Kuukauden kirjasarja: Enni Mustonen - Syrjästä katsojan tarinoita

Kuva on sarjan kuudennesta kirjasta, jonka ostin Suomalaisesta kun Enni Mustonen eli Kirsti Manninen oli vieraana maaliskuussa 2019. Sain kirjaan signeerauksen. Ostan jonkin verran myös tosiaan ihan painettuja kirjoja, vaikka en voi itse lukea niitä. Haluan olla tukemassa kirjailijoita.

Syrjästä katsojan tarinoita on edennyt jo kahdeksanteen osaan ja keväisin uuden osan julkaisu on samalla tavalla odotettu kuin uuden Seppo Jokisen kirjan kanssa.
Uusimman osan Pukija luin pääsiäisenä e-kirjana ja kuuntelin äänikirjana heti kun oli Storytelissä. Äänikirjan lukee Erja Manto ja koska hänen luentaansa on aina ilo kuulla niin ei haitannut, vaikka olin kirjan tapahtumista tietoinen.


"Enni Mustonen on kirjailija, tutkija, käsikirjoittaja Kirsti Mannisen kirjailijanimi. Mustosen rakastetut romaanit ovat hurmanneet erityisesti elävän historiallisen kuvauksensa ansiosta.
”Enni Mustonen osaa luoda lämminkatseista, dokumenttipohjaista ajankuvaa. Askareet ja tavat, mieli ja kieli punoutuvat mukana elettäväksi tarinaksi.” – Maaseudun tulevaisuus
”Mustonen on tarkka ja taitava esittämään, miten historialliset pyörteet ovat vaikuttaneet ja tuntuneet tavallisen aikalaisen elämässä.” – Amman lukuhetki -blogi
Mustosen elämänmakuisessa suosikkisarjassa Syrjästäkatsojan tarinoita kurkistetaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään. Lukijoilta loistavan vastaanoton saaneissa romaaneissa seurataan sipoolaisen Ida Erikssonin kasvua nuoresta palvelustytöstä itselliseksi naiseksi. Hänen elämänvaiheensa yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan.
Syrjästäkatsojan tarinoiden Facebook-sivut täyttyvät arkistojen aarteista ja verkkolinkeistä."

Teksti on Otavan sivuilta.

Linkit johdattavat Otavalle ja kirjojen kuvaukset sieltä.

Syrjästä katsojan tarinoita:


1. Paimentyttö

"Ida Eriksson, kolmetoistavuotias paimentyttö Sipoon Karhusaaresta, päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen Björkuddeniin Topeliusten pikkupiiaksi. Idan lähtökohdat ovat kaukana vireän kulttuurisuvun elämänmenosta, mutta vähitellen hän saa tutustua vanhenevaan, vatsavaivoista kärsivään kirjailijaan ja oppii ylittämään kieli- ja sääty­rajoja."

2. Lapsenpiika

"Syrjästäkatsojan tarinoita vie keskelle tunnettujen suomalaistem kulttuurikotien elämää, jota seurataan niiden keittiöissä ja lastenkamareissa häärivän piikatyttö Ida Erikssonin silmin.
Lukijoilta loistavan vastaanoton saaneessa avausosassa Paimentyttö orvoksi jäänyt Ida päätyi Topeliuksen talouteen. Sarjan toisessa romaanissa Lapsenpiika seurataan nuoren Idan vaiheita kansallissäveltäjä Sibeliuksen perheessä.
”Mustonen on tarkka ja taitava esittämään, miten historialliset pyörteet ovat vaikuttaneet ja tuntuneet tavallisen aikalaisen elämässä.”
– Amman lukuhetki -blogi"

3. Emännöitsijä 

"Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään.
Vuonna 1900 Ida Eriksson aloittaa taloudenhoitajana Edelfeltien perheessä. Hän ihastuu isäntäänsä ja joutuu katsomaan sivusta tämän onnetonta avioelämää ja vaihtuvia rakastajattaria. Kunnes kokee oman into­himoisen romanssinsa.
Enni Mustosen lumoava historiallinen sarja kertoo sipoolaisen Ida Erikssonin elämänvaiheista. Pienen, tuntemattoman tyttöpahasen vaiheet yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan."

