Liput, majoitus + aamiainen saatu yhteistyössä festivaalin kanssa. KIITOS!
🎶 ✨ Festarikesä 2026 käynnistyi Riippumatonjussi
festivaalilla, joka järjestettiin 18.-19.6.2026.
Pääsin arvioimaan tapahtuman esteettömyyttä ja saavutettavuutta – näkökulmasta, joka usein jää huomioimatta, mutta joka ansaitsee tulla näkyväksi. Kiitos festivaaliorganisaatiolle, joka mahdollisti tämän mahtavan yhteistyön ja kaikille muille osapuolille! Erityisesti kiitos avustajalleni, joka mahdollisti liikkumiseni vieraassa paikassa ja kaiken somesisällön! Henkilökohtaisen avustajan työssä pääsee paikkoihin, joihin ei muuten omassa elämässään välttämättä pääse! Kannattaa tehä hyvä valinta, että kenelle menee avustajaks!
Festarien tapahtumapaikka oli Harjattulan kartano Kakskerrassa Turussa.
Hyvä fiilis jäi! Juhannuksen aatonaatto sujui upeasti. Esiintyjät ja puitteet oli upeat.
Tietoa tapahtumapaikasta
Harjattulan Kartanon tarina
Harjattulan alueen historia ulottuu jopa 1200-luvulle asti. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Harjattulan alueen asutuksesta sijoittuvat 1300-luvun ensimmäisille vuosille. Kuudensadan vuoden aikana alueella harjoitettiin maanviljelyä, karjankasvatusta ja ratsutilatoimintaa. Alueen omistajat vaihtuivat tiheään. Kauppoja alueesta käytiin milloin kruunuilla, milloin ruplilla, mutta enemmistöä omistajista yhdistää se, että juuri kukaan heistä ei vakituisesti asunut alueella.
Kohti kartanoa
Harjattula sai ensimmäisen sysäyksen kohti nykyistä muotoaan vuonna 1918 kun entinen verkatehtaaja johtaja Custav Björk osti Harjattulan Juho Arpalahdelta. Kartanon ja muiden alueella nykyisin sijaitsevien rakennusten suunnittelu aloitettiin samana vuonna ja rakennustyöt muutamaa vuotta myöhemmin.
Kartano on arkkitehtuurisesti tyypillinen esimerkki vuosisadan vaihteen pelkistetystä jugendista, mikä näkyy ikkunoiden, fasadipintojen ja rakenteellisten yksityiskohtien niukkuudessa sekä mansardikaton ratkaisuissa. Ainoa puhtaasti kokonaisvaltaista suunnittelua kuvaava kohta on rakennuksen harmonien sopeuttaminen ympäröivään luontoon.
Alueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Frithioff Strandell, jonka muita taidonnäytteitä ovat muun muassa Turun keskustasta löytyvät Verdandin talo ja Turun Osakepankki.
Monipuolista viljelyaluetta
Björkin pariskunta myi kaikki Harjattulan kartanoon kuuluvat tilat vuonna 1926 Osakeyhtiö Harjattulalle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Harjattulassa muun muassa vijeltiin sokerijuurikasta, vihanneksia ja valkoherukkaa sekä pidettiin lukuisia karjaeläimiä.
Vuonna 1939 Näppärin suku osti Harjattulan koko osakekannan ja he omistivat alueen aina vuoteen 1953 asti. Tällöin Vuorineuvon Veli Arvonen osti Kartanon tiluksineen ja rakennutti Harjattulan kuusi kasvihuonetta, joiden kokonaispinta-ala oli 5200 neliömetriä. Yksi näistä kasvihuoneista palvelee edelleenkin Harjattulan Lasipalatsina.
Arvosen kasvihuoneissa viljeltiin pääosin neilikkaa. Harjattulan tila oli tällöin hetkellisesti Suomen suurin neilikanviljelijä. Kasvihuoneiden lisäksi Arvonen rakennutti myös rantasaunan, jonka piirrostöistä vastasi rakennusmestari Oiva Lehtonen.
Kohti mykyistä muotoa
Vuonna 1974 Harjattula vaihtoi jälleen omistajaa. Vuorineuvos Arvonen myi tällöin kartanon tiluksineen Jouko Nordelille, joka ilmoitti ostaneensa tilan yksityiskäyttöönsä. Jo viiden vuoden päästä Nordell myi Harjattulan Paasikiviopistoyhdistys ry:lle.
