perjantai 27. kesäkuuta 2025

Radio Nova Festivaali osa 2

VIP-liput saatu yhteistyössä festivaalin kanssa. KIITOS!
 


 

 

 🎶 ✨ Festarikesä 2025 käynnistyi Radio Nova Festivaalilla. 

Pääsin arvioimaan tapahtuman esteettömyyttä ja saavutettavuutta – näkökulmasta, joka usein jää huomioimatta, mutta joka ansaitsee tulla näkyväksi. Kiitos festivaaliorganisaatiolle, joka mahdollisti tämän mahtavan yhteistyön ja kaikille muille osapuolille! Erityisesti kiitos avustajalleni, joka mahdollisti liikkumiseni vieraassa paikassa ja kaiken somesisällön! Henkilökohtaisen avustajan työssä pääsee paikkoihin, joihin ei muuten omassa elämässään välttämättä pääse! Kannattaa tehä hyvä valinta, että kenelle menee avustajaks! 

 

 Festarien tapahtumapaikka oli Santalahden rantapuisto ja ekaa kertaa näin suuren tapahtuman käytössä. 

 

Hyvä fiilis jäi! Siinä meni Juhannus ja Suviseurat samassa... 
 

Festarin nettisivut ja linkit somekanaviin löytyy radionovafestival . 

 

Toinen festaripäivä alkoi jo hyvissä ajoin. Eka keikka oli jo klo 13 maissa. Oli muutes jännää, että festarialueelle pääsi vasta puoltatuntia ennen ekaa esiintyjää molempina päivinä. 

 

 

*** Huomioita 

 

 

Maksamisen tulisi olla esteetöntä. Esteettömyys on paljon muutakin kuin se, että pyörätuolilla pääsee liikkumaan - tuntuu, ettei tämä ole selvää kaikille. Lisäksi tuntuu, että esteettömyys on jotain sellaista, jota varten tulee nähä paljon vaivaa ja aihe, joka mainitaan, mutta jonka merkitystä ei aidosti ymmärretä vaan katsotaan, että se on joku välttämätön paha. 

Alueen maksupäätteet olivat näilläkin festareilla niitä "RAKASTAMIANI" kosketusnäytöllisiä vekottimia. Tämä tuli ihan itse todettua tilanteessa, jossa kysyttiin tunnuslukua, tai siis se maksupääte kysy, koska senhän se tekee säännöllisen epäsäännöllisesti. Olin helteestä sen verran väsyny, etten ollut tajunnut ohjeistaa avustajaa etukäteen tästä aiheesta ja tämähän siis tarkoitti sitä, että jouduin sanelemaan tunnuslukuni siinä tiskillä kaikkien kuullen, jotta sain ostokseni maksettua. Minulle ei myöskään tarjottu vaihtoehtoista maksutapaa. En voi tietää mikä sellainen vaihtoehto olisi käytännössä voinut olla, koska en ole maksuvaihtoehtojen asiantuntija. Olen ennenkin ihmetellyt sitä, ettei myyjä tällaisessa tapauksessa edes kiinnitä huomiota siihen, että saanko ostoksen maksettua. Oletetaanko, että kyllä se jotenkin hoituu? Tai, että seurassani oleva henkilö maksaa jos maksu ei minulta onnistu? Vai saisinko juuri tilaamani annoksen, juoman tai mitä sitten ikinä olenkin ostamassa siitä huolimatta kun kertoisin että en pysty maksamaan, koska teidän maksupääte ei ole esteetön? 

 

Tässä juttua maksamisen esteettömyydestä 

 

Jo­kai­sel­la tulee olla oikeus es­teet­tö­mään mak­sa­mi­seen  . 

 

 

Minkähän takia muutes myyntitiskien on oltava niin järkyttävän korkeita? Olen lyhyt ihminen ja sieltä tiskin toiselta puolen ei välttämättä nää että liikun valkoisen kepin kanssa. Minähän en siis tiedä miten sieltä tiskin toiselta puolen näkee, mutta oletan, ettei oikein hyvin. Mua muutenkin jännittää aina mennä tekemään tilaus tällasissa tilanteissa. En oo varma millon on mun vuoro ja onko työntekijä läsnä siinä hetkessä, vai onko hän kääntynyt pois päin asiakkaasta... Ketä varten nää korkeat tiskit on oikein suunniteltu? Kun luulis, että niiden äärellä seisoskelu ja kurottelu monta tuntia päivässä olis aika vaikeeta....