4. Ruokarouva

"Rakastettu piikatyttö Ida Eriksson on ottanut paikkansa itsenäisenä naisena, jonka täysihoitolassa vierailevat Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöt.
Ida ja hänen tyttärensä Kirsti ovat asettuneet Tukholmaan. Yllätysperinnön myötä haave kotiinpaluusta ja itsellisestä elämästä toteutuu: hirsihuvila Albergan perukoilla kunnostetaan täysihoitolaksi.
Idan ruokapöydässä ja vinttikamareissa viihtyvät Eino Leino, L. Onerva sekä muut kulttuurielämän kirjattomat ja karjattomat. Miten Ida ja hänen vieraansa selviävät, kun Alberga muuttuu sisällissodan taistelukentäksi?
Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään."

5. Ruokarouvan tytär

"Pikkupiiasta täysihoitolan omistajaksi kohonneen Ida Erikssonin tytär Kirsti tempautuu muodin mekkaan, 1920-luvun Pariisiin. Suosikkisarjassa pääset kurkistamaan merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.
Luentosalien sijaan parikymppinen Kirsti viihtyy ystävänsä ompelimossa, jossa tehdään ateljeeripukuja Helsingin herrasrouville.
Yllättäen hänelle tarjotaan paikkaa Pariisissa erään madame Cocon muotitalon harjoittelijana. Matkallaan Kirsti kohtaa niin suomalaisia kuin amerikkalaisia taiteilijoita – sekä naisen, jolla on samanlaiset kaksiväriset silmät kuin hänellä.
Tytärtään ikävöivää Idaa työllistävät täysihoitola, pienet kaksospojat sekä Eliaksen riskaabelit pirssiautobisnekset."

6.. Taiteilijan vaimo

 "Taiteilijaelämää ja muodin huumaa villillä 1920-luvulla. Hurjaan suosioon singahtanut romaanisarja jatkuu!
Kieltämättä olimme Iivon kanssa komea pari, kun seisoimme rinnatusten juhlasalin ovella ja kuvamme heijastui käytävällä olevasta peilistä.
Ida Erikssonin Kirsti-tyttären aikuinen elämä alkaa hänen palatessaan Pariisista koti-Suomeen. On hänen vuoronsa toteuttaa unelmiaan.
”Syrjästäkatsojan tarinat koukuttavat kuin hyvä tv-sarja.” – Kirsin Book Club
”Sujuvasti etenevä tarina, joka imaisee mukaansa.” – Länsi-Savo"

7. Sotaleski

"Suomen kohtalonvuodet koettelevat Ida Erikssonin perhettä – rakastettu sarja jatkuu
Hellekesänä 1939 Kirsti Eriksson matkustaa kymmenvuotiaan tyttärensä Vienan kanssa Laatokan rannalle tapaamaan miestään Iivoa, joka on lähtenyt vapaaehtoisena linnoitustöihin Karjalan kannakselle. Vaikka muut vähättelevät sodan uhkaa, Ida tuntee nahoissaan, että ankarat ajat ovat tulossa.
Marraskuun viimeisen päivän aamuna pommikoneet ilmestyvät Helsingin taivaalle. Kansakunnan eloonjäämistaistelu tempaa Kirstin ompelukoneen äärestä Finlandia Uutistoimistoon ranskan kielen tulkiksi. Idan huvilasta tulee jälleen naisten, lasten ja vanhusten turvapaikka, mutta miten käy Iivon ja kaksospoikien siellä jossakin?"