Alueella nykyisinkin toimiva Paasikivi-Opisto perustettiin vuonna 1980. Opiston perustaminen vastasi Kansallisen Kokoomuspuolueen nuorisojärjestöjen vaatimukseen opistosta, jollainen muilla puolueilla oli ollut jo vuosikymmeniä. Opistolla tarjottava opetus keskittyy taiteen, kulttuurin ja viestinnän aloille.
Vuonna 1990 perustettiin Harjattulan Kartano Oy, joka toimii alueella Paasikivi-Opiston rinnalla tarjoamassa majoitusta, juhla- , ravintola- ja pitopalveluita sekä aktiviteetteja yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa.
Kakskertaan olin törmännyt vain kerran aiemmin vuosia sitten eräässä kirjassa henkilö meni piiloon veneeseen, nukahti sinne ja päätyi Kakskertaan.
Tässä vähän tietoa.
Kakskerta on Lounais-Suomessa sijaitseva saari sekä entinen Suomen kunta, joka kuuluu nykyisin Turun kaupunkiin. Naapurisaari Satavan kanssa ne muodostavat yhteisen postinumeroalueen (20960, Kakskerta).
Kakskerran kunta liitettiin Turkuun valtioneuvoston päätöksellä vuoden 1968 alusta alkaen. Ennen lakkauttamistaan Kakskerta oli Turun ja Porin läänin maapinta-alaltaan pienin ja asukasluvultaan kuudenneksi pienin kunta. Nykyisin entisen kunnan alueilla sijaitsevat Satavan ja Kakskerran kaupunginosat, jotka ovat osa laajempaa Hirvensalo-Kakskerran suuraluetta.
Vuonna 2020 saarilla asui 1 399 henkeä. Asuinrakennuksia saarilla on 665 kpl. Vuonna 2017 Kakskerran saaren väkiluku oli 637 ja Satavan 834. Saarilla on paljon loma-asutusta.
🔍 Huomioita esteettömyydestä ja saavutettavuudesta:
Kaikki sujui loistavasti ja yli odotusten.
Kun lueskelin tapahtumasta ja tapahtumapaikasta etukäteen niin tuli olo, että täällä haluan tänä kesänä käydä.
Harjattula kuulosti niin ihanan idylliseltä paikalta ja tosiaan oli just sitä.
Saimme myös majoituksen ja aamiaisen yhteistyöni kautta. Yöpymiseen oli useita vaihtoehtoja aina teltasta useamman hengen yhteiseen huoneeseen. Meillä oli kahen hengen mökki, joka sisälsi liinavaatteiden ja pyyhkeiden lisäksi wc:n ja suihkun, sekä pienen jääkaapin. Erittäin kätevä ja käytännöllinen majapaikka.
Aamiaisella oli monipuolisesti kaikkea, ei kuitenkaan liikaa. Erityismaininnan saa aivan ihana kahvi! En tiiä kahvin nimee tai paahteisuutta, mutta se oli aivan täydellistä mun makuun.
Tällä kertaa maksaminen sujui ansiokkaasti kun kaikki näkemämme maksupäätteet olivat sellaisia, joissa on näppäimet. Olen monet kerrat kirjoittanut tässä blogissani siitä kuinka kosketusnäyttö näissä laitteissa ei ole se toimivin.
Tällä kertaa sain itse maksettua sujuvasti.
Olisipa kaikilla festareilla aina näin helppoa asioida.
Jos kosketusnäyttö ja korttimaksu on ainoa vaihtoehto niin toivon, että festarijärjestäjillä on valmiiksi mietittynä miten maksu tässä tapauksessa toteutetaan henkilöltä, jolle kosketusnäytöllinen maksupääte ei ole vaihtoehto.
Kannattaa lukea vaikkapa tämä artikkeli.
Suosittelen festarijärjestäjiä ja muitakin lukemaan nämä pari artikkelia:
Gender minorities and persons with disabilities defining their perpetrators at music festivals
ja
Music festival employees’ ableism as experienced by participants with disabilities.
Jos englanti ei taivu niin sivun saa suoraan käännettyä suomeksi. Selaimesta vähän riippuu, että miten se tapahtuu.