 

Akkreditointi avautui jo helmikuussa. Olin käsityksessä, että akkreditoituneille ilmoitetaan hyvissä ajoin onko hyväksytty vai ei. Itse sain kuitenkin tiedon vasta kesäkuun alussa. Tällaiset ilmottamiskäytännöt aiheuttaa sen, että avustajan mukaan saaminen voi olla haastavaa. Toivoisin hieman enemmän ennakoitavuutta tähän ja tietoa hieman aiemmin. Sillä ajantasainen tieto hyväksynnästä olisi myös tasa-arvoista ja yhdenvertaista. 

 

 

Festarialueella oli myös erillinen invakoroke tai katsomo. Mietin vaan, että olikohan se kuitenkaan sijoitettu ihan oikein ja kuinka hyvin sieltä pystyi esiintyjiä todellisuudessa seurailemaan.

 

Toinen juttu on näidenkin festarien mediapankki. Siellä saavutettavuus oli unohdettu täysin. Kuvia ei oltu nimetty niin, että olisin pystynyt itse tietämään kenen kuvasta on kyse. Onkohan nykytekniikalla tosiaan niin vaikeaa nnimetä tiedosto kuvaajan ja kuvatun henkilön mukaan? Eli jos käytän itseäni, tosin vain etunimeäni niin tiedoston nimi voisi olla vaikka tällainen: RNF2025_Rita-Ora__Annukka.jpg. 

 

Voin tulla kertomaan lisää aiheesta: Miten nimeät kuvatiedostot esteettömästi ja saavutettavasti. Olisi hyvä myös lisätä tiedoston nimeen tieto kuvasuhteesta, että onko se suoraan sopiva Instagram käyttöön esim. kuvasuhde 4:5. 

Otahan yhteyttä kun kaipaat konsultointia tai koulutusta esteettömyyteen/saavutettavuuteen. Parhaiten se onnistuu lähettämällä sähköpostia kuplivamaailmani(at)kuplivamaailmani.pink 

 

Festariviikonlopun ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä

 

Taidettiin kyllä saada kesän paras festariviikonloppu sään puolesta. 

Tapahtumalle tähtiä annan 4/5. 

 

Toivoisin, että ennenkuin päätetään festarialueelle toteutettavista ratkaisuista, joita sitten ajatellaan esteettömiksi niin festarijärjestäjä pyytäisi esteettömiä palveluja tarvitsevia henkilöitä mukaan kehittämään tapahtumaa ja vaikkapa testaamaan ihan paikan päälle, tai esim. kartoittaisi kyselyllä festarikävijöiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä tarpeita. Toki siinä ollaan sitten tilanteessa, ettei kaikki voi edelleenkään nettiä käyttää, että miten tästä siis vaikkapa kartoituskyselystä saisi sitten kaikille toimivan? Toki Suomessa jos ajattelee kesäfestareita niin keskellä talvea ei oikein voi mennä testaamaan alueen toimivuutta. 

Festarijärjestäjillä on jo palkattuna häirintäyhdyshenkilöitä niin miksi ei ole palkattuna esteettömyys/saavutettavuusvastaavaa? Kun kuitenkin jatkuvasti kaikki toitottaa sitä, että kuinka me ollaan tasa-arvoinen, tasavertainen, syrjinnästä vapaa, yhdenvertainen ja KAIKKI SAA TULLA SELLASENA KUN ON-tapahtuma. Yhdenvertaisuus on muutakin kuin seksuaalivähemmistöjen sallimista ja että on ehkä sitä yhtä pyörätuoliasiakasta varten justjajust se yks invaWC.

 

Festarien palautekysely Ei ole saavutettava ruudunlukuohjelmilla ja se tarkoittaa siis sitä, että tarvitsen näkevää apua sen täyttämiseen. Harmi homma.

 

 

 

  

Lauantain keikat 

 

 

Eka artisti oli Behm . 

 

Hyvä keikka ja varmasti tosifanit sai sen mitä tulivat hakemaan. Itsellä keikka kyllä toimi, vaikka en häntä niin fanitakaan. 

Kuultiin myös uusi biisi ja tässä myös pätkä siitä. 

 


 


 

 

Seuraava artisti oli Turisti . 

Ei oikein ole ominta osaamisaluetta, mutta kyllä jotain samaistuttavaa löysin. 

 

Seuraavana vuorossa oli  Sexmane . 

 Erityisesti tämä biisi jäi soimaan päähän. 

 


 

Oli kyllä hyvä show, tai pitäisi ehkä sanoa, että tulinen. Keikan aikana joku henkilö koetti tulla ihan iholle. Tilanteesta selvittiin järjestyshenkilön ja muun festariväen avustuksella. 