8. Pukija

"Lukijat lumonnut Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja jatkuu! Ida Erikssonin lahjakas tyttärentytär Viena itsenäistyy sodanjälkeisessä Amerikassa, missä kaikki on mahdollista.
Jouluna 1949 pula-aika alkaa lopulta helpottaa. Kirsti yrittää sopeutua elämäänsä sotaleskenä ja isättömän Ilpo-pojan äitinä. Tytär Viena on kirjoitusten jälkeen ollut piikomassa Englannissa ja palaamassa jouluksi kotiin.
Kirsti on tyttärestään huolissaan, Ida-mumma on puolestaan varma, että taiteellinen ja käsistään kätevä nuori nainen löytää paikkansa maailmasta. Viena suuntaakin muotialalle. Marimekon ensimmäisen muotinäytöksen ja Miss Universum -kisojen kautta hän päätyy Hollywoodiin, elokuvatähtien puvustajaksi."



Sarja on hyvin kirjoitettu ja uusi osa tulee yleensä luetuksi yhdeltä istumalta. Ajankuva on loitsittu kirjoihin hyvin ja tuntuu kuin itse olisi mukana kulloisenkin kirjan aikakaudella. Hienosti on kuvattu kuinka raskaita töitä palvelusväki teki vielä - ei niin kauan aikaa sitten.
Jostain syystä oma suosikkini on kakkos osa Lapsen piika, jossa ollaan Sibeliuksilla. Perheen vaiheet oli mielenkiintoisesti tuotu kirjassa esille.

Muiden sarjojen tapaan tämäkin kärsii pituudesta eikä jokainen osa ole niin huippu hyvä, vaikka ne tekee mieli aina lukea heti kerralla. Kolmannen osan eli Emännöitsijän jälkeen ajattelin sarjan päättyvän, mutta näin ei käynytkään.

Jonkin verran epäuskottavuuksia sarjassa esiintyy. Toki se on kirjailijan vapaus fiktiota kirjoitettaessa.

Näistä kirjoista oppii 1800-luvun ja 1900-luvun tapahtumista ja ajan kuvasta enemmän kuin ikinä milloinkaan koulun historian tunneilla.

Itseäni on hieman häirinnyt sarjan nimi, josta tulee mieleen Charlotte Brontën teos nimeltä Syrjästäkatsojan tarina. Suosittelen myös sen lukemista.


Suosittelen Syrjästä katsojan tarinoita-sarjaa jos historia ja kulttuurisuvut kiinnostaa.

Sarjan upean informatiiviset Facebook sivut, joilla paljon taustatietoa, kuvia ja linkkejä löytyy tästä.

Sarja ääni-, ja e-kirjana Storytelissä.

Syrjästä katsojan tarinoita luettu ainakin seuraavissa blogeissa:

Amman lukuhetki
Kirsin Kirjanurkka
Kirsin Book Club 
Kulttuuri kukoistaa
Kulttuuripohdintoja

Mietin miten saisin näitä kirjasarjojen esittelyitä elävimmiksi. Sattuneesta syystä minulla ei painettuja kirjoja ole kaikista ja mietin kuinka järkevää tuoda kirjojen esittelytekstejä blogiin noin niinkuin kuvien puutteessa. Ongelmaksi muodostuu myös se, etten millään ehdi kuunnella kirjoja uudestaan blogia varten. Niin myös omat mielipiteet jää hieman taustalle. Kun pystyn vain ehkä viimeisimmästä osasta kirjoittamaan.

Kaikenlaisia kehitysehdotuksia otetaan vastaan. Nähtäväksi jää esittelenkö elokuussa laisinkaan kirjasarjaa.

Juhannuksen jälkeen

Jos Juhannuksena meni hieman enempi viihteen puolelle niin Leila ja Annukka auttaa. Kun kuuntelee tämän jakson nimeltä Leila ja Annukka toiveuusinta 1 – Ei maksa vaivaa

niin omat murheet unohtuu kun seurailee tuota Leilan kohkaamista.

