelluksen kautta hakuun Dancefmradio.

Kanavalla on myös Facebook sivut, joilla voi käydä toivomassa biisejä tuleviin lähetyksiin. Fb sivu löytyy tästä Dance FM Radio.
 
Vanhemmat lähetykset Mixcloudista löytyy tästä.

Nautinnollisia & Nostalgisia Kuunteluhetkiä!

torstai 14. toukokuuta 2020

Päivän podcast - Tyylitorstai

Viikko sitten törmäsin tähän Zadaan päivitykseen Facebookissa 
Innostuin Tyylitorstai podcastista  valtavasti.
Zadaa on mielenkiintoinen sovellus ja vaikka se löytyy itseltäni niin en ole vielä käyttänyt. Tuossa kyseisessä jaksossa oli mielenkiintoista informaatiota Zadaan toiminnasta. Itselleni oli aivan uusi juttu, että kyseessä suomalainen firma.

Podcastia oli muutenkin ilo kuunnella. Minulle merkitsee paljon se miltä podcastin tekijä tai äänikirjan lukija kuulostaa.
Kuunteluun käyttämäni aika on rajallista, joten kun kuuntelen on sen oltava todella mielekästä. Täytyisi olla aivan todella mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen aihe, jotta jaksaisin kuunnella sellaista ääntä, joka ei omaa korvaa miellytä, saati että käyttäisin kallista aikaani epämiellyttävän kuuloiseen kuunteluun.

Tyylitorstaista on vielä joitain jaksoja kuuntelematta ja ajattelin nautiskella niistä yksittäin aina sopivan hetken koittaessa.
Jaksot ovat Spotifyssä ja niihin pääsee tästä.

Tyylin täyteisiä kuunteluhetkiä Kaikille!

Heart: Beautiful Broken

          Heart - Beautiful Broken   ℗ 2016 Heart General Partnership., Under exclusive license to Concord Music Group, Inc.   Spotify   Kau...