Kannattaa myös lukea tämä artikkeli. 

 

Gender minorities and persons with disabilities defining their perpetrators at music festivals 

 

 

Päivän kohokohta itselleni oli INNA . 

Oikein kunnon bilemusaa! 

 


 





 

 

Viimeisenä oli vuorossa Rita Ora . 

 

Bileet jatkui aina Viimeiseen asti. Ihanat serpentiinit oli osana keikkaa ja keikan jälkeen niitä oli maassa niin paljon, että pääsin osaksi niitä!

 

Festareilla esiintyi lauantaina myös Juha Tapio, Sam Feldt, Blanka ja Elastinen. Tässä kuvia heistä. Alla olevat kuvat mediapankista. Kuvaaja Atte Mäläskä.

 







Radio Nova Festivaali osa 1

VIP-liput saatu yhteistyössä festivaalin kanssa. KIITOS!




 

 🎶 ✨ Festarikesä 2025 käynnistyi Radio Nova Festivaalilla. 

Pääsin arvioimaan tapahtuman esteettömyyttä ja saavutettavuutta – näkökulmasta, joka usein jää huomioimatta, mutta joka ansaitsee tulla näkyväksi. Kiitos festivaaliorganisaatiolle, joka mahdollisti tämän mahtavan yhteistyön ja kaikille muille osapuolille! Erityisesti kiitos avustajalleni, joka mahdollisti liikkumiseni vieraassa paikassa ja kaiken somesisällön! Henkilökohtaisen avustajan työssä pääsee paikkoihin, joihin ei muuten omassa elämässään välttämättä pääse! Kannattaa tehä hyvä valinta, että kenelle menee avustajaks! 

 

 Festarien tapahtumapaikka oli Santalahden rantapuisto ja ekaa kertaa näin suuren tapahtuman käytössä. 

 

Hyvä fiilis jäi! Siinä meni Juhannus ja Suviseurat samassa... 

 

Festarin nettisivut ja linkit somekanaviin löytyy radionovafestival 

 

***

 

 🔍 Huomioita saavutettavuudesta:
 

 

– Sivuilla luki, että pienet eväät sallittu, mutta narikassa vietiin sipsipusseja ja jopa pähkinöistä kiisteltiin. Mikä kenellekin on ”pieni eväs” voi olla toinen juttu toiselle – mutta linjan pitää olla selkeä.
 

 

– Inva-WC\:, jota siis en lähtökohtaisesti itse edes tarvitse, koska ne on yleensä semmosia hehtaarihalleja, ettei meitsi sieltä sokeana ihmisenä mitään löydä helpolla ja mietin aina, että kun niitä yleensä käytetään johonkin aivan muuhun kuin tarkoitukseensa niin käsi saattaa osua mihin tahansa, jota ongelmaa siis ei näkevällä oo. Mut on joskus vuosia sitte viety inva WC:n kysymättä mitään siitä, että tarviinko. Ihmiset ei tajuu, ettei inva wc ole esteetön minulle. Nykyään osaan muistuttaa kaikkia esim. avustajanani työskenteleviä henkilöitä, etten tarvitse kyseisenlaista WC:tä. Minä kuitenkin itse vammaisena ihmisenä tiedän parhaiten minkälaisissa paikoissa minun on helpoin hoitaa tarpeeni. 

 

Näillä festareilla me nähtiin tasan yks Inva-WC VIP-alueella ja kyseinen paikka oli joko suljettu, tai ovi oli täysin auki, tai sitten siellä oli hlö jolla ei ollut välttämättä kyseiselle paikalle tarvetta. Ainakin perjantaina ovi oli lukittuna, missään ei lukenut ohjeistusta siihen, paitsi jos käytät vessapassia, mikä ikinä se onkaan. Olen vammainen henkilö, mutta edes minun ei tarvitse tietää kaikista käytössä olevista systeemeistä, etenkin sellaisista, jotka eivät kosketa minua. Ilmeisesti vessapassin omistaja olisi voinut näpytellä jonkun koodin johonkin laitteeseen ja avata oven sillä, mutta edes festarien sivuilta ei löytynyt tarkempaa infoa aiheesta. 