Voin tulla kertomaan mitä esteettömyys ja saavutettavuus on mielestäni ja että kuinka suhtautua. Parasta tietysti on kun lopettaa suhtautumasta!
Kaikenlaiset kysymykset ja ehdotukset yhteistyöstä voi laittaa osoitteeseen kuplivamaailmani(at)kuplivamaailmani.pink
Minusta tuntui tapahtumassa, että sain olla omana itsenä ja kaikki tarpeet oli huomioitu upeasti.
Suosittelen tapahtumaa ja tapahtumapaikkaa lämpimästi!
Artistit
Torstain esiintyjät oli Saga Mast, Aino & Hajonneet ja Nössö Nova.
Yleisöstä katsottuna ainutlaatuinen paikka esiintyä.
Saga Mastin keikalle ei ehditty ihan alkuun. Oli ihanaa kuulla häntä. Tuttujen biisien lisäksi kuultiin pari julkaisematonta laulua. Ne on mulla videolla, mutta en tietenkään julkista niitä nytkään. Oon kuunnellut niitä videoita viime päivät.
Aino & Hajonneet oli energinen kuten aina.
Oltiin ehkä liian lähellä lavaa kun kaikista sanoista ei aina saanut selvää, mut se on oma valinta olla just siinä jonkun vahvistimen tai kaiuttimen tai mikä ikinä onkaan vempaimen luona.
Kannattaa myös liittyä Aino & Hajonneet Fanclub
-ryhmään Facebookissa.
Ennen keikkaa kasvatin vaatekaappiani uudella paidalla. Keikan jälkeen sain rumpukapulat ja pari settilistaa varustettuna eri nimillä. Ne tuotiin mulle ilman sen kummempia säätämisiä. Ei tarvinnut kenenkään pyytää tai koettaa metsästää. Saan olla yleisössä omana itsenä ja sellasena kun oon.
Minut kohdataan minuna. Tuo edellinen lause oli kaikille niille, jotka on vuosien aikana mulle väittäneet, että sut kohdataan vaan sun sokeuden vuoksi. Väitän kyllä 1000 % varmuudella, että keikoilla se ei ole mun sokeus, joka artisteille tai yleisölle jää mieleen.
Rikon monenlaisii raja-aitoja ja ennakkoluuloja. Ihan vaan OLEMALLA MÄ!
Viimeisenä esiintyi Nössö Nova.
Turku
Onnistuin saamaan tarjoushintaiset junaliput välille Tampere-Turku ja myös toiseen suuntaan. Menomatkalla oli kahden hengen hytti kun kerta halvalla sai myös sen. Turusta Harjattulaan bussimatka kesti noin 45-50 minuuttia. Olin etukäteen selvittänyt, ettei Turussa avustaja pääse ilmaiseksi paikallisliikenteessä. On aivan oma jännitysmomenttinsa milloin Pirkanmaan hyvinvointialue maksaa minulle avustajasta aiheutuneina välttämättöminä kustannuksina nämä Turun paikallisliikenteen kertaliput kahdelta päivältä. Kun kuitit ja kaikki tarvittava on heille toimitettu. Summa ei ole suuren suuri, mutta luultavasti sieltä tulee ensin vastaukseksi, että minun olisi täytynyt muuttua lyhyeksi aikaa turkulaiseksi, jotta näitä kustannuksia ei tarvitsis heidän kustantaa..........
Menomatkalla bussikuski oli sitä mieltä, etttei ostettuja lippuja tarvitse näyttää lukulaitteelle, mutta kas kummaa paluumatkalla ostetut liput täytyikin näyttää lukijalle.
Turusta puuttuivat tyystin jalkakäytävän reunat tien ylityspaikoista ja myös keskikorokkeet. Siis pyörätuolillehan tämä on unelmakohde, mutta sokealle ei. Kun keppi ei kerro sulle milloin oot autotiellä ja kun on iso risteys ja pitkä matka toiselle puolelle niin se keskikoroke helpottaa odottamista, jos siis pitää jäädä siihen odottamaan. Ongelmallista on myös se, ettei liikennevaloissa ollut sitä merkkiääntä.
Ymmärrän kyllä, että Turku on vanha kaupunki, mutta silti.
Tämä ei tapahtunut varsinaisesti festareilla. Nää on vaan yleisiä huomioita.
