Helsingin kirjamessut 2022

 

 

 

 

 

Kiitos kutsulipusta Helsingin kirjamessut! 

 

Tällainen streamin seuraaminen kotisohvalta sopii niin paljon paremmin kuin fyysisesti paikalla käyminen. 

Tänä vuonna esiintyjiä oli yli 900, lavoja 15, joten jo pelkän messuohjelman lukemiseen olisi mennyt useampi tunti ja sieltä haluamaansa valikointi toisen mokoman. 

 

Olin pettynyt siihen, että lava, jolla olisi ollut äänikirjakeskustelua niin sitä ei lainkaan streamattu. 

Siinä taas nähdään lukijoiden arvostus. 

Ilmeisesti Storyteliin tulee heidän nauhoittamiaan haastatteluja 60 kappaletta, mutta en ainakaan vielä ole onnistunut niitä sieltä löytämään. 

Se vähä mitä äänikirjoista kuulin keskusteltavan oli taas sitä, että ikäänkuin ne olisivat kulutushyödyke eivätkä lukemista. 

Se on niin raivostuttavaa! 

 

Tässä minun messufiilistelyä. Pahoittelut, etten saa tehdyksi edelleenkään haluamanlaistani tekstin asettelua. 

 

 

 

 

 

 

27.10.2022 10:30 - 11:00
Kaikki lokakuun taivaat

Mitä kaikkea pahaa voi saada aikaan olemalla erityisen hyvä? Elina Annolan Kaikki lokakuun taivaat -romaanissa alakoulun opettaja on valmis tekemään oppilaiden eteen kaikkensa, vaikka väkisin. Ja silti kaikki voi mennä toisin kuin oli tarkoitus.
Aika: 27.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Annola Elina 

Tätä odotin erityisesti ja oli kyllä voimaannuttava haastattelu. Kaksi kirjaa vuodessa on hieno saavutus. Tuli sellanen olo, että täytyisi heti alkaa lukea Kaikkia lokakuun taivaita. 

Ihmisotus on ehtiväinen kun kirjailee opettajan työn ohella.

 

Kirjailijan kotisivut. 

 

Kupliva maailmani arvio Kunnes kukkivat puut. 

 

 

Esikoiskirja käsittelyssä tässä podcast jaksossa

 

 206. Afterworkin lukupiiri: Fomosta, onnellisuuden tavoittelusta ja ystävien välisestä kateudesta. 

 

 

Kirjailija vieraana näissä parissa jaksossa 

 

#96: Elina Annola: Miten kirjoittaja saa ajan riittämään? 

 

ja 

 

Elina Annola - Moniääninen kerronta ja yksityiskohtien merkitys.   

 

 

 

 27.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Muu
Valtajulkisuuden katvealueet ja median monimuotoisuuden tärkeys
Koronaepidemiaan, Ukrainan sotaan, ilmastomuutokseen ja esimerkiksi sukupuoli-identiteetteihin iittyvät kysymykset ovat asioita, jotka julkisessa debatissa näyttävät tiivistyvän yhä jyrkempiin mustavalkoisempiin vastakkainasetteluihin. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n paneelissa keskustellaan siitä, mitä olennaisia kulttuurisia ja yhteiskunnalllisia tai tieteen alaan liittyviä näkökulmia on jäänyt tai uhkaa jäädä valtajulkisuudessa katveeseen, ja miten aidoista arvoeroista käytävää debattia voitaisi jalostaa vakiintuneita juoksuhautoja ylittävillä näkökulmilla. Samalla esiin nousee kysymys siitä, mikä rooli median moniäänisyydellä on.

Paneelissa mukana Mika Rönkkö (Diplo), Martti-Tapio Kuuskoski (Kritiikin uutiset), Minna Tawast (Teatteri&Tanssi+Sirkus) ja Petra Packalen (Tiedonantaja). Debattia moderoi Voima-lehden kustantaja ja Kultin puheenjohtaja Tuomas Rantanen.
Aika: 27.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rönkkö Mika, Kuuskoski Martti-Tapio, Tawast Minna, Packalén Petra

Tää olikin mielenkiintoinen keskustelu. Tässä mainittiin Maria Petterssonin uusin teos ja lisäksi sellaisia lehtiä, joista en ole koskaan kuullutkaan. 

Tuli sellainen olo, että tahtoisin heti selailemaan Kultin sivuja ja tilata itelleni vaikka kuinka paljon lehtisiä. 

 27.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Digiajan tietosuoja & Pimeyden ytimeen
Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ja toimittaja Aarno Malin keskustelevat digiajan tärkeimmistä kansalaistaidoista ja internetin kauniista sekä rumasta puolesta sekä sen mahdollisuuksista että uhkista.
Aika: 27.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Järvinen Petteri, Malin Aarno

Keskustelua seuratessa tuli mieleeni Ylen sarja Pieleen mennyt historia. Tämä Toro verkko sopisi siihen oikein hyvin. Se on alunperin kehitetty laivastolle ja se on laillinen ohjelma, jota käytetään kaiken maailman rikoksiin. 

Toinen kertoi olleensa internetissä viimeiset 29 vuotta ja toinen Toro-verkossa 8 vuotta. 

Täytyy sanoa, ettei oma mieli kestäis tutkistella internetin väärää puolta. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 17:00 - 17:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Pidä minua vielä & Elotulet
Hanna Päivärinnan Pidä minua vielä on kiehtova kertomus naisen matkasta äidiksi ja omaksi itsekseen. Kauniin paljaana se kuvaa, kuinka elämänmuutos haastaa minuuden rajat. Miten tulla äidiksi ja säilyttää silti erillisyytensä, oma vapautensa? Hanna Meretojan romaanissa Elotulet omakohtainen kokemus kietoutuu yhteen filosofisten pohdintojen kanssa tavalla, jonka Rachel Cuskin ja Maggie Nelsonin lukijat tunnistavat.
Aika: 27.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Päivärinta Hanna, Meretoja Hanna

 

 

Pakko sanoa, etten ole lukenut Rachel Cuskin ja Maggie Nelsoninkirjoja.   

Cusk taisi olla jonkinlainen iso ilmiö muutama vuosi sitten. 

Elotulet & Pidä minua vielä ovat kesken. Olisin halunnut lukea Elotulet tietenkin elokuun lopulla sillä se sijoittuu kyseiseen ajankohtaan, mutta olin festaroimassa sinä viikonloppuna. 

Elotulet lukee Krista Kosonen, jonka ääntä en voi sietää. Toki nopeutettuna tarpeeksi nopealle mikä tahansa ääni menee. Teksti on pääasia. 

Nyt oli mukavaa saada kasvot näille kirjailijoille ja kuulla heidän ajatuksiaan. 

Kesken olevien, sekä uusien lukemattomien lukemattomien kirjojen pino vaan kasvaa vuodesta toiseen. Lohduttaudun ajatuksella, ettei elämänsä aikana kerkiä lukea kaikkea haluamaansa.

 

 27.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Muu
Jarkko Sipilän merkitys rikoskentällä
Niko Rantsi, Ari-Matti Auvinen, Rami Mäkinen
JARKKO SIPILÄN MERKITYS
RIKOSKENTÄLLÄ
Keskustelu tunnetun rikoskirjailijan ja -toimittajan
vaikutuksista sekä suosiosta
Aika: 27.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Rantsi Niko, Auvinen Ari-Matti, Mäkinen Rami

 

 

Tämä oli koskettava, surullinen ja mielenkiintoinen haastis. Sain tästä myös eväitä omaan kirjoittamiseen. 

Viime vuoden Tampereen Kirjafestareilla olis ollut mahdollista kohdata Sipilä, vaan en mennyt siihen tapahtumaan aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi. 

 

 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Lusu – Rikollispomon kaksoiselämä
Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen.

Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Krautsuk, Satu, Mäntysalo, Jesse, Ahlqvist, Sini

 

 

True crime tulee jo korvista ulos. Jatkuvasti kirjatapahtumissa se on edustettuna. 

Olen lukenut tämän(kin) kirjan. 

Haastattelussa totesin, että totuus on tarua ihmeellisempää. 

Onhan se nyt vaan niin käsittämätöntä minkälaista elämää ihminen voi viettää kun ajautuu sivupoluille. 

90-luvulla ei ollut nykyisen kaltaista mobiili ja mediamaailmaa. 

Niin voin hyvin uskoa, että lapset on luulleet vankilaa lelutehtaaksi, koska siihen aikaan vankilat on näyttänyt tehtailta. 

Nykyään ei ehkä onnistuisi kertoa toisenlaista totuutta, koska helpostihan netistä kaiken tiedon löytää. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 16:30 - 17:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Helsingin Sanomat: Epäpyhä liitto
Politiikan läpikotaisin tuntevat kirjailijat Kari Häkämies ja Rosa Meriläinen yhdistävät voimansa yritysmaailmaan sijoittuvassa vaikuttavassa ekotrillerissä, jossa ympäristöaktivistien mielenosoitus, yhtiön toimitusjohtajan murha ja ulkopolitiikkaan asti leviävät jäljet haastavat rikostutkijaa ja horjuttavat lopulta koko hallitusta.
Aika: 27.10.2022 16:30 - 17:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Häkämies Kari, Meriläinen Rosa

 

 

Huomasin tämän kirjan joku aika sitten ja ajattelin kuinka jännää on, että täysin eri puolueista tulevat henkilöt kirjailee yhdessä. 

Tässä haastattelussa puhuttiin tämän ja työskentelytapojen lisäksi myös seksistä. 

Kirja on saamassa ilmeisesti jatkoa, joten täytyy tääkin lukea. 

Rosa näyttelee Metsolat-sarjassa. Minulla meni vuosia, ennenkuin tajusin että kyse on samasta henkilöstä. Nytkin haastattelua seuratessa ajattelin paljon sitä roolityötä ja oli jotenkin vaikeaa asemoitua tähän hetkeen. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 27.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Riivattu ja siunattu - Kalle Holmbergin elämä ja teot
Annina Holmbergin isästään kirjoittama elämäkerta Riivattu ja siunattu kulkee Kalle Holmbergin eteläsavolaisista lapsuudenmaisemista Mental Finland -näytelmän spektaakkeliin, näyttelijänä jäähdytelleen ohjaajan viimeiseen erään. Riivattu ja siunattu on intohimoisen totuudenetsijän ja tunteita herättäneen taiteilijan henkilökuva. Tytär kertoo karskisti mutta hellästi niin yksityiselämän ja dramaturgi Ritva Holmbergin kanssa solmitun taiteilijaliiton myrskyistä kuin ammatillisesta kunnianhimosta, huikeasta menestyksestä ja kirvelevistä pettymyksistä. Näkemyksellisen ja rohkeanelämäkerran sivuilla teatteri- ja kulttuurihistoria elävät.
Aika: 27.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Holmberg Annina, Honkanen Nina

 

 

Aloitin syksyllä kuuntelemaan tätä teosta, mutta se on yhä kesken. Annina itse lukee kirjan, mutta koska assosioin hänet vahvasti lapsuus aikojen suosikki kirjoihini Amorina, kesähevonen, Amor ja uusi kesä, sekä Amor onnen hevonen. 

Niin kuuntelin sitten ne. En edes tiedä monennettako kertaa tässä elämässä. 

Vietin muutaman päivän kavioiden kopseessa ja kaukana arjen väreistä. 

Ikävää, ettei näitä ole kaupallisina äänikirjoina. Oli pakko lainata Celiasta ja sydämeni itkee aina verta kun joudun lainaamaan sieltä, koska kirjailijat eivät saa lainauskorvauksia, paitsi cd-lainoista. Jos olen ymmärtänyt oikein. 

Tämä haastis oli mielenkiintoinen sillä vaikka Holmberg on tuttu nimi niin en hänestä saati perheensä elämästä paljoa tiedä. 

Esiintyjistä kyllä havaitsi, että he tuntevat toisensa. 

Jos haastista olisi tehnyt joku muu niin se olisi ollut varmasti hyvin erillainen. 