 


 

 

 

 


 

 

Nimittäin: ainoa syy miksi olisin nyt EHKÄ voinut käyttää inva WC:tä liittyi näihin aivan järkyttäviin portaisiin, joita jouduin kapuamaan festaripäivinä muutamaankin kertaan. Kyse ei ole minun kävelykyvystäni jos joku siis sitä epäilee. Se ettei ihminen näe ei tarkota sitä, että jaloissa olisi jotakin onkelmaa. Siis toki joillain voi olla, mutta mulla ei. Nää portaat oli semmoset metalliset tai rautaiset hirvitykset. Minun ei myöskään tuntoaistia käyttävänä vammaisena ihmisenä tarvitse olla mikään jokaisen materiaalin asiantuntija, en siis ole ihan varma mitä materiaalia nuo portaat oli. Askelmat oli aika korkeita näinkin lyhyelle ihmiselle ja lisäksi portaikko ei pysynyt paikallansa ilman, että joku piti sitä paikallaan kun kapusin niitä. 

Lähtökohtaisesti tarkoitukseni ei ole kirjoitella pissa-, ja kakkajuttuja, mutta nyt oli vähän pakko. 

 

 

Festarialueella liikkuminen oli sujuvaa. Kiinnitin huomiota pitkään nurmikkoon ja mietin josko sieltä onnistuis saamaan ihollensa jonkun punkin, mutta eipä semmosta tullut. Tai jos tuli niin ei oo vielä borrelioosi iskeny. Ehkä kaikki elläimet pelästy musiikkia ja tämmöstä määrää meitä ihmisotuksia.

Viihdyin hyvin. 

 

Festarikokemusten toisen osan pääset lukemaan tästä

 

 

 🎤 Perjantain keikat:
 

Festarit avasi Da Buzz

 

Olin odottanut koko 2000-luvun, että pääsen heidät näkee. Syksyllä 2000 radioissa soi jatkuvasti biisi nimeltä Do You Really Want Me . 

 

Toi biisi vei mut takas siihen hämmentävään syksyyn ja hyvään aikaan elämässä. 

Keikalla kuultiin myös Let Me Love You Tonight  

ja 

Alive

 

 



 

 


 

 

 

 

 


 

 

Tuossa keikkavideot mainitsemistani biiseistä, sekä kappaleesta nimeltä Paradise.

Oli kyllä hyvä meininki esiintyjillä. Tuntui, että yleisö olisi lämmennyt paremmin vuorokauden aikaan nähden myöhemmin, koska tämä keikka oli jo klo 14:30. Tämän tyylinen musa olisi sopinut paremmin sinne klo 23 tienoolle. 

 

 

Seuraavaksi vuorossa oli PartaMatti.

Hän soitti tuttuja biisejä ysäriltä. Ainut mitä en tunnistanut oli Tiktakin Lopeta-biisistä joku remix. En muista sitä kuulleeni, vaikka joskus kirjastosta lainaillut niitten levyjä. Siis joskus aikana ennen Spotifyä. Kuulin nyt ekaa kertaa Scooterin version tästä aikoinaan paljonkin soineesta biisistä.

 

 Lazard ft. Beverley Craven - 4 o'clock (in the morning) (Official Music Video) . 

 

En ollutkaan koskaan aiemmin ajatellut mitä tuossa biisissä sanotaan. 

 

"You light up another cigarette and I pour the wine
It's four o'clock in the morning and it's starting to get light
Now I'm right where I wanna be, losing track of time
But I wish that it was still last night". 

 

Niinpä niin, tosin siihen aikaan kun tuota on kuunneltu en oo ollu viinihifistelijä vaan alas on menny siiderii ja sellasta.... Yhteistä aikaa, juomista, valvomista ja tupakkia. Tosin en ite polttanu sillon enkä nytkään. Äärimmäisen harvoin pystyn kuuntelemaan tämän tyyppistä musaa, koska se vie mut aina kauas pois. Kun ei vieläkään ole

 

Puhdas pöytä . 

 

Siinä laulellaan 

 

"Näytä mulle miltä se tuntuu ku päivil on taas välii. Miten sydän pakahtuu, kun sen vaan auki repii.
Voisko hetken olla tyyntä aikaa ja puhdas pöytä, jonka pintaan mä saan piirtää mun ääriviivat uudelleen.
Paina vaan lisää kaasuu niin et nää maisemat vaihtuu. Laita mut elämälle altistuu. Joo-oo-oo-oo-ooooo!
Paina vaan lisää kaasuu ei oo jäljel mitään mikä ei sais haihtuu. Mä jätän viimeisenki kaipuun taustapeiliin kaikuu". 

 

Altistin itteni kaikelle sille mitä musiikki aiheuttaa ja halusin olla tuolla festareilla kaikesta huolimatta tai ehkä juuri siksi. 

 

 

Ysärinostalgiasta päästiin sujuvasti nykyhetkeen kun vuorossa oli Mirella . 