Elisakirjan kautta tosiaan saa jakson ostettua.
Kuvaus jaksosta:

"Leila ja Annukka fanien toivomuksesta julkaistaan Tanssii kaikkien kanssa -kirjasta tuttu seikkailu "Ei maksa vaivaa", ensimmäistä kertaa kuunnelmamuodossa.
Leila ja Annukka ovat mökillä, ja Leilaa vaivaa mystinen sisäelinsairaus. Onko maksa sökönä, vai kolkuttaako vain huono omatunto sisuskaluja?
Leila ja Annukka oli yksi radiokanava YleX:n ja sitä edeltäneen Radiomafian suosituimmista ohjelmista. Ohjelma alkoi vuonna 1995 ja jatkui vuoden 2003 loppuun, jolloin YleX kanavauudistuksen myötä poistui ohjelmistosta. Vappuna 2012 Leila ja Annukka teki paluun upouusilla jaksoilla Elisa Kirjassa."

Lisäksi kannattaa areenasta kuunnella tämä Kesämökillä-jakso, jossa ollaan hieman poikkeuksellisissa tunnelmissa.

Nostalgiaa ja vinkkejä Juhannukseen

Viime Juhannuksen festaritunnelmiin pääset ainakin tästä.

Lukemisiksi suosittelen Tove Jansson - Vaarallinen Juhannus,  sekä Viveca Sten - Juhannusmurha.

Kuuntelemaan suosittelen aina niin ihania Noita Nokinenä-kuunnelmia.

Hyvää ja Turvallista Juhannusta Kaikille.

Maustetytöt – Tee se itse -singlen julkkarit + livestriimaus (päivittyvä postaus)

Maustetytöt – Tee se itse -singlen julkkarit + livestriimaus

aloittaa Koronan jälkeisen ajan keikoilla käymiseen. Oon pyrkinyt käymään jokaisella Maustetyttöjen keikalla, jotka on Tampereella olleet aina siitä lähtien kun ensimmäisen kerran kuulin heitä livenä tammikuussa 2019. Joulun välipäivinä olin myös Vaalassa heidän keikallaan. He ovat kotoisin sieltä.

Viimeksi olen ylipäänsä keikalla ollut maaliskuussa Litku Klemettiä katsomassa, joten onhan se jo aika keikkailun.

Uuden singlen voi kuunnella tästä.

Kuukauden levy & keikkamuisto: Tori Amos - Little Earthquakes & Tori Amos @ Finlandia-talo 08.06.2015

Kuva on otettu Finlandia-talossa odotellessamme Tori Amos keikan alkua kesäkuussa 2015. Shampanja maistui. Kiitos kuvaajalle kuvasta ja erityisesti keikkaseurasta. Kyllä se oli kuplajuoman arvoinen hetki kun keikka oli alkamassa.
Meillä oli hyvät paikat, josta näki ja kuuli hyvin. Keikkakuvia ei ole, koska itsellä ei vielä silloin ollut kunnon puhelinta ja vaikka olisikin ollut ja kuvia niin tiedä sitten olisiko oikein julkaista niitä tässä.
Hienoa oli kuulla livenä itselle tärkeitä kappaleita ja myös tuntemattomampia lauluja. Hänen kappaleensa ovat vaikeista aiheista ja ehkä juuri siksi niin riipaisevan kauniita ja upeita. Muutenkin rakastan valtavasti pianoa ja olen sitä mieltä, että nainen ja piano on mahtava yhdistelmä musiikissa.

Keikalla kuultiin itselleni täysin tuntematon kappale nimeltä It's On Fire. Keikan jälkeen koetin kovasti metsästää tuota kappaletta. Laulun nimen taisin löytää kirjoittamalla muistamiani pätkiä sanoituksesta Googleen. Löysin kappaleen kuultavaksi, mutta levyä, jolta se on ei löytynyt mistään suoratoistopalveluista. Eikä se ole mikään ihme sillä kyseessä on Torin vuonna 1988 bändi nimellä Y Kant Tori Read tehty bändin nimeä kantava julkaisu.