 

 

 

 28.10.2022 14:00 - 14:30 · Hakaniemi-lava · Yhteiskunta
Venäjä, energiavalta
Energian ja vallan kytkös on Venäjälle kohtalonkysymys. Putinin hallinto on hyödyntänyt öljyä ja kaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se väistelee vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa, hamuaa arktisen alueen rikkauksia ja on valmis avoimeen hyökkäyssotaan pitääkseen kiinni vallastaan. Venäjästä voisi kuitenkin muodostua uusiutuvan energian jättiläinen. Ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkystä haastattelee toimittaja Janne Hopsu.
Aika: 28.10.2022 14:00 - 14:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Tynkkynen Veli-Pekka, Hopsu Janne

Tämä oli informatiivinen lisäys siihen kaikkeen tietoon mitä olen syksyn aikana eri medioista lukenut liittyen sähköön, kaasuun ja meidän riippuvaisuuteemme veli venäläisestä. 

Toivottavasti Sähkö tulee töpselistä-podcastiin tulee lisää jaksoja. Suosittelen kuunteleen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 28.10.2022 16:00 - 16:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Tiu tau tilhi
Juha Hurmeen hilpeä Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista. Timanttisena vyöryvä tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Haastattelija Jussi Tiihonen.
Aika: 28.10.2022 16:00 - 16:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hurme Juha, Tiihonen Jussi 

Minun ei alunperin edes pitänyt kuunnella tätä haastista, mutta kun se nyt sattui tulemaan suorana, enkä jaksanut vaihtaa virtuaalista lavaa niin kuuntelin tämän ja oli kyllä varmaan paras haastis koko messuilla! 

Mietin miten joku saa kokonaisen teoksen kasattua lasten laulun ympärille. 

Haastiksessa tuli esiin tuttuja ja vähemmän tuttuja nimiä vuosisatain takaa. 

Siinä vaiheessa kun Juha Hurme esitti Mirri sairastui laulun ihan tosta noin vaan puhuessaan melodiasta. 

Niin ajattelin, että tää on näitä blogistin elämän kohokohtia, että ilman tätä yhteistyötä en olisi saanut kuulla näin upeaa ja spontaania musiikkituokiota! 

KIITOS!

 

 28.10.2022 18:00 - 18:30 · Hakaniemi-lava · Rikos ja dekkarit
Kivipuiston tyttö
Kuinka pohjanmaalla asuva Nilla Kjellsdotter kirjoitti dekkarikäsikirjoituksen, jonka oikeuksista käytiin kova kisa Ruotsin suurimmissa kustantamoissa? Kesällä suomennettu Kivipuiston tyttö avaa Murhia Pohjanmaalla -sarjan, ja on saanut loistoarviot ruotsalaislukijoilta ja -kuuntelijoilta. Nilla Kjellsdotter on kirjailijana luonnonlahjakkuus pohjoismaisen laatudekkarin genressä.
Aika: 28.10.2022 18:00 - 18:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Kjellsdotter Nilla

 

 

Kuuntelin Kivipuiston tytön kesällä. En ymmärrä mikä tässä teoksessa on se juttu. 

Tämä haastis oli ruotsiksi ja toivoisin, että tällasista sais sitten vaikka tekstinä käännöksen suomeksi joskus tilaisuuden jälkeen. 

 

 

 28.10.2022 10:30 - 11:00 · Senaatintori-lava · Kirjoittaminen ja kustantaminen
KÄSIKIRJOITUKSESTA KIRJAKSI
Miten käsikirjoituksen tie valmiiksi kirjaksi etenee kustantamossa? Mitä kustantamon työntekijät tekevät? Mihin kustantajia tarvitaan? Kustantamojen ammattilaiset kertovat. Keskustelemassa kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson (WSOY), kauno- ja tietokirjallisuuden kustantaja Johanna Laitinen (Gummerus) sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen (haastattelija, WSOY).
Suomen Kustannusyhdistys
Aika: 28.10.2022 10:30 - 11:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Carlson Anna-Riikka, Laitinen Johanna, Miettinen Reetta

 

 

Tämä oli mielenkiintoinen haastis. Itsehän en kirjaa tule koskaan julkaisemaan. Kirjallisuus ja myös se miten sitä julkaistaan on silti kiinnostavaa. 

Haastiksen teemaan pääsee myös kuuntelemalla Suomen Kustannusyhdistyksen Kirjan tie-podcastin jakson Käsikirjoituksesta kirjaksi. 

 

 

 

 

 

 

 28.10.2022 14:30 - 15:00 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Häväistyt & Kostajan merkki
Lapset on pidettävä turvassa Tuomisen Häväistyt-kirjassa. 13-vuotias Laura katoaa koulumatkalla. Poliisi epäilee tytön karanneen kotoa, kunnes tämän kotikoneelta paljastuu huolestuttavia asioita. Häväistyt on Delta-sarjan itsenäinen neljäs osa.

Menneisyys alkaa kietoa Antti Hautalehtoa synkkään viittaansa Christian Rönnbackan Kostajan merkki -kirjassa, joka on sarjan 10. osa. Tilanne pakottaa hänet pohtimaan valintoja. Seuratako omia moraalisia periaatteitaan, vai noudattaako lakia?

Haastattelija Taija Tuominen.
Aika: 28.10.2022 14:30 - 15:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Rönnbacka Christian, Tuominen Arttu

 

 

Nämä kirjailijat on monilahjakkuuksia. 

Uusin Hautalehto on lukematta, koska on ollut niin kiire ja Delta-sarjaakin on lukematta uusin ja edellinen. 

 

 

 28.10.2022 19:00 - 19:30 · Senaatintori-lava · Elämäkerrat ja muistelmat
Kööpenhamina-trilogia
Tanskalaisen Tove Ditlevsenin (1917-1976) omaelämäkerrallinen Kööpenhamina-trilogia löi suomalaiskriitikot häpnadilla. Lavalla toimittajat Annaleena Jalava Eeva-lehdestä, Anna Tulusto Yleltä sekä kustantaja Mari Koli keskustelemassa historiallisista klassikkolöydöistä.
Aika: 28.10.2022 19:00 - 19:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Jalava Annaleena, Koli Mari, Tulusto Anna

 

Olen lukenut tuon trilogian kaksi ekaa osaa ja oli mielenkiintoista kuulla miten sarja on päätynyt suomalaisille luettavaksi. 

 29.10.2022 11:30 - 12:00 · Hakaniemi-lava · Äänikirja
BookBeat palkitsee vuoden kotimaisen tulokkaan ja kotimaisen dekkaristin
Suomen suurin äänikirjaraati on puhunut! Tule kuuntelemaan, kun BookBeat julkistaa vuoden 2022 kotimaisen tulokkaan ja dekkaristin. Palkinnot ratkaisee Suomen suosituimman äänikirjapalvelun käyttäjädatasta saatu tieto: kirjojen aloittaminen, loppuun asti kuuntelu ja asiakasarvioiden keskiarvot.
Aika: 29.10.2022 11:30 - 12:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Hautala Anni, Forsström Sari

Bookbeat palkitsi Seppo Jokisen. Siitä tuli hyvä mieli. Vaikka käytänkin Storyteliä. 

ONNEA! 

Kevättä ja uutta Koskista odotellessa. 

 

 

 

 29.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Romaani
Neiti Steinin keittäjätär
1900-luvun alun Paraisilla kahden siskoksen työpesti kartanon apulaisina päättyy hirvittävään veritekoon.Parikymmentä vuotta myöhemmin Pariisissa: maailmankuulu Gertrude Stein ja Alice B. Toklas pestaavat kahden naisen talouteensa keittäjättäreksi suomalaisen Margitin, toisen Paraisten tragedian sisaruksista.Keittäjättären ja palvelijan roolit määrittävät sekä Margitia että Alicea.Naisten välille syntyy erikoinen luottamus ja jännite.
Aika: 29.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Parkkinen Leena

Tämä kuuluu kirjailijoihin joiden teoksien lukemisesta olen haaveillut vuosia. Sinun jälkeesi, Max on ollut lukulistalla kauan. Galtbystä  länteen olen joskus aloittanut, mutta jäänyt kesken ja tätä uusinta en ole vielä aloittanut. 

Nyt oli kivaa saada kirjailijaa kuulla. 

 29.10.2022 18:30 - 19:00 · Hakaniemi-lava · Tietokirjat
Päänäyttämöllä
Suomen Kansallisteatteri on toiminut 150 vuotta suomalaisen kulttuurin eturintamassa. Päänäyttämöllä-kirja esittää kansallisnäyttämön historian tuoreena ja elävänä. Se tuo esiin myös kulissientakaiset riidat, harharetket ja epäilykset. Haastattelija Krista Kosonen.
Aika: 29.10.2022 18:30 - 19:00
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Häggman Kai

Aloitin tätä kirjaa kuuntelemaan jo tammikuussa, mutta se on kesken. 

Rakastan hyvin kirjoitettua draamaa ja erityisesti muutamia 90-luvun TV-sarjoja, joiden dvdt pyörii tietokoneelta jatkuvasti, koska näinä aikoina ihminen tarvitsee tuttuja äänimaisemia. 

Oli mielenkiintoista kuulla teatterin historiaa ja stooria useammasta johtajasta. 

Oma elämänihän on melkoinen show. Ei sillä että oisin jotakin muuta kuin oon vaan sillä, että kohellan pitkin maailmaa ja kohkaan millon mistäkin. 

 29.10.2022 13:30 - 14:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Liekinkantajat
Ulla-Lena Lundberg kuvaa upeassa pitkään odotetussa Liekinkantajat-romaanissaan kolmen pariskunnan elämää kolmen sukupolven ajan – Vaasan palosta elokuussa 1852 Krimin sodan kautta 1920-luvun lopulle – lukutaidottomuudesta tyttökoulujen ja yliopistojen kautta pakkomielteiseen koulupelkoon. Suuri historiallinen kertomus, jota valaisevat rakkaus ja kansanvalistus. Haastattelija Eva Kela.
Aika: 29.10.2022 13:30 - 14:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Lundberg Ulla-Lena, Kela Eva

En osaa ruotsia, joten en pysty paljoa sanomaan tästä. 

Lundberg on tuttu nimi, mutta pitäisi perehtyä enemmän. 

 29.10.2022 17:00 - 17:30 · Senaatintori-lava · Rikos ja dekkarit
Hämähäkki
Lars Kepler on kirjailijanimi, jota käyttää ruotsalainen aviopari Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril. Suosittu Joona Linna -sarja on lunastanut paikkansa pohjoismaisen kirjallisuuden eturivissä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut sarja on myynyt maailmalla 12 miljoonaa kappaletta ja sitä on käännetty 40 kielelle.

Saga Bauer palaa Joona Linnan rinnalle sarjan yhdeksännessä osassa. Vastaansa Joona ja Saga saavat julman sarjamurhaajan, jolla tuntuu olevan heihin kumpaankin pelottava kytkös

Keskustelu on englanniksi
Aika: 29.10.2022 17:00 - 17:30
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Kepler Lars

Tämä oli messujen kohokohta itselle! Haastista seuratessa avasin kuohuviinin ja fiilistelin tulevaa keikka iltaa. Näin vihdoinkin livenä Aino & Hajonneet. Ilta oli ikimuistoinen monesta syystä ja esiintyminen aivan mahtava ja kuohuviinin määrä illassa valtava! 

Keplerin kirja on kesken ja haastiksessa puhuttiin väkivaltaisuudesta ja siitä miten sitä kirjoitetaan ja minkälaiset työskentelytavat kirjottajilla on. 

Kuulin myös heidän kahden keskisestä lukupiiristään tai kirjakerhostaan. Eli luetaan samaa kirjaa samaan aikaan joku tietty aika kun ollaan päivän kirjoitustyöt tehty. 

Kuulostaa parhaalta mahdolliselta tavalta nollata pää työrupeaman jälkeen hyvässä seurassa! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 30.10.2022 13:00 - 13:30 · Hakaniemi-lava · Historia
Gallian kukko kiekuu taas
Ranskan kuin omat taskunsa tunteva Helena Petäistö sukeltaa valtakunnan ytimeen. Kirjoituskokoelma tarjoaa jännittävän läpileikkauksen ja nautinnollisia lukuhetkiä Ranskan poliittisen elämän päänäyttämöiltä ja kulisseista.
Aika: 30.10.2022 13:00 - 13:30
Paikka: Hakaniemi-lava
Esiintyjät: Petäistö Helena

 

 

Tätä ei ole äänikirjana, mutta oli mielenkiintoista kuulla. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 30.10.2022 15:30 - 16:00 · Senaatintori-lava · Romaani
Helsingin Sanomat: Tekijä
Viena on palannut Amerikan-vuosien jälkeen juurilleen Leppävaaran vanhaan huvilaan. Suvun naiset totuttelevat taas elämään saman katon alla, mutta mistä löytyisi työpaikka Vienalle? Vienasta tulee yksi tarmokkaista naisista, joiden uurastuksen ja uskollisuuden varaan Armi Ratia rakentaa imperiuminsa. Viena pyörii myös kulttuuriradikaalien joukossa ja Lapualaisoopperan kulisseissa, mutta vasta kun hän uskaltaa noudattaa Ida-mumman esimerkkiä, tulee hänestäkin oman elämänsä sankaritar.
Aika: 30.10.2022 15:30 - 16:00
Paikka: Senaatintori-lava
Esiintyjät: Mustonen Enni

 

 

Hyvä, että Syrjästäkatsojan tarinoita-sarja on päättynyt ja odotamme innolla ensi kevättä ja Rouvankartanon tarinoita-sarjan ensimmäistä osaa.

