Liput saatu yhteistyössä Tavara-aseman kanssa. Kiitos!
Kevään ja kesän keikat näkee täältä
Pääsin arvioimaan tapahtuman esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Keikkavuosi käynnistyi 11.3.2026. Emma & Matilda Tavara-asemalla.
Viimeksi olin ollut millään keikalla lokakuussa, joten tuntui, ettei muistakaan miten sitä keikalla oikein ollaankaan. Kyllä se palautui mieleen kun odoteltiin lähes pari tuntia keikan alkua lattialla istuskellen. Muistui mieleen, että olisi pitänyt tulla vieläkin aiemmin, jotta olisi saanut parhaat paikat. Siitä huolimatta oli ihan kohtalaiset pelipaikat, vai miten se sanonta kuuluukaan.
Edustin yleisössä varmaan vanhinta osastoa. Tuolloin synttäreihin oli vielä muutama päivä - nythän ne on takana jo ja se on ihan toinen tarina se.
Juhlapäivän tulevaisuudesta johtuen en käynyt testailemassa keikkapaikan maksupäätteiden esteettömyyttä, jotta olisin jotakin juomaa ostanut.
Jännitin myös aivan valtavasti koko iltaa, että kuinka sujuvasti pääsee sisään. Mulla oli sähköpostiviesti auki, jossa tää oltiin sovittu.
Yleensähän stressaan kaikkea ihan turhaan, koska nimittäin tämä ja tähän asti kaikki muutkin yhteistyökuviot on aina onnistunut ilman, että ihmetellään sitä mitä mä sokeana teen näissä tilaisuuksissa. Jos joku tulisi kysymään niin teoriassa osaisin vastata. Käytännössä se olis toinen juttu, koska oon niin epäsosiaalinen kuin olla ja voi. Tiijän miten puhutaan vaan en tiiä miten ne asiat sanotaan. Tai toki mä tiiän senkin, mutta kun ne tilanteet on ihan eri juttu kuin se mitä ajatuksissa on.
Päästiin sisään ja viimestään kun mulle sanottiin, että oot ennenkin käynyt täällä ja tuttu talo. Niin siinä vaiheessa ajattelin, että kyllä se siitä taas.
Minut muistetaan minuna - ei siksi, että mä en näe.
Luin eilen tästä aiheesta hyvän tekstin.
Keikkaa odotellessa oli aikaa ottaa vastaan sydämiä, joissa luki onnittelut ja ohjeet minkä biisin aikana ne nostetaan ilmaan.
Keikalla oli hyvä ja yhteisöllinen meininki. Hyvä energia ja hauskaa tuntu olevan esiintyjillä ja yleisöllä.
Kuulin myös mun lempi biisit eli Mee jo, Ei kulu päivääkään ja Liikaa.
biisissä lauletaan, että:
"Teit mut ehjäksi, olit mun koti
Mun sydän koki sen, mitä sun sydän koki
Oon merestäsi virtaava joki
Ja mun koko elämä on sun epilogi".
Se on kyllä niin hienosti sanottu!
Liikaa -biisiä tuli kuunneltua kun kirjotin tätä
ja se näkyy lopputuloksessa.
Sydänten nosto oli upea ja liikuttava hetki kaikin puolin.
Keikasta muutoin, että en tunnista milloin kumpi laulaa ja milloin toisen laulu loppuu ja toisen alkaa. Heitä on vertailtu esim. Pmmp:n. Ite en tunnista vertauksia mitenkään. Vaikka mulla on suuri osa Pmmp levyistä itellä. En ole kuunnellut niitä vuosikausiin. Mietin myös, että kuulostaako he kuitenkaan vai johtuuko vertailu siitä, että molemmissa on kaksi ihmistä.
Illan toiseks jännittävin osuus olikin sitten kotiin pääseminen. En muistanut, että Tavara-aseman narikassa vierähtää aika, koska aiemmin oon ollut siellä kesällä tai lähtenyt ennen viimeistä esiintyjää.
Narikkaan jonottelu aiheutti sen, että seuraavaa raitiovaunua olis joutunut oottaan puol tuntii. Tehtiin sitten peliliike raitiovaunun ja bussin vaihdon välillä. On se ihme juttu, että kun on kalliilla rakennettu tuollanen kulkuväline niin se ei sit kulje ihmisten aikoihin. Taksimatkoista ei oo mitään hyötyä kun ne pitäs voida ennakoidusti tilailla jo paljon aiemmin, vaikka olis -30 ja joutuisi se ennakkotilausajan odottamaan ulkona, johon tilanteeseen sokeana ihmisenä sitä aivan hyvin joutuu.
Mutta ei musta oo etuilemaan keikalta poistuttaessa ja sanomaan, että kun ei huvittas tähän aikaan vuorokaudesta odotella tuolla kyytiä, että olis kiva ehtii raitsikkaan.....
Keikkailu jatkuu tässä keväällä!