 

Tämän ajan valovoimaisin tähti Suomessa! Odotin lavan edessä niinkun parempikin fani. Jostain tuli puheeksi koodikieli tilanteessa jos jostain syystä ei kuulis mitään. Puhuin siitä, että kuurosokeilla on käytössä taktiiliviittomat ja että en tarkemmin tiiä niistä, mutta että sellaset on olemassa. Mun vieressä joku tuntematon nainen alkoi jutella mulle ja selittää näistä viittomista ja miten ne toimii. Minkä vuoksi hän katsoi tarpeelliseksi osallistua keskusteluun? Oisin halunnut olla festareilla ihan vaan festivaalivieraana, tai festivaalikävijänä tai mikä ikinä se sana onkaan! Ei mua kiinnosta serkun kumppanin kumminkaiman käyttämät viittomat! Olisi tehnyt mieli testata mitä tapahtuisi jos olisin mennyt kertomaan tästä viittomakeskustelusta häirintäyhdyshenkilölle, tai mikä se nimike onkaan. Siinä olisi luultavasti käynyt silleen, että keskustelun aloittajan ilta olisi jatkunut, mutta omani päättynyt siihen! Turvallisesta tilasta ja oikeudesta olla oma itsensä muistutettiin keikkojen välissä. Itse aina kyseenalaistan tällaiset häirintäyhdyshenkilöt! Nimittäin! Heidät on koulutettu kohtaamaan seksuaalivähemmistöt vaan ei esim. aistivammaisia. Tai siis oletan, ettei oo. En ole missään ikinä huomannut, että vaikkapa sokeita ihmisiä pyydettäs osallistumaan tällaiseen koulutukseen asiantuntijan ominaisuudessa. Niin, että kenelle se tila oli tai siis on tai onkaan turvallinen ja kenelle ei? Jos tämä aihe kiinnostaa sinua niin lue tää artikkeli 

 

Music festival employees’ ableism as experienced by participants with disabilities 

     

Niin ja jos englanti ei taivu niin sivun saa suoraan käännettyä suomeksi. Selaimesta vähän riippuu, että miten se tapahtuu. 

Voin tulla kertomaan mitä esteettömyys ja saavutettavuus on mielestäni ja että kuinka suhtautua. Parasta tietysti on kun lopettaa suhtautumasta! 

 

Ei minun festaripäiväni mennyt pilalle tästä viittoma-keskustelusta. Jatkoin niinkuin mitään olisi tapahtunut. 

 

 

Tiesin Mirellalta ehkä kolme biisiä. Erityisesti Sua sattuu . Se on niin omakohtainen muutaman vuoden takaa. Siinä laulellaan, jotta  

 

"Onhan maailmassa poikii
Hyvii frendejä ei niinkään
Joku päivä se sut jättää
Tiedän paremmin ku hyvin
Mut pääset kysymättä
Itkemään sitä mun syliin
Rakasta ketä sä haluat rakastaa
Niin kun mä rakastan sua
Mut pitiks sun salata mun selän takana
Miten te loukkaatte mua
Ei ystävät tee niin
Et salaa deittaillaan exii
Ja sit kun toi loppuu
Toivon, että sua sattuu
Kai mä olin vaan niin sokee
Et uskoin sun valheisiin
Sun työvuorot ja treenit
Olikin vaan selityksii
Rakasta ketä sä haluat rakastaa
Niin kun mä rakastan sua
Mut pitiks sun salata mun selän takana
Miten te loukkaatte mua
Ei ystävät tee niin
Et salaa deittaillaan exii" 

 

Toinen tuttu biisi on Luotathan . 

Se on vaan niin mahtava biisi kaikkine Disney viittauksineen... 

 

Tässä keikkavideoo! 

 


 


 

 

 

 

Keikka oli ammattitaitoisen ja lahjakkaan artistin.

 

 

 

 

Mirellan jälkeen  vuorossa oli KAJ

 

En itse osaa ruotsia, joten biisit jäivät käsittämättömiksi. Hauskaa oli silti ja kuultiinhan se

 

 Bara Bada Bastu

En ollut varmasti ainoa yleisöstä, joka ei osannut ruotsia. 

 

Tässä vähän keikkavideoo.

 

 


 

 


 

 

Jos haluaa fiilistellä Euroviisuja niin tässä soittolista, jossa on omia suosikkejani. 

 

Eurovision Favorites  

 

Lista päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti!

 

 

KAJ:n jälkeen päästiin takaisin ysärille kun vuorossa oli Vengaboys . 