Anni M. Love: TRIADI

 

 

 

Anni M. Love - TRIADI

 

Great Feelings 2021

ISBN 978-952-94-4643-8
 

E-kirjan sivumäärä 

283

 

Artistisivut 

 

Spotify 

 

Vaiettu aihe: polyamoria – maamme ensimmäinen musiikkiromaani julkaistaan

 

Muusikko-kirjailija Anni M. Love julkaisee Triadi-nimisen romaanin, jonka tarinaan myös täyspitkän tuoreen albumin laulut yhdistyvät. Tämä uudenlainen musiikin ja kirjallisuuden yhdistelmä esiteltiin Tampere-talossa Tampereen kirjaviikoilla viime vuonna. Teos sai osakseen paljon myönteistä ennakkohuomiota niin median kuin yleisönkin osalta.
Nyt julkaistava musiikkiromaani on suomalaisen pienkustantamo Great Feelingsin iso satsaus. Kustantaja Minna Rask kertoo seuraavaa: ”En usko nykyiseen musiikibisneksessä vallalla olevaan tapaan sainata artisteja muutaman sinkun sopimuksella. Artistilla pitää olla laajempi näkemys siitä, mitä hän haluaa sanoa. Uskon edelleen albumin voimaan. Anni vei asian vielä nextille levelille kirjoittamalla kirjan albumin biisien ympärille.”
Albumi on kooste Anni M. Loven taidoista. Hän on säveltänyt, sanoittanut, sovittanut ja tuottanut kaikki levyn kappaleet Eine Kleine Mozart Mixin teemoja lukuunottamatta. Albumilta on ennakkoon julkaistu singleinä Resonoi ja Limerenssi.
Anni M. Love on musiikinopettaja. Hänen musiikkinsa on soinut radiossa, televisiossa ulkomailla, lyhytelokuvassa, konserteissa ja yksityistilaisuuksissa Amerikassa asti. Hän tekee kappaleensa alusta loppuun itse. Nyt julkaistavan albumi kertoo Annin monipuolisuudesta musiikintekijänä, sillä hän on sen myös tuottanut itse.

 

Kirjan esittely: 

 

Juuri kun nelikymppinen pianonsoiton ja laulun opettaja Saana alkaa olla voiton puolella työ-, identiteetti- ja parisuhdekriisien kanssa, uusi lukuvuosi tuo mukanaan polyamorisen työkaverin. Keskustelut hänen kanssaan avaavat Saanalle aivan uuden maailman. Käytyään läpi tunteiden kirjon mustasukkaisuudesta onnen, pelon ja epävarmuuden kautta rakkauteen, Saana päätyy pettämisen tai avioeron sijaan triadi-suhteeseen aviomiehensä ja työkaverinsa kanssa. Saana oivaltaa: ”Kaikkea ei tarvitse saada yhdeltä mieheltä.” Polyamorisen suhteen kuvaamisen lisäksi TRIADI on kirja musiikista. Kirjassa mietitään klassisen ja kevyen musiikin välisen kuilun syitä ja päästään Saanan matkassa kurkistamaan laulujen tekemisen maailmaan. TRIADI on Suomen ensimmäinen soiva romaani. Kirjaan liittyvät 12 laulua on kuunneltavissa suoratoistopalveluista. Laulut voi kuunnella erikseen albumina, kirjan kanssa samaa tahtia edeten tai kirjan voi lukea itsenäisenä teoksena.

Arvostelukappale pyydetty & saatu kustantajalta. Kiitokset!

Törmäsin tähän kirjaan sattumalta netissä ja kiinnostuin välittömästi. 

Luulin olevani hyvinkin perillä kirjamaailman tapahtumista, mutta tämä oli mennyt täysin ohi. 

Pakko tunnustaa, etten ole vielä uskaltautunut kuuntelemaan kirjan ympärille rakennettua musiikkia. 

Pari huomiota itse kirjasta. Osa ongelmaa saattaa olla käyttämässäni tietokoneen ruudunlukuohjelmassa, jonka vuoksi kirjan teksti näytti sellaiselta, että seuraava sivu saattoi alkaa kesken sanan tai kesken lauseen ja joistain sanoista jäi muutamia kirjaimia pois. Lisäksi sivunumeroiden kuuleminen kesken luvun oli tosi rasittavaa. 

En tosiaan tiedä onko vika kirjan taitossa ja rakenteessa vaan vain siinä kuinka kirja minulle ikäänkuin näyttäytyi. 

Lisäksi tekstissä oli kirjoitusvirheitä jonkin verran, mutta koska en omasta mielestäni puhu/kirjoita täydellistä Suomea kieliopillisesti niin en ole oikea ihminen arvioimaan oliko ne virheitä vai vain minun näkemyksiä virheistä. 

Onneksi kirjassa puhuttiin Tamperetta. Jos olisi puhuttu vaikkapa Turkua tai Helsinkiä niin en olisi ymmärtänyt kirjassa käytettyä murretta. 

Siitä ollaan varmasti montaa mieltä voiko murretta kirjassa käyttää vai ei. 

 

 

Kirjassa on pariskunta Saana ja Kalle. Molemmat opettajia. Saana musiikkiopistossa ja Kalle peruskoulussa. 

Heillä on kaksi lasta ja yhteiseloa takana jo pidempään. 

 

Heillä ei ole kuitenkaan ns. yhteistä musiikillista kieltä ja Saana kokee jäävänsä yksin kun ei voi jakaa musiikkimaailmaansa aviomiehensä kanssa. 

Vaikka yhteiselo muutoin sujuu hyvin, vai sujuuko sittenkään? 

 

Saanalle tulee uusi työkaveri Samu, joka täyttää aiemmin koetun musiikillisen tyhjiön. Saana alkaa myös fantasioida Samusta muutoinkin. 

 

Samu kertoo olevansa polyamorinen. 

Saana kertoo aviomiehelleen työkaveriaan kohtaan heränneistä tunteistaan ja yhdessä toteutetaan myös reissu Tampere Jazz Happeningiin. 

Reissu on käänteen tekevä monessakin mielessä kun Saana ja Samu saa yhteistä aikaa yhteisessä hotellihuoneessa. 

Jo hieman ennen jazz viikonloppua on oltu yhdessä myös Tampere Filharmonian konsertissa, jonne Saana ei ole tietenkään koskaan saanut aviomiestään mukaansa. 

Konsertin jälkeen ollaan Näsinneulassa syömässä ja tunteitahan riittää. 

 

Kalle opettelee hyväksyyn sen, että Saana viihtyy niin hyvin Samun kanssa ja antaa lopulta luvan siihen, että heidän välillä saa olla fyysistä läheisyyttä. 

Suostumusta ehkä helpottaa se kun hänellä on itsellä säätöä työkaverinsa kanssa. 

 

Juttu kehittyy tai pitäiskö sanoa, että TRIADI kuvio syvenee. Vietetään iltaa siten, että Saana sekstaa molempien miesten kanssa. Lisäksi tehdään unohtumaton reissu Helsinkiin kolmisin ja koetetaan pitää matalaa profiilia, koska musiikkiopisto sijaitsee sen verran pienellä paikkakunnalla Pirkanmaalla ja halutaan välttää kaikki juorut. 

 

TRIADISTA kerrottu vain muutamalle lähimmälle. Saanan ja Samun lähimmät työkaverit kuin myös osa oppilaista aavistelee jotakin, joka erittäin ikävällä tavalla paljastuu kirjan lopussa. 

 

Kirjassa käytiin läpi valtava tunteiden kirjo vai pitäisikö sanoa skaala kun kerta musiikin parissa ollaan. 

Eräs aivan upea kohtaus tapahtuu musiikkiopistolla flyygelillä. 

 

Kirjassa pohdiskellaan mikä on pettämistä, mikä ei, mikä on sopivaa ja mikä ei, onko avioliiton säännöt niin kiveenhakattu, ettei niitä voisi tilanteiden muuttuessa muuttaa. 

Opin mikä ero on polyamorialla ja polygamisella suhteella. 

 

Itse tulin siihen tulokseen, että nuorille ihmisille olis helpotus jos monisuhteisuudesta puhuttas enemmän ja lisättäis tietoisuutta erilaisista tavoista ja vaihtoehdoista olla ihmissuhteissa. 

 

Laitan tähän yhden kirjassa esiintyneen kappaleen sanat, koska niissä sanoissa olevia asioita olen viime vuodet pyöritellyt omassa päässäni. 

Ihmissuhteet on muutakin kuin seksiä. Jos on samoja kiinnostuksen kohteita ja viihdytään muutenkin yhdessä niin miksei se saisi saada myös fyysistä täyttymystä? 

Kirjassakin tämä tuli ilmi siten, että rakkauden määrä Saanan ja Kallen avioliitossa on vain kasvanut Samun myötä. Saanalla on upea aviomies ja lisäksi vielä toinen kumppani, jonka kanssa voi jakaa niitä musiikkijuttuja, joita aviomiehen kanssa ei ole koskaan voinut. 

 

Nyt se biisi ja jatkan sen jälkeen vielä vähän. 

"Enää en jää huonoon suhteeseen

Äsken vasta tajusin

miten paljon itseeni kadotin

kun vuosii mä olin suhteessa

joka vei sairaan paljon multa voimia

Tänään toisin tekisin

jos mä näillä tiedoilla eläisin

sen kaiken koetun uudestaan

Sietäis en syyttelyitä sulta ollenkaan

Aivan tarkalleen mä muistan

sun sanat, jotka vielä korvissani soi

Laskit harteilleni taakan

kun sanoit ettet ilman mua elää voi

Enää en jää huonoon suhteeseen

enkä toista laita onnestani vastuuseen

Kuuntelen sydämen ääntä

vaikka se sanois mun täytyy lähtee täältä

Jos mä voisin uudelleen

elää olleen, palata menneeseen

en sallis sun mua rajottaa

enkä sun antais itseäni hajottaa

Aivan tarkalleen mä muistan

sun sanat, jotka vielä korvissani soi

Laskit harteilleni taakan

kun sanoit ettet ilman mua elää voi



Enää en jää huonoon suhteeseen

enkä toista laita onnestani vastuuseen

Kuuntelen sydämen ääntä

vaikka se sanois mun täytyy lähtee täältä

Enää en jää onnee oottamaan

enkä luule, että riidat johtaa parempaan

Rakkauden tulee mua kantaa

Ei liikaa ottaa, vaan paljon mulle antaa

Tiedän kyllä et on vaikeaa

lähteä, jos vielä rakastaa

Mutta itseään ei kantsi romuttaa

edes rakkauden nimissä

pelosta, kuinka sä kestät

jos ei olla yhdessä

En oo susta vastuussa viime kädessä

Enää en jää huonoon suhteeseen

enkä toista laita onnestani vastuuseen

Kuuntelen sydämen ääntä

vaikka se sanois mun täytyy lähtee täältä

Enää en jää onnee oottamaan

enkä luule, että riidat johtaa parempaan

Rakkauden tulee mua kantaa

Ei liikaa ottaa, vaan paljon mulle antaa

Enää en jää huonoon suhteeseen

enkä toista laita onnestani vastuuseen

Kuuntelen sydämen ääntä

vaikka se sanois mun täytyy lähtee täältä

Enää en jää onnee oottamaan

enkä luule, että riidat johtaa parempaan

Rakkauden tulee mua kantaa

Ei liikaa ottaa, vaan paljon mulle antaa"

Jos olisin aikoinaan tiennyt, että ihminen voi olla useamman kanssa samaan aikaan yhdessä. Niin olisin heti ensirakkaudessa tätä toteuttanut. Tai siis antanut sen toisen toteuttaa itseään. 

