lauantai 11. kesäkuuta 2022

PRIDE, Pride ja pride!

 

    


 

 

 

Aamulehdessä oli artikkeli, jossa luki näin: "Seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti ei näy ulospäin, ja vähemmistöön kuuluva joutuu usein jännittämään sitä, miten tulee vastaanotetuksi. *** katsoo, että lakien myötä yhteiskunnalla on velvollisuus varmistaa, että kaikilla on tervetullut olo." Koko jutun pääsee lukemaan tästä.

 

 

Jaoin artikkelin henkilökohtaiseen Facebook profiiliini ja kirjoitin saatteeksi: 

 

"Mitä helvettiä! Miten vaikkapa kirjaston työntekijä kohtaa asian, jota ei voi mistään tietää, jotta käynti olisi vähemmistöön kuuluvalle turvallinen? Tää joka vuotinen pride vouhkaus ja uutisointi ei auta kenenkää asiaa. Jos sanon, että julkisissa tiloissa pitäs olla enempi vaikka pistekirjoitusta tai jos sanon, että mulle myönnetyt palvelut ei toimi. Niin ei niistä asioista järjestetä kuukauden kestävää karnevaalia, eikä ketään kiinnosta, koska vaatimani asiat maksavattälle yhteiskunnalle ja samaan aikaan seksuaalivähemmistöt saa vitusti näkyvyyttä! Saan tästä varmaan leiman, etten hyväksy ihmisiä. Ajattele mitä ajattelet!"



Mikä tahansa asia kääntyy itteensä vastaan kun siitä uutisoidaan jatkuvasti! 


Tästä pridestä vouhkataan joka helvetin kesä ja yleensä en lue niitä juttuja. 

En jaksa tätä showta yhtään! 


Seksuaalivähemmistöt huutaa oikeuksistaan kun samaan aikaan esim. vammaisten ihmisten elämä on sietämätöntä, arki vaikeaa ja palvelut kiven alla. 


Vammaisena ihmisenä joudut selittämään milloin kenellekin olemassaolosi oikeutusta, jotta saat arkeesi ne tarvitsemasi asiat ja palvelut. 

Se ei riitä, että teet sen kerran, vaan joudut vuodesta toiseen todistelemaan tarpeitasi ja oikeutusta olla olemassa. 

Et jaksaisi samaa rumbaa aina kun jossain instanssissa vaihtuu työntekijä ja sinun tulee tehdä oma itsesi, olemisesi, elämäsi, arkesi ja tarpeesi tiettäväksi. 


Et jaksaisi jälleen kerran perehdyttää uutta itse valitsemaasi avustajaa ns. "talon tavoille". 

Eli siihen miten tahdot, että sinua autetaan, miten kodissasi toimitaan yms. 


Kun etsit uutta työntekijää itsellesi niin sinua ja tarjoamaasi työtä ei kohdata. 


Saat hakemuksia, jotka eivät lainkaan vastaa huolella laatimaasi työpaikkailmoitusta, jossa olet lyhyesti, ytimekkäästi ja äärimmäisen  seikkaperäisesti kertonut minkälaisiin työtehtäviin  haet työntekijää, minkälaiset työajat ovat ja niin edelleen. 


Moni luulee, että vammaisen ihmisen elämä tapahtuu arkisin virka-aikaan! 

Näin ei ole kellään! 


Avustaja mahdollistaa toimivan elämän, arjen, juhlan ja kaiken mahollisen vuorokauden ajasta ja riippumatta onko arki, pyhä vai arkipyhä! 



Taksimatkojen ja avustajatuntien määrä on rajattu! 

Jos kerron julkisesti, ettei näiden palvelujen määrä riitä mahdollistamaan minulle normaalin elämän edellytyksiä. 

Niin ei tästä aiheesta järjestetä kuukauden mittaista karnevaalia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. 

Tämä kun nähkääs ei kiinnosta ketään, koska vammaiset tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja vallalla on yhä ajattelu siitä, että esim. taksimatkat ja avustajat ovat vammaisille henkilöille luxusta! 

Ei kyetä yhteiskuntana ajattelemaan, että ne ja monet muut palvelut mahdollistavat vammaisen henkilön täysipainoisen oman näköisen elämän ja tukevat osallisuutta yhteiskunnassa! 


VAMMAISET EIVÄT NÄY! 



Samaan aikaan seksuaalivähemmistöt vouhkaa ja vouhottaa milloin mistäkin ja saavat muutoksia aikaan. 


Tämä ei ole vammaisblogi eikä tästä sellaista tule. Välillä on kuitenkin pakko jyrähtää! 


Facebook päivitykseni aiheutti valtavasti hyvää pöhinää ja erityisesti tämä kommenttini ja sen saamat vastaukset ja reaktiot auttoi siinä, että tein päätöksen blogata asiasta. 

Kiitos Jokaiselle reaktioista ja kommenteista ja etenkin sanoistanne!


Laitan sen kommentin tähän loppuun, mutta sitä ennen: 


Prideilkää vaan, mutta miksi teidän tulisi olla näkyvämmin esillä kuin vammaisten ihmisten ja miksi teidän tulisi saada enemmän oikeutta? 

Vammainen ihminen kohtaa vähättelyä jatkuvasti niin lääkärissä, kirjastossa, työnhaussa kuin ihmissuhteissaan vaan ei siitä meuhkata ja vouhkata joka vuosi karnevalistisesti, koska se on arkipäivää! 

 

Kirjastoissa on esim. hylly, jossa on sateenkaari aiheisia kirjoja. 

 

Eipä oo hyllyä, jossa olisi vammaisuutta käsitteleviä kirjoja tai vammaisten henkilöiden kirjoittamia teoksia! 

Oli pakko laittaa kuvituskuvaksi luonnonilmiö sateenkaari, etten vaan loukkaa ketään. 

Sateenkaariperhe on termi jonka on keksinyt eräs yhteisö, jossa useita satoja ihmisiä kuoli joukkomurhan seurauksena. Yle esitti joitain vuosia sitten järkyttävän dokumentin aiheesta. 



Tässä mun kommentti yksityiseltä fb-tililtä: 


"Itse koen että en ole erillainen. Olen tämänlainen ja tällainen. Maailma haluaa määrittää minut diagnoosien kautta erillaiseks ja erityisryhmään kuuluvaksi, koska ei halua nähdä minua minuna, Kokonaisuutena, Kokonaisena."

Annina Holmberg: Amor, onnenhevonen

            Annina Holmberg - Amor, onnenhevonen    Saga Egmont FI 2024 ISBN 9788727086217 E-kirjan sivumäärä 116   Heppatyttö Liian tarinan...