 

Energiaa ja menemisen meininkii! Toki kun on vaan muutama hitti niin niiden varassa oltiin ja muuten sitten muiden biisejä. Biisit vei mut taas kauas. Vuosituhannen viimeiseen kevääseen ja kesään. Jos ei bileet olleet käynnistyneet jo aiemmin niin viimeistään ne alkoi tällä keikalla! 

 

Näistä videoista voitte sen myös itse todeta. 

 



 




 

 

 

Vengaboysin jälkeen oli Jenny Berggren from Ace of Base . 

 

En oikein tiennyt mitä odottaa. Mietin soittasko hän biisejä ainoalta omalta albumiltaan nimeltä

 My Story. 

 

Levy on vuodelta 2010 ja olen sen Spotifystä joskus kuunnellut. Eipä tullut biisejä siltä vaan tuli Ace of Basea ja biisien välissä tarinaa ja maininnan saivat Donna Summer ja ABBAn Frida. 

 

Tässä vähän tunnelmia tuolta keikalta. 

 

 




Perjantain päätti Jason Derulo

Tässä tunnelmia siitä. 

 


Perjantaina esiintyi myös Gasellit, Vesterinen yhtyeineen ja Jenni Vartiainen. Tässä kuvia heistä. Alla olevat kuvat mediapankista. Kuvaaja Atte Mäläskä.

     





sunnuntai 4. toukokuuta 2025

Keikalla: Yona@Tavara-asema

 


 

 

 

Pääsiäisestä oli jo ehkä toivuttu tavalla tai toisella. Tosin väsymys jatkui yhä kun oli palaveria palaverin perään. Semmosina päivinä en muista ees mun nimee. Tai siis silleen kuvailen niitä päiviä. Riittää että muistaa olla oikeassa palaverissa oikeaan aikaan. Keskittyminen siihen mitä ympärillä tapahtuu onkin sitten oma juttunsa. 

 

25.4.2025. Yona esiintyi Tavara-asemalla. 

 

Sain olla taas todistamassa hienoa keikkaa. Se on vaan niin ihanaa se artistin läsnäolon voima ja tulee olo, että hän haluaa nimenomaan tässä hetkessä olla meille ja meiän kanssa! 

Mun mielestä yhä Eden -levyn biisit toimii paremmin livenä kuin levyltä. Oon kuunnellut tuota levyä yhä tosi vähän. Livenä nuo biisit jotenkin täydentyy. 

 

 

 


 

 

 

Tavara-asema ei mielestäni vaan ole paras mahdollinen keikkapaikka. Äänentoisto on mitä on ja lisäksi jos jostain syystä joutuisin tulemaan keikalle yksin niin noin avoimessa tilassa on vaikeaa hahmottaa asioita. 

lauantai 3. toukokuuta 2025

Keikalla: Aino & Hajonneet@Tavara-asema

 


 

 

 

Lauantaina 19.4. oli mun onnenpäivä! Olin oottanut tätä jo monta kuukautta ja etenkin kun tammikuussa Aino & Hajonneet keikka Telakalla jäi väliin sairaustapauksen vuoksi niin oikein ootin tätä lankalauantaita. Jännää muuten että käytän nuita pääsiäisviikon päivien nimiä, vaikka en kuulu kirkkoon. 

Kerroin jo eilen, ettei elämä aina mee niinku suunnittelee. 

Olin monistakin syistä mennyt nukkumaan vasta siinä puoli kuuden aikaan aamulla. Vaikka sainkin nukuttua useamman tunnin niin olin aika väsyny mihkään keikalle lähtee. Lähin, Tietenkin! 

Edellisenä iltana oli joku aivan muu syy miksei täysipainoisesta keikkaan keskittymisestä tullut mitään - niin tää ilta meni aika lailla väsymyksen tiliin. Sitä kun aamuyöhön asti nauttii muutamasta ja vähän enemmästäkin lasillisesta kuplivaa juomaa niin se saattaa tällä iällä jo jossain tuntuu sit seuraavana päivänä, tai siis tässä tapauksessa samana. 

 

 


 

 

 

Keikka oli täynnä energiaa, esiintymisen, laulamisen ja soittamisen riemua. Vaikka ite näytinkin kuolleelta. 

Keikoilla pääsen kyllä vaikka minkälaisiin tiloihin kun ajattelin taas, että kaikki valinnat mun elämässä on tuonut mut just siihen hetkeen - eturiviin nojailemaan sitä aitaa tai kaidetta tai mikä sen nimi onkaan vasten, ja katsoo ja kuuntelee just tätä keikkaa. Voin myös kertoo, että vesi on hirveen hyvää juomaa välillä. Ihan koko keikkapäivän ajan.... 