Sillä jos minä olisin tiennyt kaiken tämän mitä tällä elämän kokemuksella tiiän jo vuosia aiemmin. Niin minä olisin välttynyt jätetyksi tulemiselta. 

Nykyäänhän vihaan ihmisiä enempi ja vähempi. Tai siis olen pettynyt niin pahasti, että niiden asioiden kanssa eläminen on tehnyt minusta tämänlaisen kuin nyt oon. 

Kirjasta sain paljon eväitä omaan elämään ja ajatteluun.

Toivoisin niin, että tää kirja olisi julkaistu jo viime vuosituhannella.

Kirjassa tietysti ärsytti musiikkitietämys. Olen itse ollut niin usein tilanteessa, jossa minut heitetään ulkopuolelle kun en voi osallistua musiikkikeskusteluun kun en ymmärrä siitä mitään. Tiiän myös tilanteita, joissa on tarkoituksella puhuttu musiikista juuri niin etten ymmärrä niitä puhuttavia asioita, jotta saadaan omaa etua ja näyttämään asiat siltä, että Annukka ei ole mikään. 

En tiedä kuinka yleistä on tehdä kirja ja julkaista myös albumi siihen liittyen. En ole aiemmin törmännyt tällaiseen. 

Annan kirjalle kolme tähteä. 

Ne tulee tärkeästä ja vähän käsitellystä aiheesta, Pirkanmaalle sijoittumisesta ja tuosta biisistä jonka lyriikat laitoin tähän.

 

 

Kirsi Ranin: Lukupiiri

 

 

 

 

Kirsi Ranin - Lukupiiri  

Nemo 2021 

ISBN

978-951-1-40699-0 

 

Sivumäärä 220 

 

 

Parhaat vinkit onnistuneen lukupiirin perustamiseen ja pyörittämiseen. Kirjoista keskusteleminen on iloista ja mieltä avartavaa yhdessä tekemistä!
Kirsi Ranin perusti Kirsin Book Club -lukupiirin yli kymmenen vuotta sitten. Kuukausittaisten lukupiirien lisäksi mukaan on tullut suosittu Kirsin Book Club -kirjablogi ja -podcast. Kirsi antaa neuvoja lukupiirien vetäjille ja osallistujille. Miksi kannattaa perustaa lukupiiri? Kuinka keskustelu käynnistetään? Viinillä vai ilman? Kuka valitsee seuraavan kirjan?
Lukupiirit elävät uutta kukoistusta, eikä ihme, sillä niissä päästään kiinni elämän iloihin ja suruihin. Lukupiirissä syntyy elämää muuttavaa taikaa! Sokerina pohjalla on 200 kirjasuositusta 20 eri aiheesta.

 

 

Syksyllä kirjoitin blogin fb sivuilla näin: 

Luin lukupiiri & kirja & lukupiirikirja & irjamessut aiheisen päivityksen Instagramista ja kommentoin siihen näin: ” 👏 Onnea kirjasta. Tätä päivitystä lukiessani ideoin blogini nimeen osuvasti sopivaa lukupiiriä, jossa yhdistyisi kirjat ja kuohuviinit. Aika näyttää onko rahkeita toteutukseen. 📑 🍾 🥂 ”. Tuon julkaisun ja kommentin voi käydä lukemassa ja niihin reakoida tästä.  

 

Ostin Lukupiiri-kirjan Tampereen Kirjafestareilta ja sain viimeisen valmiiksi signeeratun kappaleen. 

Tampereen Kirjafestarihulinoista pääset lukemaan täältä.

Oli ilo kuulla Kirsi Raniin haastattelu tästä kirjasta. Tavoilleni uskollisena en mennyt haastiksen jälkeen jutulle, koska olen sosiaalinen ihminen vaan tutussa seurassa. Glitteriä ei voi koskaan olla liikaa, joten meitsin paikalla oloa ei voinut olla huomaamatta. 

Jos vihdoinkin itse kirjaan. 

Tämä on aivan valtavan upean mahtava teos! Taianomainen Oodi Lukemiselle, Kirjallisuudelle ja Kirjoista keskustelemiselle! 

Kirjassa käydään varsin seikkaperäisesti läpi mikä lukupiiri on, miten se perustetaan, mitä perustamisessa kannattaa huomioida, miten luettavat kirjat kannattaa valita ja kuinka huomioidaan eri asiat kuten se kuka lukupiirissä vastaa mistäkin, miten toimitaan kokoontumisien suhteen ja miten niiden suhteen ei etenkään kannata toimia. Lisäksi kerrotaan miten tarjoilut kannattaa hoitaa, miten niistä vastataan ja kuinka lukupiiri itsessään toteutetaan keskustelun osalta. 

Kirsin Book Club on yhteen hitsautunut ystäväporukka, joten kokoontumisissa on ensin kuulumisten vaihtoa, jonka jälkeen vasta itse varsinainen kirja osuus. 

Uskon että tämä helpottaa kaikin tavoin kun ollaan keskenään tuttuja ja antaa myös eväät ja vapauden uskaltaa sanoa mielipiteensä kirjoista. 

Kirsi Raninin syntymäpäivälahjasta alkanut idea on tähän mennessä tuottanut blogin, podcastin ja myös kirjamessuilla on nähty lukupiirejä. 

On haastateltu kirjailijoita ja matkailtu kirjoihin liittyen. 

Itse ihailin tätä ja erityisesti sitä kuinka lukupiirin ansiosta oli päästy haastattelemaan Viveca Steniä. 

Tähän on pakko heittää sarkastinen huomio; Olenhan itse vain tavallinen ihminen... Siksi toisekseen en osaa ruotsia... 

Lukupiirin matkoista lukiessa näin itseni matkaamassa maailmalla hyvässä seurassa kirjallisia maisemia kohden. 

Annan kirjalle viisi tähteä ja suosittelen tätä kaikille, jotka haluavat lukea kirjan lukemisesta, tai jotka ovat joskus miettineet lukupiiriin osallistumista tai sen perustamista. 

Tästä saa kattavat ohjeet, joilla pääsee alkuun!

Tosiaan haaveilen itse lukupiiristä kirjojen ja kuohuviinin ystäville. Oma perus arki on semmosta säätämistä välillä, että jaksaisinko vielä yhtä palapelin palaa tähän ottaa. 

Siksi toisekseen kuten jo aiemmin sanoin niin en ole sosiaalinen ihminen paitsi tutussa seurassa. Noh. Tuttua seuraa ei tule jos ensin ei tutustu. 

Nykyisyys antaisi tietty mahdollisuuden pitää lukupiiri etänä. Silloin se tarkottaisi sitä, että jokainen kustantaisi kuplivansa itse ja se ei ehkä olis kovin reilua. 

Oma sietokyky livetilanteissa olemiselle on aika minimi. En tällä hetkellä siedä yhtään enempää tapaamisia kuin mitä arjessa on minimissään pakko olla. 

Lisäksi elämässäni on myös muuta kuin tämä blogi ja perus arki. Se muu vie voimia. 

Lisäksi herää itselle kysymys Kuka muu perustaa Kirjoihin ja Kuplivaan keskittyvän Lukupiirin jos minä en? 

Nooh. Varmaan joku innostuu sellaisen tämän luettuaan perustamaan, mutta minulle siitä ei hiiskuta sanaakaan. 

Vastaus kysymykseeni on silti, ettei kukaan muu. 

Annanko sen odottaa parempia aikoja?

Kiitos kirjan skannausprojektiin osallistuneille! Ilman skannauksen suomaa mahdollisuutta tämä kirja ei olisi ollut luettavissani. Jos se ihmetyttää niin kannattaa tutustua Tekijänoikeuslaki 17§.

Täältä löytyy blogi

 

Kirsin Book Club .

Tampereen kirjafestarit

 

 

 

Viikonloppuna 04-05.12.2021. osallistuin Tampereen Kirjafestareille, jotka järjestettiin Tampere-talossa nyt ensimmäistä kertaa. Niidenhän piti olla vuosi sitten marraskuussa, mutta siirtyivät tähän vuoteen, koska K on yhä keskuudessamme. 

Jännitin kyllä viimeiseen asti tapahtuman toteutumisen puolesta. Koronatilanne Pirkanmaalla vaan pahenee päivä päivältä ja uusia kokoontumisrajoituksia on tullut. Niistä infottiin melko myöhään ja en tiedä oliko se syynä siihen, että tieto akkreditoinnistani tuli minulle vasta viime tipassa. 

Olin nimittäin just menossa hakemaan lippuja kun huomasin blogin sähköpostista viestin, jossa akkreditointini vahvistettiin. 

Kiitos tästä mahdollisuudesta! 

Suuret Kiitokset myös mukanani olleelle ja näin ollen täysipainoisesti tapahtumaan osallistumiseni mahdollistaneelle avustajalleni <3 . 

Pakko sanoa vielä tällaisena huomiona, että tilanne oli sikäli special että koska akkreditoitumista tehdessä ei voinut jättää mitään lisätietoa saati viestiä. Niin en ollut voinut etukäteen kysyä siitä miten menetellään, koska normistihan se ois niin, että ostaisin lipun itelle ja samalla saisin myös ns. avustajalipun joka on ilmainen. Toki avustaja käytännöt vaihtelevat tapahtumakohtaisesti siis jo ihan lippuja ostettaessa.

Jännitin siis sitä miten suhtaudutaan siihen, että akkreditoitu ihminen välttämättä tarvitsee avustajan mukaansa. Tämä järjestyi tällä kertaa hienosti. 

Olin varautunut siihen, että helpommalla pääsen, jos vain ostan lipun ja joko kirjoitan blogiin tapahtumasta tai olen kirjoittamatta. 

Meitsi kuulemma on harvinainen selviytyjä. Niin tää harvinainen selviytyjä on harvinainen myös blogisti piireissä. 

Siis siinä mielessä, että pitää tehä töitä, jotta asiat sujuu, koska olen ainoa tämänlainen bloggaaja Suomessa. Harvinainen siis monin tavoin.

 

 

Ihan vaan yleisenä palautteena, että oisin toivonut tiedon akkreditoitumisesta tulevan vaikkapa viikkoa aiemmin, eikä just paria päivää ennen tapahtumaa. Luulin nimittäin, ettei akkreditoitumiseni olisi mennyt läpi. 

 

Ohjelmatarjonta oli valtavaa ja kun voi toistaiseksi olla vain yhdessä paikassa kerrallansa. 

 

Listaan tähän esitykset molemmilta päiviltä ja kerron kunkin esityksen yhteydessä ajatuksistani. 

 

 

La 04.12.2021.

 

10:00 Heidi Airaksinen: Vierge Moderne (Arktinen Banaani)
Tiukka sukupuolikuri, samppanjankuohuinen dekadenssi ja monikasvoinen ihmisyys yhdistyvät normeista poikkeavien ihmisten eloisassa kuvauksessa 1930-luvun alun Helsingistä. Nuori diakonissa löytää sairaalan portilta henkihieveriin pahoinpidellyn ilotytön. Sisar Kerstinin elämää on jo kerran päässyt läheisen nuoren naisen kuolema järkyttämään, ja nyt hän ryhtyy määrätietoisesti selvittämään uhmakkaana tunnetun Ulrikan kohtaloa. Kirjailijaa haastattelee Vesa Anttonen. 

Tämä oli ensimmäinen päivän haastatteluista, jossa tosin emme olleet aivan alusta saakka. 

Kiinnostuin kirjasta ja etenkin haastiksessa  mainitusta 1920-luvulla Saksassa olleesta Hirtsmirch instituutista. Pahoittelut jos kirjoitin nimen väärin. 

Tuo instituutti oli ensimpiä paikkoja ja varmaankin oman aikansa ainoita, joissa seksuaalivähemmistöjä autettiin. Siellä oli tarjolla terapiaa, sukupuolen muutos toimenpiteitä ja varmasti apua ja tietoa. En ollut tiennyt, että jo tuolloin on ollut apua tarjolla ja tietoisuus aiheesta. Instituutin toiminta loppui tietenkin natsien valtaan tuloon ja paikan aineistoa poltettiin ensimmäisimmissä kirjanpolttajaisissa.  

Mitähän kaikkea arvokasta tietoa siinäkin katosi?