Kun aloin koota tätä postausta huomasin levyn Spotifyssä ja olin todella hämmästynyt. Ilmeisesti remasteroitu julkaisu tullut vuonna 2017, mutta aiemmin en ollut tätä huomannut laisinkaan. Nyt pääsee levyn vihdoinkin kuuntelemaan.
Tässä tuo mainitsemani keikalla kuultu harvinaisuus.

Y Kant Tori Read - Fire On The Side 

Koko albumi harvinaisuus on kuunneltavissa tästä.

Aikoinaan kuuntelin paljon albumia Little Earthquakes. Tässä albumin vuonna 2015 julkaistu Deluxe versio.

Omia suosikki kappaleita levyltä ovat erityisesti Winter, sekä China.

Winter on vain niin käsittämättömän hieno. China kuvailee mielestäni etäisyyttä tai välimatkaa kahden ihmisen välillä. Itse koen kappaleen sillä tavoin. On myös paljon kokemusta siitä, että ollaan samassa tilassa, mutta silti niin kaukana.

Keikasta löytyy Hesarin arvio täältä.

Jos tämän myötä heräsi kiinnostus Toriin niin aikaisempia arvioita Suomen keikoista, sekä linkkejä keikkavideoihin löytyy blogista nimeltä Silent All These Years.

Muistoja Mafiasta: Radiomafia was here

Kesäkuussa -90 aloitti toimintansa radiomafia, jota muistellaan radiosarjassa Radiomafia was here. Jaksoja tulee seitsemän ja niistä kaksi on jo kuunneltavissa areenassa.

"Radiomafia was here
Nostattava aikamatka muistoihin
Tarunhohtoisen Radiomafian aloittamisesta tulee kesäkuun ensimmäisenä päivänä kuluneeksi 30 vuotta. Panu Hietaneva astuu Yle Puheessa samalla päivämäärällä aikakoneeseen Radiomafian tekijöiden ja kuuntelijoiden tarinoiden siivin.

Radiomafia was here -sarjassa Panu selvittää, miten kanavan synnyttämä kulttuurinen murros näkyy edelleen arjessamme. Luvassa on aimo annos kylmiä väreitä kesän helteille, kun muistot heräävät eloon."

Kuuntelemaan pääset tästä. 

Vuonna -90 olin aika pienoinenn, joten en oikein muista tuota mafian alku matkaa. Myöhemmin omalle ohjelmakartalle ja suuriksi suosikeiksi löysivät tiensä Leila ja Annukka, ketkäs muutkaan, Alivaltiosihteeri, Härdelli, Hype, Heinähässäkkä ja monet muut aikansa ohjelmat.
Kaupallinen radio aloitti vuonna -85, mutta Radiomafia oli itselleni se ainut ns. Oikea kanava.
Hesari kirjoitti Radiomafia was here-sarjasta. Juttu on tässä Näin Radiomafia muutti suomalaisnuorten elämän: Moni muistaa Salovaaran tuhmat vitsit, mutta populaarikulttuuria käsittelevä kanava myös sivisti ympäri Suomen.

Radiomafiasta on myös kirjoitettu kirja. Itselleni se oli pienoinen pettymys, koska käsitteli vain Mafian ensimmäisiä vuosia.
Kirja näyttäisi olevan loppuunmyyty. Kuvaus kustantajan sivuilta.