 

 


 

 

 

 

 


 

 

Seuraavaks Aino & Hajonneet  voi nähä livenä Työväen Musiikkitapahtumassa , 

Sorin Aukion Kesäkeikat ,

ja 

Lost in Music . 

 

On toki muitakin, mutta listasin ne mitkä on mua lähinnä.

 

 

Huomenna jatkuu keikkakertomukset Tavara-asemalta. 

perjantai 2. toukokuuta 2025

Keikalla: Litku Klemetti @G LiveLab

 


 

 

 

 

Pitkäperjantaina eli 18.4.2025. olin Tampereen G LiveLabissa Litku Klemetin keikalla. Taas vaihteeks. 

Olin oottanut ja suunnitellut tätä keikkaa ja ostanut lipun jo kauan sitten. Ajattelin, että siinähän hyvin menis Päästiäinen. Kun oli yks eri keikka vielä heti seuraavana päivänä. Ei se elämä aina mee niinku suunnittelee! 

 

Tää keikkahan oli upea. Saatiin kuulla biisejä Litkun koko uran ajalta. G LiveLabin äänentoisto on aina huippuluokkaa. 

Litkun puhetta biisien välissä on kiva kuunnella. Kun tapa puhua kuulostaa niin tutulta. 

Biiseistä kuultiin tietenkin Juna Kainuuseen ja uusi biisi nimeltä Lippissukupolven joutsenlaulu  . 

Tässä tuo uusi biisi tai siis osa siitä keikkaversiona. 

 


 

 

 

 

Tässä Juna Kainuuseen, tietenkin. 

 

 


 

 

 

 

Tässä ehkä itseni mielestä harvemmin kuultu biisi nimeltä Urkuri. 

 


 

 

Seuraava keikka jolla hänet tulen näkemään onkin sitten varmaankin Festivaalilla . Ellei tässä nyt jotain yllättävää tapahdu, että olis joku keikka jo aiemmin. Siis onhan keikkoja, mutta oma aika rajallinen. 

 

 

**

 

Ja sit jotain aivan muuta. Tosin se liittyy keikkoihin oleellisesti! 

 

Keikoilla on yleensä käytössä Turvallisemman tilan periaatteet

 

Olen aina ajatellut sen olevan vain sanahelinää ja ettei nämä periaatteet todellisuudessa auta ketään eikä mitään. Nimittäin ei ne ennakkoluulot poistu vaikka ois mitkä periaatteet tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Jos mä naisena ja vammaisena menisin kertomaan jostakin tilanteesta, joka aiheuttaa turvattomuutta niin tämän seurauksena tilaisuudesta poistettaisiin minut, eikä häiritsevää osapuolta. Minä en kohdista katsetta, koska en voi ja sehän se saattaa antaa vaikutelman, että olen joidenkin laittomien aineiden vaikutuksen alaisena. Vammaisen kokemukset ja näkemykset kun yleensä mitätöidään ja niitä vähätellään. 


Ei minulle tällä keikalla tapahtunut sinäänsä yhtään mitään, tai siis tapahtui, mutta vain mun pään sisällä ja mun tunteissa. En pystynyt keskittymään täysipainoisesti keikkaan, kun piti koettaa selviytyy. Pärjäsin hyvin, olosuhteet huomioiden. 


Siellä Turvallisemman tilan periaatteissa lukee: 


"• Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä". 


Olin tehnyt etukäteen pöytävarauksen. Ehkä turvallisemman tilan periaatteet ei koske varauksien käsittelyä. Vaan jos on mainittu joku syy varaukselle niin mahdollisesti joku toinen mahdollisesti saman syyn varaukselleen kertova laitetaan istumaan samaan pöytään. Eli käytännössä tehdään olettamuksia. Mielestäni näin ei voi toimia! Tämä kertoo vain ja ainoastaan rakenteellisesta ongelmasta ja ihmisten asenteista. 


Eipä toteutuneet ne paljon mainostetut periaatteet tällä keikalla ainakaan minun kohdalla! Ihminen on muutakin kuin pöytävarauksensa syyt ja kaikki eivät tunne toisiaan. 



En ole antanut ravintolalle palautetta tästä, vaikka tarkoitus on ollut. Ajattelin seuraavaa pöytävarausta tehdessä mainita tästä. Tai sitte en jatkossa ees varaile pöytää niin pystyy itse määrittelemään mihin menee istuu, jotta on varmasti ja varmemmin turvallinen olo. 