Haastiksessa mainittiin samaa aikakautta ja diakoniatyötä kuvaava jokunen vuosi aiemmin ilmestynyt Kirsti Ellilän Lepra. Täytyisi lukea myös se. 

Minulle tuli mieleen vuonna 2011 ilmestynyt Elisabet Ahon kirja nimeltään Sisar, jossa myös kuvataan diakoniatyötä, mutta jonka kuuntelu jäi aikanaan kesken lukijan vuoksi. 

Ahon kirja sijoittuu vuosiin 1918-1924.

En ole lukenut Maksimaisen kirjoja aiemmin. En myöskään tiennyt hänestä mitään, joten uutta infoa tuli paljon, kuten esim. Berliini on hänen toinen kotikaupunki. 

Kiinnostava haastattelu, josta tuli olo, että haluan lukea tämän kirjan, jolle myös jatkoa seuraa ja se osa sijoittuu vuoden 1927 Berliiniin. 

Tuli mieleen se jokunen vuosi sitten Yleltä tullut sarja nimeltään Jäljet päättyvät Berliiniin. 

 

 

10:30 Kale Puonti: Satu (Bazar)
Satu – Alamaailman rautarouva on karu ja naisnäkökulmansa vuoksi harvinaislaatuinen kuvaus rikollisesta elämästä ja sen seuraamuksista. Kirjan kirjoittaja Kale Puonti on tutustunut Satu Anderssoniin jo poliisina toimiessaan ja seurannut tämän elämän käänteitä pitkään. Kirjailijaa haastattelee Taija Tuominen. 

Oli aivan Todella Special olo juuri tämän haastattelun ajan. 

Olin kuunnellut Satu-kirjan heti sen ilmestyttyä kuunneltavaksi Storyteliin ja yllätys yllätys! Kirja olikin marraskuun Storytelin kuunnelluin! 

Jostain syystä ajattelin, että jos tästä tehään haastatteluja niin niissä haastateltas tämän kirjoittanutta. En ajatellut, että myös Satu itse antaisi haastiksia. 

Mietin, etten ole aiemmin kuullut sitä miltä rikollinen kuulostaa. En myöskään ole ollut läsnä paikassa, jossa on vankilasta vapautunut henkilö. 

Sadun vastauksia kuunnellessa ajattelin hänen puhuvan syvällä kokemuksen rintaäänellä. 

Jännää miten kirjoja voi tehä niin, että vaikkei kohdehenkilö itse niitä kirjoita niin silti kirjaan saadaan sellainen tunne, että ikäänkuin se olisi hänen itsensä kirjoittama, vaikkei ole, mutta sieltä kuuluu se hänen oma äänensä.

Mietin myös asetelmaa miten entinen poliisi voi kirjoittaa rikollisesta, jonka luo on kyllä tehnyt kotietsinnän, mutta jota ei ole kuulustellut. 

Ilmeisesti tämä on ihan mahdollista ja ainakin tässä vaikutti oikein toimivalta ratkaisulta. 

Kale ja Satu olivat kohdanneet Sadun vielä ollessa lapsi ja poliisin suorittaessa tehtävää hänen kotonaan. 

Satu on tuomittu huumeista ja muista rikoksista. 

Olisikin ollut aikamoista, jos haastattelussa olisi ollut henkilö, joka olisi taposta tuomittu. Tosin silloin en ehkä olisi kyennyt menemään kuuntelemaan haastattelua laisinkaan. 

Ainakin nyt kuulosti siltä, että Sadun elämä on seesteistä. Jos näin voi sanoa. Hänellä on nyt vankilasta vapautumisen jälkeen kissoja ja töitä. Varsin tavanomaista elämää niinkuin kellä tahansa meistä!

 

 

11:00 JP Koskinen: Heinäkuun hurmeiset niityt (CrimeTime)
Murhan vuosi -sarjan seitsemäs osa vie kuukausi kuukaudelta kohti Arosuon suvun salaisuutta. Poliisista yksityisetsiväksi päätynyt Arosuo ottaa apurikseen sukulaispoikansa Tulikosken. Siitä alkaa kaksikon tutkimusmatka syvälle molempien vaiettuun elämään ja sukujensa syvälle piilotettuihin salaisuuksiin. Koskista haastattelee Asko Alanen.

 

Olen itse menossa helmikuussa Murhan vuoden kierrossa ja se on ollut kesken jo jonkun aikaa... 

Tähän sarjaan on kirjoitettu jo elokuun osa. Sarjaa työstetty kauan ennen kustantajalle lähetystä. 

Yllätyin ettei tässä tapauksessa kirjoja luetuteta esim. poliisilla, jotta saataisi varmasti autenttinen kuva luoduksi. 

Jos itse kirjoittaisin dekkarin niin haluaisin kaiken olevan niin hyvin tehty kuin mahdollista. Mut eipä sellasta tarvitse miettiä kun en tule koskaan kirjaa saati dekkaria tekeen. 

Tuntuu, että Hämeenlinnasta tulee paljon kirjailijoita ja että sinne sijoitetaan paljon teoksia. Oon lukuisat kerrat huristellu junalla kyseisen kaupungin kohdilta, mutta koskaan en ole käynyt. Pitäisköhän? 

 

 

13:30 Seppo Jokinen: Siipirikkoiset (CrimeTime)
Nuoren parin epätoivo uhkaa johtaa peruttamattomiin tekoihin. Seppo Jokisen 26. jännitysromaani Siipirikkoiset panee komisario Sakari Koskisen juoksemaan aikaa vastaan. Huippusuosittu dekkaristi käy läpi komisario Koskisen kuulumisia, TV-sarjaa ja tulevia kirjoja unohtamatta. Jokista haastattelee Jouni Tervo.

 

Tiesinkin, että tämä haastis tulisi vetämään väkeä sankoin joukoin. Oli kyllä äärimmäisen rento ja hauska tilaisuus. 

Tuntuu, ettei Siipirikkoisia ihan hirveästi käsitelty vaan keskityttiin enempi sarjaan kokonaisuutena, Koskiseen henkilönä ja puhuttiin tietenkin myös Ruutu.fi-palvelussa olevasta Komisario Koskinen TV-sarjasta. 

Siipirikkoiset näyttäs nyt olevan Storytelissä, joten taidan jossain vaiheessa kuunnella sen. Ostin kirjan keväällä äänikirjana Elisakirjasta ja kuuntelin yhden päivän aikana. Nyt toisella lukukerralla löydän varmasti uusia ulottuvuuksia. 

Olin marraskuussa tapahtumassa, jossa näytettiin Koskinen TV-sarjasta 90 minuuttinen special jakso, joka on tehty kansainvälistä levitystä varten ja jota ei välttämättä nähdä Suomessa ikinä missään. Meidän fanitapahtumaan osallistuneiden lisäksi sen on nähnyt vain Venlan tuomaristo, josta seurasi se, että Koskisen näyttelijä on ehdolla kyseisessä gaalassa tästä työstään. 

Tuossa happeningissa olin omakustanteisesti. Oli niin upeaa saada olla messissä. 

Jos joku nyt miettii, että mitenkähän ja mitäköhän järkeä siiiinä on, että sokeana ihmisenä seurailen TV-sarjoja kun en niitä nää. Sanonpa vaan, että siinä se on pähkinä purtavaksi teille. 

Ostanhan minä levyjäkin, vaikka en näe niiden kansien taidetta. Niin minä en varmaan "saisi" ostaa musiikkiakaan, koska minulta jää se visuaalinen puoli kokematta. Paitsi ettei jää, koskapa minulle kuvaillaan sanallisesti levyjen kansia jos mä tahdon niin. 

Viä muutama juttu Jokisesta. 

Vesi virtaa kun on kirjailija Jokinen ja hänen luomansa Komisario Koskinen. Näistä nimistä on ymmärtääkseni haettu jonkinlaista symboliikkaa tms. 

Kun uusi kirja lähtee painoon niin seinälle kiinnitetylle pahville kirjatuista muistiinpanoista saa hyvää saunan sytykettä ja voi ikäänkuin puhdistautua siitä työstä ennenkuin aloittaa seuraavaa kirjaa. 

Koetin miettiä ratkaisua sanaleikkiin, joka mainittiin haastattelussa kun tuli puheeksi kuinka hyvä nimi on Sakari Koskinen. Se sisältää sarjaa kuvaavan neljä kirjainta sisältävän sanan... 

En ole keksinyt mikä se on, mutta erään viisi kirjainta sisältävän sanan keksin kyllä tuon nimen kirjaimien joukosta. 

Pakko sanoa vielä tämä. 

Tein kirja ostoksia ja olin löytänyt aiiivan ihanan kirjan nimeltä Lumen jäljillä. Siinä on ihana kansikuva ja tällaselle talvea rakastavalle ihmisotukselle se kirja on kuin tehty. 

Olin maksamassa tätä ns. Lumikirjaa, joksi itse nimesin sen välittömästi. 

Ennen tätä lumimaailmaan ja sen mahdolliseen skannaus operaation kaikkine kuvineen suorittamiseen ajatuksineni unohdin, että olin hieman aiemmin ottanut mukaani Jokisen kirjan nimeltä Piripolkka. 

Kun olin maksamassa näitä niin minulta kysyttiin, että haluanko signeerauksen. En tajunnut että siinä puhuttiin Piripolkasta. Olin niin lumen saartamana.. Se hetki meni ohi ja tajusin vasta hetken kuluttua, että niin mullahan oli myös se dekkari..... 

Oisin halunnut vaipua maan alle. Tai lumeen ehkä paremminkin nyt tässä tilanteessa. 

Mulla oli niin voimakas Lumentaju. Suosittelen muutens lukemaan myös kyseisen Peter Höegin kirjan. 

Varsinainen lumenluonti iltapäivähetki muodostui tästä kirjaostostelusta. 

14:00 Simone Buchholz: Mexikoring (Huippu)
Palkittu saksalainen rikoskirjailija tunnetaan valtavirrasta erottuvasta tyylistään, ja hänen onkin sanottu luoneen kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden kentälle aivan oman genren: Hamburg Noir. Hampurissa tukevasti istuvien, tummansävyisten rikostarinoiden tuorein suomennos on vastikään ilmestynyt Mexikoring, jonka pohjalta Buchholzia haastattelee kirjailija Heidi Airaksinen.

Halusin kuulla edes yhden kansainvälisen kirjailijahaastiksen kun kerta live mahdollisuus näinä aikoina oli. En ole ainuttakaan tämän kirjaa lukenut ja luulin niiden sijoittuvan paikkaan nimeltä Trieste. Mut sepä onkin ihan eri tekijän sarja. 

En ole saksalaisia kirjailijoita juurikaan lukenut. Mieleen tulee vain Petra Hammersfahl, jonka kirjoista en pitänyt. 

Enemmän kuin haastateltavan tekemistä kirjoista olisin halunnut kuulla hänen elämästään kun ilmi tuli, että hän oli palannut tietylle paikkakunnalle, koska sydän oli särkynyt... En ole näemmä ainoa joka kantaa mukanansa tiettyä ihmissuhdetta vuosikymmeniä.

 

17:00 Tuire Malmstedt: Lasitarha (Aula)
Tuire Malmstedt on paitsi palkittu dekkaristi myös opettaja. Hän työstää opettajan ja vanhemman pelkojaan dekkareidensa kautta. Lasitarhan alkusysäyksenä on pienen pojan katoaminen. Jännitys piinaa viimeiselle sivulle saakka. Kale Puonti haastattelee. 

Tämä oli niitä festareiden must juttuja. Olen lukenut Lasitarhan, mutta se oli niin rankka, etten kyennyt arvioimaan sitä täällä. 

Oli hienoa kuulla kirjoittamisesta ja kirjoitustavoista. 