Kemppainen Pentti: Radiomafia - Isku vyön alle



"Kirja kertoo Radiomafian synnystä ja noususta nuoren yleisön suosikkikanavaksi. Radiomafia oli todellakin isku vyön alle. Vuoden 1990 kanavauudistus loi Yleisradiolle kolmen radiokanavan järjestelmän, joista yksi oli Radiomafia. Yleisradio oli menettänyt nuoret kuuntelijansa viisi vuotta aikaisemmin perustetuille kaupallisille radioille. Nuoret oli saatava takaisin, se oli kanavauudistuksen keskeinen tavoite. Populaarikulttuurikanava oli oikea vastaus kilpailuun. Raikas, raivokas, lahjakas, hauska ja erilainen Radiomafia keräsi parhaat tekijät ja loi parhaat ohjelmat – ja otti nuoret kuuntelijat takaisin.
Uusi populaarikulttuurikanava, Radiomafia, oli Yleis­radion siihenastisista tuotoksista kummallisin ja uhmakkain luomus, ison talon sallima ponnistus kohti nuorta yleisöä. Pakon edessä, mutta kuitenkin. Sillä nuorisosta nyt oli kysymys: kaikki halusivat saada nuoria radionkuuntelijoita.
Radiomafian ensimmäinen ohjelmapäällikkö Pentti Kemppainen (s. 1945) on pitkän linjan radiomies. Kemppainen sai tehtäväkseen suunnitella ja perustaa radiokanavan nuorille kuuntelijoille. Näin syntyi Radiomafia, jota hän myös johti vauhdikkaimmat neljä ensimmäistä vuotta."

Minkälaisia muistoja Sinulle herää Radiomafiasta?

2004 - 16 vuotta myöhemmin

Paljon on vettä virrannut kaikkina näinä 16 vuotena, jotka olen Treella elänyt. Paljon elettyä elämää, vaiheita ja aiheita näihin vuosiin mahtuu. Monesti kysytään miksi muutin tänne. Varsinainen syy jääköön ikuiseksi arvoitukseksi.
Pari faktaa miksi en koskaan muuta takaisin Kainuuseen:
1. Välimatkat ja liikkuminen. Siellä tarvii melkeenpä sen oman auton, jotta pääsee paikasta A paikkaan B juuuri silloin kun tahtoo. Junia saati busseja liikuskelee harvakseltaan sikäli mikäli liikkuu. Eikä se auta, että junalla tai bussilla pääset paikkaan X. Jos sieltä on vielä pitkä matka varsinaiseen kohteeseen, jonne ei mikään muu kuin järjestetty kyyti tai taksi liikennöi. Takseilta poistui heinäkuussa -18 päivystysvelvoite, joka tarkoittaa sitä, ettei pienimmillä paikkakunnilla välttämättä ole taksia laisinkaan joten tilaamasi taksi saattaa tulla ties mistä kaukaa. Se minkä asumisessa säästää menisi helposti liikkumiseen. Mulla kun ei nyt sattuneesta syystä ole sitä oman auton käytön mahdollisuutta.
Siellä voi asua jos on terve ja pystyy itse liikuskelemaan.
2. Täällä voin olla vapaa. En avaa tätä enempää.
3. Elämä ei mennyt niinkuin uskoin. Yhä olen täällä.

Muistan sen ikimuistoisen kesäpäivän kun roudattiin meitsin tavaroita Espoosta Treelle. Jännitin ehditäänkö hakea avaimet ajoissa. Ehdittiin ja ensimmäinen viikonloppu virallisesti Tamperelaisena alkoi.  Rakkautta ja kahvia ja musiikkia sisältyi tuohon ensimmäiseen iltaan, yöhön ja muutenkin alku aikoihin.  Seuraavana päivänä  saapui muuttokuorma pohjoisesta ja pääsin kotiini.
Nykyään asunto on eri, muttei kuitenkaan kovinkaan kaukana siitä ensimmäisestä.


Tässä biisi jota oon viime päivät kuunnellut. Ei liity varsinaisesti mihinkään.
Within Temptation - All I Need 

Kirjoituksen otsikko on oma versioni tämän kappaleen nimestä. Eli:

1963 - Viisitoista vuotta myöhemmin 

Toinen kappale, joka sopii tässä mainittuihin asioihin on:

Madonna - Till Death Do Us Part