Tapahtumassa koetin pelastaa sen mitä oli pelastettavissa; otin lasin täyteen, ettei jää ainakaan siitä kiinni! Kotiuduttua jatkoin samalla linjalla ja menin nukkuun vasta aamulla.




Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Tai siis postauksia. 

Huomenna jatkuu mun keikkatekstit.

tiistai 29. huhtikuuta 2025

Viisi vuotta myöhemmin

 


 

 

Kupliva maailmani on pyörinyt  nyt viiden vuoden verran. Kiitos Läheiselle ideasta sekä etenkin nimestä. Kiitos myös Jokaiselle joka on tavalla tai toisella auttanut sivun ulkoasun tai kuvien kanssa. Kiitos myös kirjojen arvostelukappaleista kustantamoille ja muille tahoille, joilta olen esim. saanut kuvien käyttöoikeudet ja myös varsinaisia kuvia olen saanut pyytämällä, koska sivustoilla vaikka kuvat olisi merkattu jonkinlaisella tekstillä niin en voi tietää mitä kuvassa on ja onko ne sopivat somekäyttöön kuvasuhteiden suhteen. 



Toiminimi on ollut olemassa kohta vuoden. Ensimmäinen asiakas on ollut - ja lisää kaivataan! 


Esteetön ja saavutettava verkkosisältö on sinunkin etusi. 

Voit lukea lisää täältä . Otahan yhteyttä !

 

 


 

 

 


 

 

 

Viime viikolla olin Kalervo Kummolan järjestämällä lounaalla, joka oli tarkoitettu vuonna 2024 yrityksen Tampereelle perustaneille. Kuvat on sieltä. 


torstai 24. huhtikuuta 2025

Mariel Pietarinen: Auringonsäteisiin kadonnut

 


 

 

 

Mariel Pietarinen - Auringonsäteisiin kadonnut

 

Teksti © Mariel Pietarinen ja Kvaliti 2017
Kustantaja: KVALITI
Kansikuva © Laura Kunnas 2017
ISBN: 978-952-7202-23-4
Kustantajan kotisivut: www.kvaliti.com
Sivumäärä 

 

117 

 

 

Suositun, tuhansia seuraajia Instagram-fanisivuilleen (@kavionjalkiasydamessa) keränneen Kavionjälkiä sydämessä -kirjasarjan 5. osa.Iloinen kavioiden kapse raikaa Lomasaarella ensimmäistä kertaa 65 vuoden jälkeen. Hevosleiri pyörähtää käyntiin, ja ilma on täynnä kesän ja hevosten huumaa. Jokin kuitenkin hiertää Lindan ja Joonatanin välejä, ja tuntematon pikkutyttö alkaa yhtäkkiä pyöriä kuin takiainen Lindan ympärillä. Linda piiloutuu Marianin salaiseen huoneeseen ja tarttuu pitkästä aikaa tämän vanhaan päiväkirjaan. Kellastuneet sivut tempaisevat Lindan mukaansa, ja pian niskaan hiipii tuttu, kihelmöivä tunne…Mariel Pietarinen on Suomen Nuorisokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2015. 



Nautinnollinen lukukokemus! Menneisyyden ja kavion kopsuttelun kuulee kirjan sivuilta ja päiväkirjan vanha paperi kahisee. 


Jännää on ja aikamatkaillaan vuosikymmenten taakse ja sieltä tähänkin hetkeen. 


En oo koskaan ratsastusleirillä ollut, vaikka oonkin ratsastanut vuosia. Tai siis mun kohdalla kyse oli ratsastusterapiasta. Se on hyvää ja hyödyllistä! Nykyhetkessä luultavasti yhä käytän siinä saatua oppia kehon hallinnasta. Esim. Jos jostain syystä kaadun niin osaan tehä sen niin, ettei koko kroppa hajoa. 


Eksyin sivupoluille, mutta kirjoissahan voi eksyä monenlaisille sivupoluille, ja monille sivuille ja maastossa ratsastettaessa polkuja riittää. 


Näistä kirjoista sais hyvän TV-sarjan. Toki se voi olla, että sokeana ihmisenä en oo oikea henkilö siitä mitään sanomaan.

 

Tuntuu, että postauksissa vaan toistan itseäni ja en löydä sanoja enää mihinkään. Yleensä en kirjoita näin usein, mutta koska blogin synttärit. 

 

Kirjalle tähtiä 5/5.

Radio Nova Festivaali osa 2

VIP-liput saatu yhteistyössä festivaalin kanssa. KIITOS!        🎶 ✨ Festarikesä 2025 käynnistyi Radio Nova Festivaalilla.  Pääsin arvioimaa...