 

 

13:00 AAMULEHTI: Tulenkantaja-palkinto
Palkintojenjako ja paneeli
Aamulehti on jakanut Suomen kirjallisuuden vientiä ulkomaille edistävää Tulenkantaja-palkintoa vuodesta 2013 lähtien. Palkinnon tarkoitus on nostaa uudesta suomalaisesta kaunokirjallisuudesta esiin teoksia, jotka tuomariston mielestä pärjäävät myös ulkomaiden kirjamarkkinoilla, kun ne sinne ammattitaitoisesti käännetään ja viedään. Tulenkantaja-tuomaristoa johtaa aina kirjailija, joka omilla teoksillaan on lyönyt läpi myös ulkomaiden markkinoilla. Tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu sekä palkintoraadin puheenjohtaja, kirjailija Juhani Karila.
Ehdokkaat vuoden 2021 Tulenkantaja-palkinnon saajiksi:
Kuutti Koski: Zeniitti (Like, 2021)
Miki Liukkonen: Elämä, esipuhe (WSOY)
Elina Backman: Kun jäljet katoavat (Otava)
Matias Riikonen: Matara (Teos)
Dess Terentjeva: Ihana (WSOY)
Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon jaossa ohjelmassa on päätuomarin, kirjailija Juhani Karilan haastattelu, ehdokkaiden paneelikeskustelu, palkinnon voittajan julkistus, tuomarin palkintoperusteet sekä palkitun puhe. Tilaisuuden moderoi Aamulehden toimittaja Markus Määttänen. 

Tässä en ehtinyt ihan alusta asti olemaan enkä loppuun ollutkaan. 

Luin vasta myöhemmin infon siitä kuka palkinnon sai ja ihmettelin valintaa. 

Tässä haastiksessa kiinnitin huomiota erääseen asiaan ja mietin tulleeni kait liian tätimäiseksi. 

En ole lukenut Miki Liukkosen kirjoja ja tämän haastattelun nähtyäni en koskaan luekaan. Minuun ei tee vaikutusta kiroilu ja se kuinka hän tuossa muutoin käyttäytyi. Hän puhui siitä kuinka häntä oli verrattu David Wallaceen ja Päättymätön riemu teokseen. Liukkonen ei tykännyt siitä, koska heidän kahden kirjoissa ei ole mitään samaa. 

Tämän asian olisi kuitenkin voinut ilmaista kauniimmin.

 

 

12:30 Momentum 1900 suurmusikaali
Kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa Suurella näyttämöllä 7.9.2022.
Sirkku Peltolan uutuusmusikaali MOMENTUM 1900 kertoo rakkaudesta, itsenäisyydestä ja itsepäisyydestä. Tampereen Työväen Teatterin suurtuotannossa näyttämölle rakentuu Pariisin maailmannäyttely vuonna 1900. Suomen paviljonki oli kansallistaiteilijoiden ja pohjalaisten rakennusmiesten yhteinen taidon osoitus, suomalaisuuden käännekohta. Heikki Salon ja Sirkku Peltolan käsikirjoittama ja Peltolan ohjaama musikaali puhuu meille nyky-Suomen äänellä. Eeva Kontun sävellykset puhaltavat pölyt pois vuodesta 1900 yhdistämällä hip-hop-ilmaisun musikaaliperinteeseen. Heikki Salon lyriikat henkivät murrosvaiheen iloa, intohimoa ja uhmaa. Peltolaa ja Saloa jututtaa Nina Malmberg. 

Rakastan musikaaleja ja haaveilen ensi syksyn Cats kokemuksesta. Siinä voisi samalla testata ja käydä fiilistelemässä sitä uutta areenaa. 

Koin, että tämä oli todella special momentum. 

Sain tietää kuinka musikaalia rakennetaan eli tehään laajaa taustatyötä, kirjoitetaan yhdessä ja vaan pieni osa siitä kaikesta tulee teatterissa olevaan versioon ja siihen mitä katsoja näkee. 

Kyllä siinä täytyy valtavan hyvä dynamiikka olla, että pystyy kumppaninsa kanssa yhdessä kirjoittamaan, samalla keskustelemaan ja toimimaan siten, että välillä toinen hakee tietoa kirjoista, netistä tai mistä ikinä ja samaan aikaan toinen jatkaa tiettyä juttua, jotta työ etenee. 

En itse pystyis kirjoittamaan kenenkään kanssa. Tämäkin tekstin synty vaatii monta päivää ja etenkin oman rauhansa. 

Minulle tuli yllätyksenä, että tämä on heidän kolmas yhteinen musikaali. Ne aiemmat on Viita 1949 ja Tytöt 1918.

Kumpaakaan en ole nähnyt.

Tykkään lukea kirjoja, jotka sijoittuu 1800-, ja 1900-lukujen taitteeseen ja olen tästä Pariisin maailman näyttelystä lukenut useempaankin kertaan fiktiivisistä kirjoista ja jos oisin saanut elää tuolloin niin olisin halunnut käydä tuolla. Toinen aikakausi jolloin olisin halunnut elää on 1920-luku ja olis ollut hienoa olla Pariisissa suomalaisten taiteilijoiden yhteisössä. 

Saatiin myös kuulla eräs laulu tästä tulevasta esityksestä. Se oli aivan valtavan upea kappale ja pelkästään sillä perusteella mitään muuta tietämättä teoksesta voisin mennä sitä katsoon. 

Musikaalien biisit ei kuulemma soi radiossa. Tiedä sitten onko Catsista tuttu Memory poikkeus. 

Oon nähnyt Catsin Helsingissä syksyllä 2002, joten olisihan se aika nähdä uudestaan ensi vuonna ja etenkin Tampereella. 

Minulla jäi päähän soimaan tuo meille soitettu biisi. Harmi ettei sitä ole missään julkisesti olemassa. 

 

Kun olimme matkalla tähän tilaisuuteen niin haahuilimme talossa ja oltiin menossa hissiin, jolla olisimme päässeet johonkin huoltokäytävään.... Ennenkuin päädyimme sinne niin meiltä tultiin kysymään mihin ollaan menossa ja opastettiin oikealle reitille. 

Näiden kahden päivän aikana sai muutenkin ikäänkuin sellaisen Tampere-talo sightseeingin. Talo on tuttu konserttien osalta ja nyt kun luin ohjelmatietoja ennen tapahtumaa niin selvisi, että talossa on valtavasti tiloja, joissa en ollut koskaan käynyt. 

Pohjakartta festareiden nettisivuilla olisi ehkä helpottanut liikkumista. Toki nyt löydettiin aina oikeaan paikkaan, mut olihan se välillä vähän jännittävää. Ainakin sai hyvää porrastreeniä näinä päivinä.

15:30 Äänikirjojen lukijat
Minkälaista on äänikirjan lukijan työ? Voiko äänikirjoja lukea myös kotonaan? Meneekö teksti joskus tunteisiin? Näyttelijät ja äänikirjan lukijat Sanni Haahdenmaa ja Karoliina Kudjoi kertovat työstään Word Audio Publishingin Ronja Bruunin haastattelussa.

Oli jännää kuulla tuttuja ääniä ns. normaalilla nopeudella. He kertoivat lukutavoistaan ja kirjan maailmaan pääsemisestä sekä siitä kuinka olivat päätyneet äänikirjoja lukemaan. 

16:00 – 16:40 Kulttuuritoimituksen äänikirjaraati
Miten alkaa hyvä äänikirja? Arvioidaan äänikirjanäytteitä Kulttuuritoimituksen Marja Aaltion johdolla. Raadissa elokuvaohjaaja-kirjailija Johanna Vuoksenmaa, Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, historioitsija Teema Keskisarja sekä Soundi-lehden päätoimittaja Mikko Meriläinen. 

En ollut aiemmin käynyt Talvipuutarhassa. En tiennyt, että talossa sellainen onkaan. On pakko sanoa, ettei tämä tila toiminut laisinkaan tähän tilaisuuteen. Tilan seinät ovat lasia ja ymmärtääkseni huonekorkeuskin omaa luokkaansa. 

Minua häiritsi suunnattomasti kaiku, joka kuului esityksen äänentoistossa vaikka mikrofonit olivat käytössä. Lisäksi häiritsi viereisen kahvilan astioiden kilinä ja ohikulkijat. 

Minun oli aivan äärimmäisen vaikeaa keskittyä kuuntelemaan raatilaisten arvioita kaiken tämän hälyn ja kaiun keskiössä. Lisäksi asiaan saattoi vaikuttaa se, että oltiin jo niin pitkällä iltapäivän puolella ja olin kuullut jo tosi monta haastista.

Ohjelmaa oli niin paljon, että loppujen lopuksi osallistuin vain kahteen äänikirja aiheiseen juttuun. 

Tässä raadissa oli ideana, että kuunneltiin näytteet viidestä eri äänikirjasta, joita en voi listata tähän, koska muistiinpanoistani löytyy vain neljän kirjan tiedot. 

Eli kuunneltiin aina yksi näyte, jonka jälkeen raatilaiset antoi pisteensä ja sen jälkeen perusteltiin miksi annettiin mitäkin. 

Pisteiden kertomisen olisi myös voinut toteuttaa ehkä hieman toisin.

Puhuttiin lukunopeudesta ja siitä miten lukijoita ohjeistetaan lukemaan sen suhteen.

Siinä yhteydessä mainittiin kuinka äänikirjat on alunperin tehty sokeita varten ja että niitä on ollut olemassa jo kauan ennen suoratoistopalveluja ja että nykyään äänikirjat palvelee erityisryhmiä, joilla on lukuvaikeus yms. 

Olen sitä mieltä, että olen lukija. Puhun äänikirjojen kuuntelusta lukemisena. Minua varten ei tarvitse tehdä niihin specialiteettejä. 

Olen lukija. Ei minua voi määritellä kuuluvaksi erityisryhmään riippuen siitä missä muodossa pystyn lukemaan.

Ja jälleen kerran tässäkin tapahtumassa unohdettiin tilaisuuksista he, jotka äänikirjoja ihan oikeasti käyttävät.

Olen kyllästynyt siihen, että näissä tällaisissa messujen haastiksissa hölistellään ikäänkuin äänikirjat olis tapa kuluttaa viihdettä. Ikäänkuin, että varaat leffan katsomiseen aikaa niin nämä äänikirjat on ikäänkuin tietyn tyyppinen harrastus ja viihdyke jota ei oteta oikeana lukemisena.

18:00 Kari Lumikero: Tätä en vielä kertonut (Tammi)
Uutismies-muistelmateoksellaan hurmannut Kari Lumikero jatkaa tarinointiaan pilke silmäkulmassa, arvokkuutensa rippeet suurin piirtein säilyttäen. Hän kuljettaa lukijansa eri puolille maailmaa, toinen toistaan erikoisempiin tilanteisiin ja uutistapahtumien kulissien taakse. Kirjailijaa haastattelee Taija Tuominen.

Tässä vaiheessa päivää yleisöä oli vähän. Ainakin saatiin aika privaatti esiintyminen. 

Mulla on kesken se aiemmin ilmestynyt kirja, joten nyt vaan keskityin kuuntelemaan. Tai keskityin ja keskityin. 

Enempi mieleen jäi kohtaaminen tilaisuuden jälkeen. Hän tuli jutteleen ja käveltiin hetken samaa matkaa. Puhuttiin äänikirjoista. Yllätys yllätys! 

 

 

Käytössäni oli mediapassi, joka mahdollisti paljon. Oli aivan loistavaa, että meille oli työskentelytila. Siellä oli tarjolla kahvia, teetä, vettä ja keksejä. Pidettiin useampi break just siellä. Kirjottelin muistiinpanoja puhelimella. Niistä tekemistäni teksteistä oli isosti apua kun aloin koostaa tätä. Oli myös hienoa päästä hetkeksi pois ihmispaljoudesta rauhalliseen ympäristöön. Näiden taukojen jälkeen jaksoin taas paremmin keskittyä varsinaiseen asiaan. 

 

Lauantain iltapäivänä käytiin tietenkin myös viinibaarissa. Otin kuplivaa! Mitäs muutakaan.. Pieni annos brittiläistä kuohuviiniä oli oikein hyvä. 

Siitä on kuva blogin Instagram tilillä. @Kupliva_maailmani 

 

 

 

Sunnuntai 05.12. 

 

 

Pakkasaamu alkoi kahvihetkellä. Join kahvikoneeni valmistamaa lattea, johon olen verrattaen addiktoitunut kuluneena vuonna. 

Fiilistelin tulevaa päivää ja tajusin erään vuosipäivän osuvan kohdalle. 

Kirjoitin siitä omassa Facebook profiilissani. 

Se päivitys oli tällainen:

"Yhdeksän vuotta sitten oli yhtä kovaa pakkanen kuin nyt. 05.12.2012. Illalla istuin erään nimeltä mainitsemattoman ravintolan pöydässä ja odotin keikan alkua. Minut oli pyydetty sinne. Olin ekaa kertaa kyseisessä ravintolassa ja niin kovin hämmentynyt koko tilanteesta. Muutamat aiemmat viikot olivat kuluneet hyvin erityisissä tunnelmissa tutustuessa uuteen ihmiseen. Mua jännitti niiiin paljon kun harvassa ne kerrat on, joissa mies pyytää mua johkin ja; maksaa illan… siis juomat ja keikkalipun mulle… luulin, että se on kohteliasta käytöstä ja onhan se… mut täs oli kyse jostain aivan muusta toiminnasta. Noh. Istuttiin ja puheltiin siinä ja koetin rentoutuu. Keikka oli mahtava ja sen jälkeen pääsin puhelemaan myös esiintyjän kanssa, koska seuralaiseni tunsi hänet ihan privaatissa. Koska seuraava päivä oli Itsenäisyyspäivä ni olin tilannu kotimatkan valmiiks, koska taksien saatavuus pyhäpäivinä tai siis öinä…. Noh. Kotiuduin ja nukahdin puhelin kädessä. Olin niin hämmästynyt ja niiiiin onnellinen. Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana opin tuntemaan tuon illan seuralaista… tai opin ja opin… miten sen nyt ottaa. Vuosia myöhemmin tarvitsin ammattihenkilöä siihen, jotta elämä voittaisi taas. Meidän kahden vaikutus toisiimme on äärimmäisen deskruktiivinen. Me ei voida olla, mutta me ei myöskään voida olla olematta. Jos me kohdataan sattumalta niin se on niinkun tuli joka palaa hetken kunnes taas… tällä kertaa tuli avauduttua…. Pitkästä aikaa…. Mut en vaan voinu olla kirjottamatta….." 

Mietin kuinka jaksaisin sen päivän. Ajattelin sitten, että mitä enempi mulla on tekemistä niin se on hyvä, koska en ehdi silloin ajatteleen, eikä surusta tule vallitsevaa olotilaa. 

Niinpä sain valtavan suuren mielenrauhan ja energian olla. 

Sunnuntain eka ohjelmanumero oli tämä:

 

10:30 Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö – Kustantajaelämää (Siltala)
Muistelmateos avaa mielenkiintoisen näkymän suomalaiseen ja vähän kansainväliseenkin kirjakustantamiseen ja kulttuurielämään. Majander-Reenpää kertoo kaihtelematta niin menestyksen hetkistä kuin katkerista vastoinkäymisistä. Kirjailijaa haastattelee Paulina Ahokas. 

Haastis oli ehtinyt alkaa just ja ajattelin, että on tosi mielenkiintoinen. Palohälytin alkoi soida ja koko talo tyhjennettiin. 

Jouduimme menemään ulos. Kaikilla ei takkeja tietenkään ollut ja ulkona oli mielestäni jäätyvä helvetti. 

Siellä odoteltiin ehkä noin 15 tai 20 minuuttia. Päästiin takas sisälle ja odottelu jatkui hetken. 

Oli jäätävä kokemus. 

Ohjelma jatkui kaikesta huolimatta lähes aikataulussa. 

11:30 Taija Holm: Loppuunmyyty! Musiikkibisneksen muutoksen virrassa 2000 – 2020 (Docendo)
Musiikkibisneksen sisäpiiriläinen raottaa esirippua alan kipukohtiin ja kasvunpaikkoihin. Välähdyksiä suomirockin näköalapaikalta, yhteistyöstä Popedan, Yön, Eppu Normaalin ja lukuisten festivaalien, median sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Loppuunmyyty! on ajankuva 2000-luvun musiikki­bisneksestä, kun toimiala koki tähänastisen olemassa­olonsa suurimmat muutokset. Taija Holm Juha Virkin haastattelussa.

Olen lukenut kirjan ja haaveillut juurikin tuon tyyppisistä töistä, mutta... 

 

 

 12:00 Eppu Nuotio: Niin kuin vierasta maata (Gummerus)
Rakastetun ihmissuhdekuvaajan romaanissa epätodennäköinen rakkaustarina saa alkunsa poliisiasemalla. Henrietta on puolustanut teinityttöjä keski-ikäisen
miehen tungettelevalta käytökseltä ja joutunut turvautumaan voimankäyttöön. Paikalle kutsutaan poliisi. Kuulustellessaan Henriettaa poliisi Markus Reetama
tajuaa, että jotain mystistä tapahtuu. Alkaa kutkuttava rakkaustarina, jota molemmat osapuolet vastustavat – turhaan. 

Eppua on aina ilo kuulla. Olen lukenut hänen dekkareitaan ja muitakin kirjoja. Tämä odottaa vielä lukemistaan. 

13:00 Rosa Liksom: Väylä (Like)
Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta. Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa
jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä,
luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan. Kirjailijaa haastattelee
Jarkko Jokelainen.

Toivoin niin kovasti, että Väylä olisi voittanut Finlandian, mutta ei. Yleisöäänestyksenhän se kuitenkin voitti. 

Tää haastis oli kaikin puolin mahtava ja etenkin kun kirjailija itse luki katkelman omasta teoksestaan. 

Kyllähän se meän kieli ihan ymmärrettävää oli lopulta. 

En muista aiemmin lukeneeni tästä kuinka ihmiset siis naiset ja lapset pakeni Lapin sotaa Ruotsiin. 

Haastattelussa tuli ilmi, ettei Lapin sotaa käsitellä koulun historian kirjoissa lainkaan, joten ei ole ihme, että en aiheesta tiennyt. No ei varmaan tiennyt moni muukaan. 

Ihmiset on eläneet niin ääri olosuhteissa vielä ei niin kauan aikaa sitten. 

Uskon sen vaatineen valtavasti, jotta kuljetat lapsesi ja karjasi rajan yli. 

Tästä aiheesta pitäs kirjottaa enempi kirjoja! 

Kaupallisissa opinnoissani 2000-luvun alussa oli puheviestinnän kurssi, jossa Liksomin tekstejä käsiteltiin. Sen jälkeen roudasin opiskelupaikkakunnan kirjastosta C-kasetilla olleita Liksomin kirjoja ja luin ne antaumuksella. 

Nämä uudemmat eli viimeisten kymmenen vuoden aikana julkaistut on lukematta, paitsi Hytti numero 6 tietysti. 

14:00 Päivi Alasalmi: Sudenraudat (Gummerus)
1800-luvun lopulla Turun seudulla yksi susi tai susipari surmasi 22 lasta. Päivi Alasalmen
 Sudenraudat on osittain tositapahtumiin perustuva romaani, joka pohtii sekä susipelkoa että suden oikeuksia. Hahmoihin kuuluu susijahtiin lähteviä torppareita
ja toimittajia, mutta myös modernisti ajatteleva taitelija, joka ymmärtää suden ahtaalle ajettua reviiriä. Ihminen ja susi ovat laumaeläimiä. Kumpi selviytyy
jahdissa voittajana – ja kumpi kaipaa enemmän suojelua? Kirjailijaa haastattelee
Anne Flikkilä.

Vuosia sitten luin kirjan nimeltä Noidan tytär. Kirjailija muistaakseni Päivi Junttila. Siinä kirjassa on susilla oma roolinsa. 

Itellä saati läheisillä ei ole susista kokemuksia. 

Päivi Alasalmi kertoi muunmuassa kuulleensa suden ulvontaa, opetelleensa itse ulvomaan ja joskus saaneen sudelta vastauksen... Hänen suhtautumisensa susiin oli muuttunut lasten tultua elämään. 

Tämä Sudenraudat on myös niitä kirjoja, jotka olis tarkoitus lukea. 

Tuo Noidan tytär kirja oli aikoinaan vaikuttava lukukokemus myös susista kerrotun vuoksi. 

 

 

13:30 Timo Kanerva & Epe Helenius: Epe (Johnny Kniga)
Epe’s Music Shop demokratisoi suomalaisen musiikkikulttuurin 1970-luvulla. Ensimmäistä kertaa maan joka kolkkaan sai tilattua uusia levyjä niiden ilmestymispäivänä. Elämäkerrassaan Helenius kertoo, mitä tapahtui kulissien takana ja miten suomalainen musiikkiteollisuus on muuttunut viidessä vuosikymmenessä. Timo Kanervaa ja Epe Heleniusta haastattelee Asko Alanen. 

Levykauppa on paikka, jossa myös haluaisin työskennellä, mutta kyseiset putiikit alkaa näinä aikoina olla katoava luonnonvara. 

Tämä oli kanssa mielenkiintoinen, vaikka toki kyseisen levykaupan merkitys on suuri varmaan vain alkuperäisille kaupunkilaisille, eikä meille rakkaudesta kaupunkiin saapuneille. 

14:30 Dess Terentjeva: Ihana (WSOY)
Miten elää jatkuvien olettamusten ja ennakkoluulojen maailmassa – ja mitä tehdä, kun itsekin tulee olettaneeksi?
Dess Terentjevan hyväntuulinen ja raikas nuortenromaani
Ihana voitti WSOY:n TaajuusZ-kirjoituskilpailun. Säeromaanin elävästä ilmaisusta tulee mieleen spoken word, ja tekstissä kiteytyy se, mitä kirjoituskilpailulla
haettiin: uusi ääni, joka kotimaisesta kirjallisuuskentästä vielä puuttui. Kirjailijaa haastattelee
Taija Tuominen.

Dessseuraa blogin Insta tiliä ja oli mielenkiintoista kuulla kirjasta livenä. Oli mahtavaa kun sai olla läsnä.

15:00 Kirsi Ranin: Lukupiiri – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika (Nemo / Otava)
Lukupiirit elävät uutta kukoistusta, eikä ihme, sillä niissä päästään käsiksi elämän iloihin ja suruihin. Yksityisen kirjallisuusharrastuksen vastapainoksi lukupiirit tarjoavat monipuolisia näkökulmia, kiinnostavia keskusteluja ja iloista yhdessäoloa. Uutuuskirjassaan Kirsin Club Book -lukupiirin Kirsi Ranin jakaa yli 200 lukupiiri-illan kokemuksen pohjalta parhaat vinkit lukupiiritoimintaan. Miten lukupiiri perustetaan? Miten kirjat valitaan? Lukupiirien sudenkuopat? Viinillä vai ilman? Haastattelijana Airi Vilhunen.

Muutama viikko sitten kävin mielenkiintoista keskustelua Instagramissa. 

Olisi hienoa perustaa lukupiiri, jonka aiheena olisi kirjat ja kuplivat juomat. 

Oon lukenut Kirsin Bookclubin blogia jo pitkään. Niin oli kivaa kuulla livenä. 

 

 

Sunnuntain iltapäivässä ostin lisää kirjoja. 

Hyllystäni löytyy nyt vihdoinkin tuo lukupiiri kirja kera valmiina olleen signeerauksen. 

Lisäksi ostin sen täällä blogissa arvostelemani Jumalan huone kirjan pokkarina. 

Kuin myös Tuija Lehtisen Enkelten salaisuudet ja Enni Mustosen Lapsenpiika teokset. 

Lauantaina Lumikirjan ja dekkaricasen lisäksi mukaan tarttui pari Lucinda Rileyn kirjaa pokkareina. Keskiyön ruusu ja Seitsemän sisarta, joka siis on sarjan avaus osa. 

Tällä hetkellä blogini luetuin juttu on juurikin tästä sarjasta kertova teksti, jota häpeän syvästi. Sillä sitä kirjoittaessani en tiennyt kuinka helpoiten saan kansikuvat käyttööni. 

Tarkoitus oli tähän tekstiin laittaa ostamieni kirjojen kansikuvat, mutta koska Lumikirjan kantta en onnistunut lataamaan niin jääkööt sitten muutkin laittamatta. 

Lisäksi tätä kirjoittaessani ei festareiden sivuilla ole vielä median käyttöön tarkoitettuja kuvia. 

Oma puhelimeni vetelee viimeisiään, joten siksi en otatuttanut kuvia haastisten aikana. 

Puhelimeni akku alkaa olla sen verran heikko, että joutuu aina tarkkaan miettiin voiko sitä käyttää ja jos niin missä tilanteessa. 

Tapahtuma oli oikein onnistunut pienistä puutteista huolimatta. Mut ehkä ne olikin ns. käynnistysvaikeuksia tai neitsyysjuttuja. 

Siinähän ois kirjan nimi; Käynnistysvaikeuksia & neitsytjuttuja. 

Kiitoksia Kaikille asianosaisille. 

Ensi vuonna uudelleen tai ainakin toivon niin.

Katja Kärki: Eeled

 

 

 

 

Katja Kärki - Eeled

 

 

KANSI
Sanna-Reeta Meilahti 

ISBN
9789523763005

SIDOSASU
E-kirja

 

Eeled
Kaamoksesta sikiävät auringon lapset
Katja Kärjen romaanissa Eeled nuori nainen löytää juurensa, jotka kahlitsevat mieltä syvälle pohjoiseen routaan.
Kristiina matkaa tyttärensä Vanessan kanssa entiseen kotiinsa, missä hän nuorena naisena koki vapaan rakkauden hurman. Talon heinittynyt pihamaa näyttää vieraalta, ja Kristiinasta tuntuu kuin hän olisi eksynyt jonkun toisen uneen, johon lipuvat myös lapsuuden Itä-Lappi, äiti, Kainuun pappa ja murjussaan juopotteleva kala-Maija.
Eeled oli metsänpentu, pieni sättärä, joka löytyi hangesta äitinsä vierestä. Eeledin silmät tuikkivat mustina, ja hänellä oli hulmuava, hapsuinen huivi ja poronnahkanutukkaat. Eeled eli kauan sitten, mutta satoja vuosia myöhemmin Kristiina kantaa häntä yhä mukanaan.
Katja Kärki on ammentanut romaaniinsa itäisistä ja pohjoisista mytologioistamme, ja tarinan sydämestä kuuluu pohjoisen luonnon vahva syke. Eeled on kertomus äideistä ja tyttäristä, naisten sukupolvista, jotka ovat eläneet ja rakastaneet ja joiden hiljaisiin huokauksiin on haudattu surua ja häpeää, tekoja, joiden jälkiä on vaikea pestä pois. 

Katja Kärki (s. 1985) unelmoi jo lapsena kirjailijan ammatista. Hän on kotoisin Nurmeksesta ja koulutukseltaan äidinkielen, kirjallisuuden ja suomi toisena kielenä -opettaja sekä sanataideohjaaja. Luomutilasta ja lemmikkilampaista haaveileva kirjailija asuu nykyisin Rovaniemellä perheensä kanssa.
Katja Kärjen esikoisromaani Jumalan huone ilmestyi vuonna 2019 ja sai paljon kiitteleviä arvosteluja erityisesti vahvasta, ilmaisuvoimaisesta kielestään ja vivahteikkaista henkilöhahmoistaan. Hänen toinen romaaninsa Eeled ilmestyi syyskuussa 2021.

Kiitokset kustantajalle e-kirjan arvostelukappaleesta. 

Luin kirjan yhdeltä istumalta. Teos oli vahva ja vaikuttava lukukokemus. 

Huikaisevan kaunista luontokuvausta ja sujuvaa kerrontaa ja kieltä. Sitä ihmettelen aina kuinka joillain on niin suuri taito kuvata asioita. Kun en näe itse niin kiinnitän ehkä sanojen käyttöön huomiota eri tavalla, tai niillä sanoilla on erilainen merkitys. Sanat luovat tai ikäänkuin maalaavat maailmoja, maisemia, tunnetiloja ja niin edelleen. Tämä siis ihan muutenkin kuin kirjallisuudessa. Sitä mitä ei ole koskaan ollut ei osaa kaivata. Siis jos joku nyt miettii, että haluisinko nähdä vaikkapa sitä mainitsemaani luontoa, tai että mistä kaikesta jään paitsi kun en nää. Mun mielestä näkevät ihmiset jää paljosta paitsi kun kaikkia aisteja ei tule samalla tavalla hyödynnettyä. 

Tarkoitukseni on kuunnella kirja myös äänikirjana ja ihan omakustanteisesti Storytelistä. 

Annan kirjalle viisi tähteä. 

Tuntuu, että kun arvostelukappaleen sain niin täytyisi kirjoittaa pitkä ja polveileva teksti, mutta se ei nyt tässä hetkessä ja elämäntilanteessa ole mahdollista. 

Suosittelen kirjaa jos pohjoinen luonto ja mytologia kiinnostaa ja hyvä kielen käyttö. 

 

Kirjasta on bloganneet ainakin: 

Kirjojen kuisketta

 

ja 

 

Kirsin kirjanurkka . 

Kirjailijan Facebook löytyy 

täältä, 

ja Instagram 

. 

Arvioni ensimmäisestä kirjasta on luettavissa 

täällä 

Barack Obama: Luvattu maa

Barack Obama: Luvattu maa 

Otava 2020 

ISBN
9789511392767 

Kääntäjät
Kyösti Karvonen; Seppo Raudaskoski; Ilkka Rekiaro

Painetun kirjan sivumäärä 879 

Kansikuva on e-kirjasta, jonka sivumäärä ei valitettavasti ole tiedossani. En Googlella kaikesta salapoliisityöstä huolimatta löytänyt e-kirjan sivumäärää. 

Tämä ei ole kirja-arvio jos sellaista odotit. Tässä kirjoituksessa keskityn epäkohtiin, jotka tulivat esille tämän kirjan myötä sen suhteen etten itse voi lukea painettuja kirjoja. 

Tämä kirja julkaistiin maailmanlaajuisesti 25 eri kielellä 17.11.2020. Minulla oli käsitys, että kirja tulisi lukuaikapalveluihin myös samana päivänä eli Storyteliin, Bookbeatiin yms. Nimenomaan äänikirjana. Näin ei kuitenkaan käynyt. Olin valtavan pettynyt, koska yleensä kirjat ovat esim. Storytelissä samana päivänä kun painettu kirja julkaistaan tai jo muutamaa päivää aiemmin. Ainoat palvelut, jotka äänikirjaa tällä hetkellä tarjoavat ovat Suomalainen ja Elisa. Äänikirjan julkaisupäiväksi on merkattu tämä päivä. Koetin myös Ellibs-kirjaston valikoimasta varata tätä e-kirjana, mutta jonot ovat melkoiset huolimatta siitä, että kirjasta kuitenkin useampi kappale lainattavissa. 

Äänikirjaa ei ole myöskään Celiasta saatavilla ja kyseinen paikka mainostaa itseään saavutettavuuden asiantuntijana. Äänikirjan pystyi heiltä kyllä varaamaan, mutta voi käydä niin, että kirja on sieltä kuunneltavissa vasta ensi kesänä. Pisimmät tuotantoajat joita Celiasta tiedän on olleet 1-2 vuotta. 

Nythän on niin, että jos haluaisin kirjoittaa blogiini arvion tästä kirjasta. Niin minä en voisi tehdä niin, koska kirjaa ei ole minulle saavutettavassa muodossa. Toki voisin kirjan arvostelukappaleen pyytää kustantajalta e-kirjaversiona, mutta olen ymmärtänyt, että riippuu vähän kustantajasta onko arvostelukappaletta saatavana muussa kuin painetussa muodossa. 

Jos kirjoittaisin vain ja ainoastaan kirjallisuus aiheista blogia niin tässä tilanteessa en olisi samalla viivalla muiden kirjabloggaajien kanssa, koska minulla ei olisi sitä mahdollisuutta kirjoittaa juuri tästä kirjasta, koska sitä ei välttämättä olisi saatavilla sopivassa muodossa. Paitsi jos itse ostaisin e-kirjan, mutta tällaista toimintaa en voisi jokaisen teoksen kohdalla mitenkään tehdä. Jos siis yleinen käytäntö olisi se, että harvasta kirjasta voisin saada arvostelukappaleen e-, tai äänikirjana. Onneksi blogini ei keskity vain kirjoihin, koska silloin olisin aikamoisessa pulassa kun kyseessä olisi uutuuksista kirjoittaminen. 

Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi missään kustantamossa sitä miten toimitaan kirjabloggaajan kohdalla, joka ei voi lukea painettua tekstiä? Eli että miten sellaisessa tilanteessa arvostelukappaleet hänelle toimitettaisi? 

On myös herännyt itselleni kysymys: Onko painetun kirjan lukeminen kulttuurista omimista? Tästä kyseisestä termistä puhutaan valtavan paljon. Lisäksi asiat, joista kohkataan paljon ovat esim. Sukupuolten tasa-arvo ja se, että muun sukupuolisille henkilöille pitää olla omat tilat erinäisissä liikuntapaikoissa ja vastaavaa. Toinen asia mistä kohkataan paljon on saako ihmiset käyttää tuoksuja kun on niin paljon tuoksuyliherkkyydestä kärsiviä. 

Toissa syksynä otin henkilökohtaisessa Facebook profiilissani kantaa tähän sukupuolten tasa-arvo aiheeseen. Sain kommentin, että voi olla oikeasti vaikea tilanne kun on vaikkapa WC:t vaan miehille ja naisille. Vastasin, että tällä ajattelutavalla esim. pistekirjoitusta pitäisi olla enemmän julkisissa tiloissa ja kaikkien paikkojen pitäisi olla esteettömiä ja saavutettavissa esim. pyörätuolilla. Keskustelu loppui välittömästi. 

Aina siis AINA kun puhun vammaisuudesta ja siitä miten meitä tulisi enemmän huomioida niin porukka hiljenee. Se on se yleinen ajattelutapa, että vammaiset maksavat yhteiskunnalle liikaa etc. Meitä syyllistetään myös kaikesta mitä tarvitsemme hyvään ja toimivaan elämään. Lisäksi ajatellaan, että esim. vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat ovat luxusta. Näinhän se ei ole. Matkoja on yleensä aiiiivan liiian vähän. Vai miltä se tuntuisi noin niinkuin omasta mielestä jos sinulla olisi vain 9 matkaa kuukaudessa? Siis menomatka on 1 matka ja tulomatka on 1 matka. Eli 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, joka on minimimäärä, mutta jota kunnat yleensä vain myöntävät. Enempi matkoja saa jos tietää, että niitä voi anoa, mutta kaikki eivät tiedä ja vaikka tietäisivät ja anoisivat niin eivät saa. 

Tämä oli johdanto tähän seuraavaan asiaan. 

Vallalla tuntuu olevan ajattelu, että kun teillä lukemisesteisillä ja näkövammaisilla on se Celia-kirjasto niin olkaa tyytyväisiä ja käyttäkää sitä. Celiaa ei saisi arvostella, koska se on niin hieno palvelu teille vammiaisille, jotka ette voi ees painettuu tekstii lukee. Miksi teidän edes tulisi saada kirja äänikirjana samaan aikaan kun me muut saadaan se kirja painettuna? 

Tämän suuntaisiin kommentteihin törmäsin kun avasin keskustelun Obaman kirjaan liittyen Celia-kirjaston ylläpitämässä ryhmässä Kirjoja kaikille. Siellä kysyttiin Miksi edes tarvitsisi olla samaan aikaan äänikirjana, miten tää liittyy saavutettavuuteen, väitettiin myös kirjan jo löytyvän Bookbeatista ja keskustelu meni siihen suuntaan mihin keskustelut yleensä menee. Lopetin kommenttien lukemisen kun joka toiseen olisin joutunut vastauksessani vääntämään rautalangasta mitä tarkoitan ja koska Tampereella olen niin avuksi olisi varmaankin joutunut ottamaan vielä raitiokiskon. 

Kirjan julkaisu useassa formaatissa samaan aikaan ei kuulemma ole saavutettavuutta, vaan saavutettavuutta on ympäristöt ja internet sivustot... Ja näinhän se ei ole. 

Saavutettavuus on myös sitä, että voin lukea hehkutetun uutuuskirjan julkaisupäivästä alkaen riippumatta siitä mikä on minulle sopivin formaatti. Näin olisin samassa asemassa valtaväestön kanssa. 

En jaksanut tästä asiasta vääntää ja lopetin kyseisten kommenttien lukemisen ja kun ei Celialtakaan vastausta avaukseeni tullut. 

Vielä tähän loppuun: Minua ei tarvitse syyllistää siitä, etten voi lukea painettuja kirjoja. Olen pettynyt siihen, ettei tämä Obaman kirja ollut saatavilla kaupallisena äänikirjana julkaisupäivänä lukuaikapalveluissa. Raha ei voi tässä olla kyseessä, koska Obama on eri asia kuin Suomessa suomalaisen suomeksi kirjoittama ja julkaisema kirja ja taloudellisen hyödyn maximointi. 

Kun lukemisen saavutettavuutta edistävä taho ei julkaise näin suuresti maailmassa julkaistavaa teosta lukemisesteisille sopivassa formaatissa niin kuka sen tekee?